Nyt on päivityksiä menossa, isoja ja pieniä, kullekin herkkyytensä mukaan.

Energiapäivitysten yhteydessä usein tulee näitä tyhjiä tiloja ja "kuvasta katoamista".
Nitä usein edeltää valtava kirjo kaikenlaista muuta oiretta ja yhtenä päivänä sitä sitten herää päivitettynä ja kas, huolet ovat poissa taas

Tässä kohtaa peilaan sun ylpeyttä ja vastaan, että enpä vaivaudu josset sinäkään tuon enempää

Saatan stressaantuneena kävellä ja puhua unissani.
Yleensä näen kauhu-unia. Minua vainotaan, minulta viedään tai minua uhataan.

Sähköyliherkkyyttä ei ole milloinkaan todistettu olevan olemassa tieteen keinoin, ei myöskään maasäteilyä ja Reiki- tyypeistä ei täällä puhunut kukaan.
Peilaamisella meinasin aivan muuta, eli lue teksti uudelleen ellet ymmärtänyt.

Ladattuja kiviä on useampia. Kodin ulkopuolella en käytä enkä näkyvillä koskaan, ellei ole varta vasten tarvis ottaa mukaan. Nyt selasin muussa mielessä kauppaa, joka myy kromattua muovia ja sulatettua akryylia heilureiksi. En voi millään nimellä sanoa tätä hyväksi asiaksi ja olen kyllä huolissani t...

Andromeda: jokseenkin alentuva suhtautumisesi siihen mitä minä tiedän tai jätän tietämättä ( myös kertomatta) on hyvä hetki sinulle peilata itseäsi. :alien2: Tekstistäsi toki heijastuu hivenen pelkoa häivähtävä kunnoituksen ja kaaoksen sekaisuus, mutta silti; ei tarvitse. Mielellään jatka yksityisen...

Älkää kiinnittäkö huomiotanne yhteen puuhun metsässä, vaan katsokaa koko metsää puiden latvoista maan uumeniin.

Kuten kaikkien harhaisten kanavoijien vika on, paremman tiedon puutteessa kaikki otetaan vastaan ja jaetaan ja sitten tiedetään, että huonosti käy.

Tätä ei tule. Lähtökohtaisesti aivan kuolleena syntynyt idea, jota ei koskaan edes oikeasti tehty. Kunhan sohellettiin jotaki.

Eivät eroa. Ei tuu koskaan tapahtumaan.

Pimeyttä yhtä kaikki.

Montako suurta luurankoa on museoissa? Ei ainuttakaa. Ja juuri siksi, kun eivät ole totta.

Jos fantasia kiinnostaa, niin kirjallisuutta löytyy yllin kyllin kyllä. Uutuutena Conn Iggulden Darien-sarja, jossa käsitellään näitä asioita loistavasti. Hieman villimpää menoa löytyy Robin Hobbilta. Itse en niin jaksa kirjassa sitä tapaa, jolla näitä kykyjä ja niiden maailmaa kuvataan, vaikka ajoi...

Mitenkä pitäisi käydä? Mikä/ kuka sen määrittelee?

On asioita, joita en todellakaan sulata, kuten maasäteily, sähköyliherkkyys, yksisarviset ja ties mitkä.
Toisaalta sitten on asioita, joihin muut eivät usko, mutta jotka kuuluvat uskonasioihin minulla.

Koska me ollaan yksilöitä, kaikki eivät degeneroidu tai hajoa käsiin.

Sinkku edelleen Tai no, miten sen ottaa. Nykypäivän maailmankatsomukseni kallistuu siihen, että ns. sitovat suhteet ovat kertakaikkiaan menneen maaimanajan juttuja, ettei sellaisia pitäisi edes enää olla.

Vieläkö näitä riittää?

No tämähän meni hienosti.