Uskon Raamatun Jumalaan ja siihen kuvaukseen Jumalasta minkä Raamatun kokonaisuudesta tulkitaan. Pyrin myös elämään sen mukaisesti.
Täällähän jumalakritiikkiä oikein sataa. Onneksi suurin osa sentään perustelee asiansa ilman ylimääräistä pullistelua. Mutta mikä saa minut uskomaan Raamatun Jumalaan? Jos teitä kiinnostaa sellaiset ihmiset niin minä olen todennäköisesti oiva esimerkki kertomaan asiasta.
Olen eronnut kirkosta koska se ei noudata Raamattua ja veljeilee kestämättömän paljon maallisten asioiden kanssa. Rippikoulu on pelkkä muodollisuus jonka valaa melkein kukaan ei ota tosissaan. Papitntekevät vain työtään koreissa asuissaan ja saavat palkkaa. Suuri osa papeista ei edes usko Jumalaan ja Raamattuun. Seinällä on kaunis kuva enkelilapsista, kynttilät palaa, urut soi, pappi hoilaa ja meininki on pyhää...
...En ihmettele jos jotkut kirkossa olevat kokevat uskonnon ahdistavaksi ja suorastaan painostavaksi. Se tuomitsee, se nöyryyttää: Tämä on nykymaailman käsitys. Sanani ovat teräviä mutta pitkät, tylsät joulu- ja pääsiäiskirkot virsineen ja kaunosaarnoineen kouluajoilta ovat jättäneet lähtemättömän jäljen meikäläiseen. Enkä ole väärässä kun väitän, että hyvin moni muu on varmasti samaa mieltä kanssani.
Huomaan että tässä ketjussa on ilmennyt paljon luuloja, yleistyksiä ja myös valheita. Kerronkin siksi oman kokemuksen perusteella pari asiaa: Minä en koe uskontoa ahdistavaksi, noloksi, alentavaksi, painostavaksi, sääntöjä täynnä olevaksi, järjestelmämäiseksi, tekopyhäksi, elämää rajoittavaksi, pelottavaksi enkä miksikään muuksikaan negatiiviseksi.
Anteeksi nyt vain mutta minä laitan tämän linkin tänne ja sen myös on ja pysyy täällä:
http://eroakirkosta.fi/Jokaisella on vapaus valita! Mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapaus on hyvinvointia.
Uskon Jumalaan ja Raamattuun koska olen itse kokenut niiden todellisuuden. Sisimmässäni tavallaan yksinkertaisesti tiedän sen ja olen sen omalta osaltani silloin käsitellyt asian loppuun ainoaksi jääväksi vaihtoehdoksi. Kaikki näyttää selkeältä. Siltä minusta tuntuu. En ole hullu, minulla ei ole mitään mielenterveysongelmia, en ole toiveajattelija, en ole keskitasoa tyhmempi, syrjään vetäytynt tai muutenkaan erikoinen vaikka toki kaikki ihmiset voivat ehdottomasti uskoa samoihin asioihin eikä siinä ole mitään väärää.
Uskonnon olen oikeastaan kokenut suureksi helpotukseksi. Se ei ole mitään spekulaatiota. Kun pyydän synnit anteeksi ja tietoisesti lupaan uskoa Jumalaan ja tunnustan Jeesuksen, eli koen ns. hengellisen herätyksen, tunnen itseni henkisesti ja jopa fyysisesti kevyeksi ja puhtaaksi. En ole ollut enää moneen vuoteen yhtä väsynyt kuin joskus enkä koskaan ole ärsyyntynyt asioista yhtä helposti kuin ennen. Se tuntuu vaikuttavan myös kaverisuhteisiin, opiskelumenestykseen ja jopa tuuriin. Se ei ole kuvittelua, siitä olen täysin varma!
Ajattelen asioita kyllä terveen skeptisesti (ehkä vähän liiankin skeptisesti). Mutta kun parannuksen tekee vaikkapa ihan varmuudenvuoksi, ei sen jälkeen melko varmasti epäile enää lainkaan etteikö asian takana olisi ollut itse Herra. Minulla on uusi tapa katsoa maailmaa ja tiedän mistä mikäkin johtuu ja miksi olen täällä.
Kiitos kun jaksoit pitää mielenkiinnon tähän asti.
Useimmissa uskoa käsittelevissä gallupeissa mitä löytyy, yli puolet ihmisistä myöntää tuntevansa, että jonkinlainen Jumala on olemassa. Varmasti myös yli 90% ihmisistä ovat tietoisesti tai tietämättään agnostikkoja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/AgnostisismiUskoisitko itse jos olisi muitakin todisteita kuin ihmisten puheet? Jos vaikka itse näkisit jotain?
------------------------------------------------------------
Sitten keskustelun rikastamiseksi otan pari mielenkiintoista lainausta rakkaasta Wikipediastamme. Nämä eivät välttämättä vakuuta tai mitään mutta ovat hauskoja luettavia:
Pascalin vaaka:
"Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pascalin vaa'an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän. Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko, ihminen joutuu iankaikkisiin kärsimyksiin. Pelurin mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta, että jumala on olemassa."
Ontologinen todistus:
"Anselm Canterburylainen esitti käsityksen Jumalasta täydellisenä olentona, jota täydellisempää ei voi ajatella: ”olento, jota suurempaa ei voida kuvitella”. Anselm erotti kaksi asiaa: että olio on olemassa vain mielessä, ja että olio on olemassa myös todellisuudessa. Jos täydellisin kuviteltavissa oleva olio olisi ainoastaan kuvittelijan mielessä, syntyisi Anselmin mukaan ristiriita: on kuviteltavissa vielä täydellisempi olio, joka on olemassa myös kuvittelijasta riippumattomassa todellisuudessa. Tämän vuoksi täydellisimmän kuviteltavissa olevan olion täytyy olla todellisuudessa olemassa.
Todistuksen ensimmäisen muodon lisäksi Anselm esitti sen myös toisessa muodossa. Hän esitti, että on olemassa olio, jota on mahdoton kuvitella olemattomaksi. Koska Jumala on olio, joka on täydellinen, Jumala ei Anselmin mukaan ole ajan rajoittama. Jumala ei ole koskaan alkanut olla olemassa eikä koskaan lakkaa olemasta olemassa. Täten on mahdotonta, että Jumalaa ei olisi olemassa. Anselm väitti, että hänen todistuksensa koskee ainoastaan ajatusta Jumalasta eikä mistään muusta oliosta. Hän tarkoittaa täydellisintä kuviteltavissa olevaa oliota, joka on niin täydellinen, että sitä ei edes voi kuvitella olemattomaksi.
Ontologisella todistuksella tai sen eri muunnelmilla on ollut huomattava merkitys useiden myöhempienkin filosofien kuten Descartesin ja Leibnizin ajatusrakennelmissa."
Kosmologinen todistus:
"Kosmologinen todistus on yritys todistaa jumalan olemassaolo väittämällä, että jumala on olemassa, koska maailmankaikkeudella täytyy olla luoja. Tästä jumalatodistuksesta käytetään myös nimitystä ensimmäisen syyn todistus -väite tai argumentti."
Teleologinen todistus:
"Teleologinen todistus (myös luonnon järjestyksen todistus, suunnittelutodistus, fysikaalis-teologinen tai tarkoitusperäisyyden todistus, jumalatodistus, -väite tai argumentti) on yritys todistaa jumalan olemassaolo vetoamalla väitettyyn kaiken tarkoituksenmukaisuuteen. Todistuksen mukaan mikään tuntemamme ei näytä suunnitellulta, ellei se ole suunniteltu. Niinpä on ollut suunnittelija, joka on Jumala."
Aqua vitae kirjoitti:Argumenttia ei oikeasti olisi voitu käyttää enää ainakaan 2004 (tiktaalik) jälkeen mutta katsos vaan, Moskuhan sitä tekee vieläkin.
On esitetty paljon välimuotoja, mutta en ole vakuuttunut niistä. Syitä on paljon ja tiedän mistä puhun. Olen jo kirjoittanut aiheesta paljon mutta tästä voidaan puhua sitten tuolla sille varatussa aiheessa "Evoluutio vai Luomiskertomus"