Mitä nyt olen uutisia lukenut. Suomessa esimerkiksikin jää nykyään alle 30v sukupolvesta 4 ihmistä / päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielialaongelmista / käyttäytymishäiriöistä johtuen. ( Ei lasketa vammaisia ynnä muita laskuun )
Mistä moinen johtuu ? Onko Suomi nyt vain liian hyvä ja "turvallinen" paikka asua että se latistaa ihmisten mielialaa ?
Vai johtuneeko se vielä tästä keturallaan olevasta yhteiskunnasta, jossa ihminen isketään oravanpyörään reppuselässä jo pienenä taaperona ?
Yhteiskunnassa jossa ihmisen arvo katsotaan kuinka paljon hän tienaa kuussa, ja kuinka paljon hienoa omaisuutta hänellä on omistuksessaan.
Monikin on katsonut esimerkkinä nyt minua vähän kieroon kun kerron olevani kuntoutustuki-eläkkeellä ja tienaan yli 900e / kk
tekemättä yhtään työtä.
"Olen pummi, loinen, yhteiskunnan pohjasakkaa" Vain siksi etten ole kykeneväinen ravaamaan tässä yhteiskunnan luomassa
oravanpyörässä.
Joten itse aiheeseen. Viimeaikoina on ollut paljon yhteisöjä / idealisteja jotka yrittävät suunitella uutta parempaa ja
ihmis-ystävällisempaa yhteiskuntaa korvaamaan tämän nykyisen raha-yhteiskuntamme.
Joten Kun evoluutiollisesti tuskin tulemme fyysisesti tästä enää paljoa muuttumaan.
Niin onko kehitys siirtynyt vain älylliseen / muuhun ihmisen henk koht persoonallisuuden / suhtautumisen piiriin.
Että onko nämä ihmiset jotka eivät vain jaksa tätä oravanpyörän p*skaa polkea, näitä uuden sukupolven ihmisiä jotka vain odottavat parempia aikoja muuttuneessa yhteiskunnassa / kokonaan uudessa sellaisessa.
Mielipiteitä / kommentteja kuulisin ihan mielellään asiaa koskien.
Onko moisessa mitään ideaa ?
( Ja jos operaattorit löytävät paremman genren tälle langalle niin siirtää saa toki vapaasti. )
