Jätettiin tänään ukon kanssa ostotarjous asunnosta. Unelmakämppä nuorelle parille Oulussa, sopivan kaukana keskustasta, joen rannalla.. *huokaus*. Toivottavasti menee läpi!
Tänään kävi klassinen tapaus sarjakuvamaailmasta. Ajelin vajaata satasta maantiellä, kun tien reunasta alkoi vähän matkan päässä taapertaa jonkinlainen isohko lintu tien ylitse. H-i-t-a-a-s-t-i. Olihan se kiskaistava paniikkipolkimet pohjaan. Ja eikös vain heti perässä tullut kolme pienempää lintua, melkeinpä söpöä. Hymyilytti hiukan.
Mitä ihmettä. Minua väsyttää jo puoli yhdeksältä! Loistava tilaisuus korjata unirytmiä, joka ainakin meikäläisellä sattuu olemaan aikamoinen ongelma näin kesäisin. Heräsin tuossa yksi päivä puoli viideltä iltapäivällä ja olin aika ihmeissäni
We are what we choose to be, not what we want to be..
Joo, eipä niihin kuviin mitään outoa eksynyt.. Tästä rakennuksesta olin erityisesti kiinnostunut lähinnä rakennuksen itsensä vuoksi Se toimi erään laitoksen konttorina 1800-luvulla, siis sen laitoksen, josta teen gradua. Alkaa taas hermostuttaa tuo gradun teko, jatkuvasti tulee mieleen vain enemmän ja enemmän materiaalia, joka pitäisi tarkistaa.
Tänään voikin yöstä tulla jännä, lähdemme läheiselle hautuumaalle bongailemaan kummituksia. Toivottavasti jotain todisteita saadaan kummittelusta.
Puhkon silmäni, että näkisin En tahdo nähdä, mutta näen sen väkisin Runtelen korvani, jotta kuulisin En ymmärrä, mutta kuulen sen väkisin - Turmion Kätilöt
Turha reissu sekin sitten oli. Mitään emme nähneet eikä kameraankaan tarttunut mitään. Taas yksi legenda toistettu vääräksi. Ja niin kivenkovaa kun ihmiset väittivät että siellä kummittelee. Ja kyseessähän oli tämä Wreden hautausmaa.
Puhkon silmäni, että näkisin En tahdo nähdä, mutta näen sen väkisin Runtelen korvani, jotta kuulisin En ymmärrä, mutta kuulen sen väkisin - Turmion Kätilöt
Vanha luokkafrendini kyseessä. Ei ole eka kerta kun hän häipyy näin. En ole taas vähään aikaan nähnyt, mutta eiköhän hän pärjää. Ainakaan hänellä ei ole enää paljoa varaa jättäytyä poliiseille kiinni, koska tyypillä ei ole ihan paras mahdollinen tausta ennestäänkään.
Tänään herättiin aikaisin kun piti viedä isoveli Kemiin ku siellä oli joku softaus-peli. Sillä aikaa me käytiin Haaparannalla ja tietysti piti mennä Ikeaan! Mä sitten vihaan Ikeaa, siellä menee monta tuntia, pitää kävellä hirveästi ja ei kun huonekaluja, huonekaluja ja huonekaluja! Sen jälkeen on aina olo ku koiran peräpäällä!
Tullu vasta nyt huomattua miten upeita suomen kesäyöt on siis aivan mahtavaa iltasella mökillä grillailla ja oleskella kumma ettei aikasemmin oo tullu huomattua samalla tapaa.