Danae kirjoitti:Kuulun kirkkoon ja aion kuuluakin. Pidän nykyään ikävänä sitä, että kovasti kuulutetaan uskonvapautta, mutta sitten jos joku sanoo uskovansa johonkin, niin aletaan pitää jotenkin omituisena tai suhtaudutaan vihamielisesti.
Suomen kirkko ei ainakaan minulle ole koskaan tehnyt mitään pahaa, ja se ajaa sentään pehmeitä arvoja, kuten ihmishengen kunnioittamista ja lasten suojelua alati muuttuvassa maailmassa. (enkä nyt tällä sano, etteivätkö myös muut ajaisi) Annan mielelläni sen minimaalisen summan, mikä kirkollisveroista menee hyvään pyrkivään tarkoitukseen.Ateismi voi pahimmillaan mielestäni johtaa nihilismiin, kaikkien arvojen kieltämiseen, jos ihminen tavallaan rinnastetaan sieluttomaan koneeseen, joka toimii kemiallisten ym. reaktioiden varassa. Toisaalta fundamentalismikin on erittäin paha asia, oli se missä uskonnossa tahansa, sillä se voi johtaa sokeaan tottelemiseen ja perusarvojen (kuten juuri em. ihmishengen arvon) unohtamiseen sekä järjettömiin rajoituksiin ja kieltoihin. Ateismissakin on omat puolensa, kunhan eettisyys muistetaan. Mielestäni kultainen keskitie, toisten kunnioittaminen ja avoin mieli ovat tärkeimmät ihmisen ominaisuudet. Samoin toivo on eräs elämän kantavia voimia. Jos toivo menetetäään tapahtuu itsemurhia. Uskonnosta riippumatta.
Eivät kristityt ole pahoja, ja mitä huonoihin asioihin tulee, niin on huomattava, että kaikki ovat ihmisiä ja kaikki ihmiset ovat jollain tasolla typeriä ja erehtyväisiä. Jotkut vielä toisia ajattelemattomampia ja suorastaan ikäviä. Tarvittaisiin asioiden uudelleen pohtimista ja turhan ylpeyden ja itsepäisyyden poistamista. Turhinta mielestäni on pikkuasioista kinaaminen. Kaikkia hivenen toisistaan poikkeavia lahkoja on liikaa, mutta se johtuu ihan ihmiskunnan pikkumaisesta ja omahyväisestä perusluonteesta, jota mikään uskonto tai uskonnottomuus ei pysty kokonaan kitkemään. Kannattaisi keskittyä olennaisiin asioihin, eikä aina sotia tai kinata tai muuten olla typerä. Tätä läksyä ihminen ei vain ikinä opi, luulen.
Uskon korkeampiin (toisen, näkymättömissä olevan todellisuuden voimiin) ja uskon, että Jeesuksen kohdalla tapahtui jotain erikoista. Silti yritän aina rationalisoida asioita, enkä ota Raamattua kirjaimellisesti. Uskon, että Jumala on olemassa, mutta ei minään kliseisenä valkopartaisena miehenä, pikemminkin energiana, jota emme tässä olomuodossa voi tajuta. Sanon itseäni kristityksi, mutta pidän mieleni avoinna, enkä sulje vaihtoehtoja pois. Varma ei ihminen voi koskaan olla mistään. En edes väitä olevani.
Mietin hetken, että kirjoitanko tämän vai en, mutta päätin rohkaistua. Toivon silti, ettei minulta aleta tenttaamaan uskonasioista yms. En ole mikään teologi ja pidän ne asiat mieluiten omana tietonani tämänkin jälkeen. En halua kinata. Haluan, että minun annetaan olla se mikä olen, ja annan muiden olla mitä he ovat. En minä osaa selittää elämän tarkoitusta tai kärsimyksen ongelmaa tai mitään muitakaan suuria kysymyksiä. Yhtä hyvin maailma voi olla vaikka tietokoneiden luoma harha, ja Jumala tämän harhan ohjelmoija. Mistä minä tiedän, mutta uskon siihen mikä tuntuu minun maailmankuvaani sopivalta. Ja uskon omasta näkökulmastani, en kenenkään muu sanelemana.
Ennen kaikkea uskon sieluun ja siihen, että jotain on vielä fyysisen ruumiimme lopullisen oikosulun jälkeenkin. Vaikea sitten sanoa tarkkaan mitä. Maailmankaikkeus on monimutkainen ja varmasti hyvinkin erilainen kuin kukaan meistä ymmärtää. Me olemme kaikki väärässä jossain suhteessa.
(Tästä tuli nyt tosi pitkä viesti...ja vähän filosofinen.)
Aqua vitae kirjoitti:
Nättiä panostusta viestiin! *thumbs up*
Ymmärrän, että et halua keskustella näkökulmista tai mielipiteistäsi, mutta ainakin yhteen kohtaan tarvitsen tarkennusta:
"Ateismi voi pahimmillaan mielestäni johtaa nihilismiin, kaikkien arvojen kieltämiseen, jos ihminen tavallaan rinnastetaan sieluttomaan koneeseen, joka toimii kemiallisten ym. reaktioiden varassa."
Etkö siis usko, että ihminen toimii vain kemiallisten reaktioiden varassa?
Mitä pahaa siinä voi olla?
Onhan meillä silti moraalimme ilman uskontojakin.
Vaikka emme usko johonkin suurempaan voimaan, tarkoittaako se sitä, että me olemme kaikki nihilistejä?
Se mikä meitä suojaa "sieluttomaan koneeseen vertaamiselta" on meidän luonnollinen käyttäytymismallimme ja tapamme, mitä voi sitten opiskella kouluissa nimellä "psykologia".
Meidän ei tarvitse aina nojautua johonkin, että me osaisime tehdä oikein. Eihän?
Mitä oikein tarkoitit tällä?
"Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä. Lopullisena tavoitteena on nirvana eli valaistuminen. Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta. Tämä voi tapahtua vain mietiskelyn, eli meditaation, henkisen kasvun ja itsensä syvimmän olemuksen oivaltamisen kautta."
Karman laki vaikuttaa siihen, millaisena eliönä seuraavaan elämään syntyy, ja siten siihen, onko mahdollisuutta valaistua ja vapautua elämänpyörästä. Ihmiseksi syntyminen on erittäin harvinaista ja suuri onni, koska päinvastoin kuin eläimillä, ihmisillä on mahdollisuus valaistua. Tämän vuoksi ihmisen tulisikin käyttää elämänsä pyrkimällä valaistumiseen eikä tuhlata sitä.
Palaa sivulle “Yleinen keskustelu”
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa