Kuolemanjälkeinen elämä on, mutta en tiedä , millainen. Sen tietää varmuudella sitten, kun kuolee, siis jättää tämän kehon! Ikävä kyllä, näyttää olevan kovin vaikeaa tulla sieltä jostakin kertomaan mitään täällä maan päällä vielä tallaaville..

Mä uskon, että kuoleman jälkeen ei ole elämää. Sitten vaan.. ei enää ole. Sitä on vaikea selittää..

Kuoleman jälkeistä elämää ei ole. Kun sähköinen toiminta aivoissa loppuu, kaikki muukin loppuu.
Se on siinä. Caput. Finito. Antakaa yksikin hyvä syy uskoa kuoleman jälkeiseen elämään tai sieluun. Sitten lupaan harkita asiaa uudelleen...

Selailepa vähän taaksepäin kaikenlaisia juttuja, mitä täällä on kirjoitettu ( mm. allekirjoittanut) ja tutustu kirjallisuuteen, esim: Merja Niemen kirjaan: Valon maailmassa.

Ehkä saat uusia näkökulmia!

tuputhy kirjoitti:Selailepa vähän taaksepäin kaikenlaisia juttuja, mitä täällä on kirjoitettu ( mm. allekirjoittanut) ja tutustu kirjallisuuteen, esim: Merja Niemen kirjaan: Valon maailmassa.

Ehkä saat uusia näkökulmia!

Hei kiitos vinkistä! Pitää varmasti kokeilla!

Wespa kirjoitti:Hypnoosissa on myös mahdollista muistaa entisiä elämiään. Jos käytte joskus hypnotisoitavana, niin pyytäkää ihmeessä hypnotisoitsijaa kyselemään entisistä elämistänne.

Hypnoosi ei ole varma keino. On todettu, että hypnoosissa ihmisen aivot saattavat luoda itselleen valemuistoja. (yksityiskohtaisiakin)

Aqua vitae kirjoitti:

Wespa kirjoitti:Hypnoosissa on myös mahdollista muistaa entisiä elämiään. Jos käytte joskus hypnotisoitavana, niin pyytäkää ihmeessä hypnotisoitsijaa kyselemään entisistä elämistänne.

Hypnoosi ei ole varma keino. On todettu, että hypnoosissa ihmisen aivot saattavat luoda itselleen valemuistoja. (yksityiskohtaisiakin)

Tästä ollaan kiistelty paljonkin ja on olemassa kaksi eri kantaa, se, että aivot keksivät tarinan ja se, että se todella on muistikuva entisestä elämästä... On monia tapauksia, missä ihmiset (mm. pikkulapset) ovat tienneet sellaisia asioita, joista heillä ei ollut minkäänlaista tietoa ja mm. monilla vaikeasti entisessä elämässä vammautuneilla ihmisillä (esim. ammuttu jalkaan tms.) on nykyisessä elämässään samassa kohtaa ruhje, tai mustelma tms. Uudelleensyntymiseen/sieluun viittaavat myös monet muut tekijät, mm. kuolemanrajakokemukset, ruumiistairtautuminen jne.

Energiahan ei katoa ikinä, se vaan muuttaa muotoaan. Ihmisessähän on aina energiaa oli hän syönyt myslipatukan tai ei . Tämän perusteella olisi jopa loogista, että energia vapautisi jonnekkin astraalitasolle ja jäisi sinne killumaan, ehkä sitten mahdollisesti henkiolennon muodossa. Uskon, että näillä henkiolennoilla ei ole kykyä ajatella, vaan ne ovat vaan kuolleen kehon varjoja tai häivähdyksiä. Ne eivät aina näytä omistajaltaan, mutta uskon, että tällaiseksi energia muuttaa muotonsa.


- Anti-Gravity

Wespa kirjoitti:Itse uskon, että kuoleman jälkeen sielu/tietoisuus kaikkoaa jonnekkin muualle, jossa sitten opitaan lisää ja päätetään koska ja minne synnytään. Uskon siis jälleensyntymiseen ja siihen, että meidän jokaisen elämämme tarkoitus on kehittää omaa sieluamme korkeammalle tasolle. Jokainen on täällä maan päällä kokemassa asioita, joita sielun tarvitsee kokea kehittyäkseen. Jollain voi olla elämä todella vaikeaa esim. vammaisuuden tai muun takia, mutta loppujen lopuksi se on vain hyväksi ja tarkoitus kokea. On hyvinkin mahdollista, että olemme olleet entisissä elämissämme mm. koiria tai sisiliskoja jne. kunnes olemme henkisesti kehittyneet siihen tasolle, että olemme syntyneet ihmiseksi.
.

Minäkin uskon tuohon

Tästä aiheesta löytyy melkoinen määrä mielenkiintoista materiaalia netistä.
Tässä vain 1 linkki josta voi aloittaa loppumattoman? seikkailun.
http://www.itcbridge.com/drv.html

Kannattaa ehkä kokeilla myös hakusanalla marcello bacci googlesta.

Jälleensyntyminen on kaunis ajatus, ja itse uskon että kyseessä on useimmissa tapauksissa siitä ettei osaa irrottaa jostain läheisestä joka on kuollut ja haluaa uskoa että hän ei ole lopullisesti poissa vaan jotenkin läsnä. Itse olen aika pitkälti sitä mieltä, että jälleensyntyminen on mahdollista jotenkin...

Enpä tiedä, ihmisen mielikuvituksestahan on kaikki uskonnotkin lähteneet liikkeelle ja uskonnostahan jälleensyntymisen aatekin tulee. Uskonnoista tulikin mieleen että se on hauska kun ihmiset omistavat koko elämänsä (esim. papit[?]) asialle, jonka olemassaoloa ei voida varmasti todistaa.

Anti-Gravity kirjoitti:Energiahan ei katoa ikinä, se vaan muuttaa muotoaan. Ihmisessähän on aina energiaa oli hän syönyt myslipatukan tai ei . Tämän perusteella olisi jopa loogista, että energia vapautisi jonnekkin astraalitasolle ja jäisi sinne killumaan, ehkä sitten mahdollisesti henkiolennon muodossa. Uskon, että näillä henkiolennoilla ei ole kykyä ajatella, vaan ne ovat vaan kuolleen kehon varjoja tai häivähdyksiä. Ne eivät aina näytä omistajaltaan, mutta uskon, että tällaiseksi energia muuttaa muotonsa.


- Anti-Gravity

Voihan perse, tajusin juuri ettei tässä ole mitään järkeä.
Energiahan ei kuoleman jälkeen katoa mihinkään, ellei sitä viedä kuolleesta mihinkään.

Onneksi muistin juuri viimeisimmästä biologiankurssistani mielenkiintoisen asian: Hajottajat.
Energia katoaa eläimen/ihmisen kuoltua parempiin suihin maatuessa. Hajottajat saa eläimet ja ihmiset maatumaan, eli ei se energia astraalitasolle lähde.

Noh, hauska ajatus kuitenkin...


- Anti-Gravity

Itse uskon jälleensyntymiseen ja siihen ettei kuolema ole "sulkeutumista alas vaan avautumista ylös"

Uskonnoista tulikin mieleen että se on hauska kun ihmiset omistavat koko elämänsä (esim. papit[?]) asialle, jonka olemassaoloa ei voida varmasti todistaa.

- Minä saatan kutsua sitä toisinaan jopa poikkeukselliseksi rohkeudeksi. Miten käy käsitteen "usko" määritelmälle, ellei usko sisällä "askelta tyhjyyteen"? Vaikka klassinen tiedon määritelmä onkin "hyvin perusteltu tosi uskomus", niin ei siitäkään tarvitse ottaa kuin kaksi ensimmäistä sanaa pois ja yhtäkkiä maailmankatsomus onkin hyvin, hyvin kriittinen tekijä ihmiselämässä...

Papit erityisesti nykyajan Suomessa nähdään tietenkin yleensä aivottomina robotteina, jotka kuuluvat lahkoonsa palkkarengin asemassa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että löytyy myöskin sellaisia ihmisiä, jotka omistautuvat hengelliselle elämälle nöyrässä ja vilpittömässä totuuden etsinnässä. Moni munkki ja muu askeetikko maailmankatsomuksestaan riippumatta saa kyllä minulta ihailuni ja tunnustukseni.

Itse en kyllä usko kuoleman jälkeiseen elämään tai uudelleensyntymiseen. Kun joku kuolee hän vain kuolee. Lakkaa olemasta.

Täältä voi kuunnella haudantakaisia ääniä. Monet tunnetut henkilöt esiintyvät siellä.
Varsin hyvä todiste siitä että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, mutta toisella tasolla.
Ei se sen merkillisempää ole.
http://www.victorzammit.com/audio/index.html

baranorm kirjoitti:Täältä voi kuunnella haudantakaisia ääniä. Monet tunnetut henkilöt esiintyvät siellä.
Varsin hyvä todiste siitä että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, mutta toisella tasolla.
Ei se sen merkillisempää ole.
http://www.victorzammit.com/audio/index.html

Voi voi noita "todisteita"

Korvapuikko kirjoitti:

baranorm kirjoitti:Täältä voi kuunnella haudantakaisia ääniä. Monet tunnetut henkilöt esiintyvät siellä.
Varsin hyvä todiste siitä että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, mutta toisella tasolla.
Ei se sen merkillisempää ole.
http://www.victorzammit.com/audio/index.html

Voi voi noita "todisteita"

Äläs muuta sano
Para-asiat kun vaan ovat niiiiiin merkillisiä, että ihmispoloisen järki ei niitä tajua.

baranorm kirjoitti:Äläs muuta sano
Para-asiat kun vaan ovat niiiiiin merkillisiä, että ihmispoloisen järki ei niitä tajua.

Se on huvittavaa kun ihmiset luulevat niin paljon itsestään ja kehittämästään tieteestään

Toisaalta uskon, että kuolemanjälkeinen elämä on ihan ihmisten toiveajattelua. Onhan se lohduttavampaa ajatella, että kaikki ei olekaan koskaan lopullisesti ohi..
Kun taas toisaalta uskon sielunvaellukseen ja jälleensyntymiseen. Toisaalta uskon, että kuoleman jälkeen 'avautuu' aivan uusi maailma.
Mutta, koska periaatteessa uskon ja en usko, on minun hyvin vaikea sanoa mihin oikeastaan uskonkaan. Aika näyttää tai sitten ei.