Nyt ärsyttää!

[Trauma]

Kunnia kannattaa joskus säilyttää ja ottaa se viimeinen sana, vaikka se ei tunteiden mukaiselta tuntuisikaan. Siinä vain altistuu hyväksikäytölle.

[Mikkoa]

Ei tule uni taaskaan, viimeviikolla meni täysikuun piikkiin tämä valvominen, muttaettä ainavain .

[Art]

Kunnia kannattaa joskus säilyttää ja ottaa se viimeinen sana, vaikka se ei tunteiden mukaiselta tuntuisikaan. Siinä vain altistuu hyväksikäytölle.

Jep. Tämän takia olenkin pitänyt suuni kiinni, kun olen jo liian monesti tukahduttanut suuttumukseni ja antanut kaiken anteeksi ilman anteeksipyyntöä. Se jää vain kaivelemaan sisältä, jos antaa kaiken vain olla. Sitten se palaa vielä monien vuosienkin päästä vaivaamaan välillä. Ja huomaahan sen heidänkin osalta, että kuinka paljon meidän ystävyytemme heille merkitsee, kun eivät ole vieläkään koittaneet sovitella. Viisi päivää tässä ollaan jo oltu mykkäkoulua. Mitä kauemmin he odottavat, sitä vaikeampi on antaa anteeksi. Kun tarpeeksi kauan odottavat, niin se on jo mahdotonta.

[Yugata]

Vituttaa, kun painoindeksi uhkaa nousta 30: een, joka olisi siis raja, ettei saisi syödä e-pillereitä.
Tammikuun ekalla viikolla on pieni vanhan leikkaushaavan siistimisoperaatio JALASSA. Ei liikuntaa viikkoon-kahteen. Siitä sitten on kuukauden päästä sellane isompi polvileikkaus - ei liikuntaa kahteen kuukauteen. MIE EN PÄÄSE IKINÄ LAIHDUTTAMAAN! >: [[[[[[[[[[[[[[[[

[Tähtiensusi]

Ärsyttää ihmiset, jotka leikkivät marttyyreitä. Ärrh kiroan.

[Art]

Tänäänkin oli kyllä niin paras päivä että... Teki mieli lyödä kaikkia vatsaantulevia lättyyn ihan vain siitä syystä, että he sattuivat hymyilemään. Ensin melkein myöhästyn koulusta aamuisten sekoilujeni ja muiden töskäilyjen ansiosta, sitten koulussa melkein kaikki menee pieleen. Mm. kemian tunnilla läträtään aineiden kanssa (ei minun ja parini suosikkipuuhaa (huonojen kokemuksien takia)) ja mykkäkoulu kavereiden kanssa jatkuu yhä. Ehkä pientä, mutta kummasti onnistuu silti pilaamaan täydellisesti yhden henkilön päivän.

[Jaarno]

Puoli valtakuntaa jätkälle joka tajuaa kauniimman sukupuolen aivoitukset.

[Aqua vitae]

Puoli valtakuntaa jätkälle joka tajuaa kauniimman sukupuolen aivoitukset.

Korotan tarjousta sillä jäljellejääneellä puoliskolla.

[Infrequentia]

Nyt täytyy kyllä myöntää että joulu on alkanut pännimään. Kaiken hössötyksen keskellä myös se perimmäinen tarkoitus. Jeesushan ei oletettavasti ole syntynyt jouluaattona tai edes joulukuussa (mikäli hemmoa on koskaan ollut edes olemassa). Päivä valittiin koska ihmisten oli helpompi samaistua vanhaan auringon palvomiselle pyhitettyyn päivään... eli kristityt on ollu toisin sanottuna pakanoita alusta saakka. D: Minusta se juhla pitäis muuttaa, tai jopa poistaa kokonaan kristillisestä perinteestä... Raamatussa ei käsketty juhlimaan Jeesuksen syntymää, eikä siellä sanota tarkkaa aikaa sille. Mutta ehkä tällainen uudelleenjärjestely herättäisi kansoissa enemmän kysymyksiä, kysymyksiä joihin kirkon pää ei halua vastata? Ei kait siinä mitään jos päivä on väärä, mutta kaipa se kysymyksiä herättää jos Jessen synttäreitä juhlitaan lukuisten auringonjumalien päivänä? Joulukuun loppu on myös talvipäivänseisauksen aikaa, jolloin päivä on lyhimmillään ja aurinko "syntyy uudelleen" uutta vuotta varten. Hmmm... kylläpä mietityttää. Ja pännii.

[afonya]

Minen usko raamattuun mutta pidän silti joulusta koska se on (tai siis sen pitäisi olla) rauhan aikaa ja perhejuhla. (Anteeksi mahd. offailu)

Minua ärsyttää, etten osaa mennä ajoissa nukkumaan. Huomennakin olisi töitä....no, teen uudenvuodenlupauksen että menen joka arki-ilta ajoissa nukkumaan, että jaksaa sitten noustakin

[Gitarre]

Juu en kyllä minäkään usko raamattuun, jeesukseen taikka jumalaan. Ateisti (taikka jopa antiteisti) kun olen. Riparin jälkeen sitten virallisesti kun kirkosta eroan. Mutta jokatapauksessa aion vielä eroamisen jälkeenkin viettää joulua koska silloin on kiva rauhoittua, syödä hyvin ja olla vain läheisten kesken. Tosin stressiä en aio joulusta ikinä ottaa. Nytkään en ole vielä ensimmäistäkään lahjaa ostanut... Kaipa sitä myöhemmin tänään voisi jotain käydä ostamassa..

[Infrequentia]

afonya, ei se mitään offailua ole. Kyllä minäkin tykkään joulusta rauhoittumisen aikana, mutta nykyään niin monet unohtaa sen perimmäisen tarkoituksen (joka perustuu valheelle)...

[Jaarno]

Miksi joulussa olisi tärkeää tuo perimmäinen tarkoitus?
Itse pidän joulun tärkeimpänä tarkoituksena juuri perheen yhdessäolon, rauhallisuuden, syömisen ja kaikki muut perinteet mitä eri perheillä on.

[Infrequentia]

Jaarno, perimmäisellä tarkoituksella tarkoitan sitä alkuperäistä syytä miksi joulua alettiin viettää... Vaikka nykypäivänähän suurin osa viettää ns. kapitalistista joulua ja pitää tärkeimpänä sitä että saa viettää aikaa läheisten kanssa. Monikohan juhlisi joulua nykypäivänä jos sitä juhlittaisiin ainoastaan Jeesuksen syntymäjuhlana? Veikkaanpa, että aika pieni ydinryhmä..

[Jaarno]

Jooh tajusin kyllä mitä tarkoitit. Mutta tarkoitin lähinnä sitä että tärkeämpää se on mitä se itselle merkitsee. Ei sillä pitäisi olla väliä mistä se alunperin tulee jos ei niin halua.

End of offtopic. Jatkoa vaikka yökukkujiin tjsp. jos on jotain.

[WM_]

Hei, odottakaa huomiseen niin spottaatte blogin puolelta jouluun liittyvää artikkelia

[Regendos]

Käyn tällä harvoin ja tiedän sen. Minun aikani täällä sekä blogin puolella on jäänyt harmittavan vähiin, mutta tälläisinä hetkinä kun ei ole ketään kenelle jutella ja syke on ainakin 140 kiitos henkisen huonovointini haluan avautua nimenomaan tänne, sillä tiedän, että foorumilla liikkuvat ihmiset ovat harvinaisen fiksuja toisin kuin muualla.

Mutta nyt en tiedä mistä aloittaa. Oloni on jännittynyt, mutta koko kroppaa kylmää. Tunnen jokaisen sydämmen lyönnin rinnassa ja ajattelen vain, että mitä seuraavaksi? Elämäni heittää hullun myllyä juuri silloin kun luulin saaneeni kaiken paikattua kuntoon. Minä olen sellainen ihminen joka ei suruunsa juo, mutta joskus on sellainen olo, että haluaisi juoda itsensä ojan pohjalle, jotta voisin kuukahtaa tajuttomana sänkyyn ja olla ajattelematta yhtään mitään. En saa helpotusta miettimällä, joten haluan saada sen jotain muuta kautta.

Naurettavaa on se, kuinka joskus luulee olevansa onnellinen elämän pienistä ja suurista asioista, mutta hetken kulttua huomaakin kaiken sen olleen typerää pilaa, kiitos milloin minkäkin. Minä löydä aina kaikki elämäni ongelmat vaikken niitä koskaan etsisikään. En varmaan reagoisi näihin niinkään vahvasti elleivät nämä henkistä pahoinvointia aiheuttavat asiat olisi niin säännöllisiä. Menetän tuskin koskaan haluni elää, mutta puolitoista vuotta olen menettänyt voimia nauttia elämästä.

Kuinka helppoa olisikaan elää yksin jossain syrjäisessä maan kolkasa jonne ei eksyisi kukaan muu kuin posteljooni. Ympärillä kasvaisi korkeita puita ja piha olisi avara niin, että sen pihassa voisi juosta muutama koira, jotka pitäisivät seuraa äänin ja elein. Kuistilla kiikkustuoli jossa voisi katsella aamun kääntymistä illaksi, illan kääntymistä yöksi ja lopuksi ihailla yön paljastamaa tähtitaivasta miettien. Koirat ovat siitä hauskoja elukoita, että ne ymmärtävät jos jokin on pielessä. Silloin ne osaavat lohduttaa läsnäolollaan ja ehkä muutamalla nuolaisulla tai tökkimällä tassuillaan. Ne eivät kuitenkaan vaadi, että niille puhuttaisiin vaan pysyvät tyytyväisenä jos omistaja rapsuttaa niitä silloin tällöin, jos ruokakippo täytyy säännöllisesti ja jos vesiastiassa on raikasta vettä. Koirat eivät myöskään luo sinulle sosiaalisia ongelmia. Rahallisia ehkä, muttei sosiaalisia. Ne ovat mainioita ystäviä.

Yhteiskunta asettaa ihmiselle liika paineita ja tavoitteita. Pitäisi kouluttautumalla ja menestymällä tuottaa valtion kassaan lisää rahaa. Pitäisi syödä terveellisesti eikä saisi omistaa liikakiloja. Pitäisi olla siellä ja käydä täällä jotta sukulaisiin säilyisi hyvät välit. Minä haluaisin olla muutaman vuoden yksin jossain tuolla korvessa ja puhella kahdelle koiralle kuin mikäkin höperö. Kelassa täti naputtelisi minulle joka kuukausi hieman rahaa vaikkapa työkyvyttömyydestä. Sillä pysyisi ainakin kylläisenä.

Mutta ei. Ei ole olemassakaan moista todellisuutta. Minun pitää kouluttautua, syödä tiettyjen normien mukaan ja olla ennen kaikkea olemassa. Tälläiset asiat luovat paineita ja saavat päästään sekaisin olevat, kouluammuskelua suunnittelevat hörhöt ylös tietokoneidensa ääristä tekemään jotain sellaista, jolla kertovat jonkin menneen pieleen. Yhteiskunta pyrkii olemaan liian tehokas täällä hyvinvoivissa länsivaltiossa. Nyt tuntuu siltä, että voisin muuttaa Nepaliin elämään hälläväliä -elämää ja juomaan jonkin arveluttavan eläimen maitoa. Siellä kukaan ei vaatisi minua olemaan kouluttautunut, syömään tai juomaan niin, etten kasvattaisi varastoani nälkäpäivälle tai ottamaan sosiaalista kontaktia, ellen sitten tilaisi arveluttavan eläimen maitoa torilta.

Minä jatkan tätä päivää kuitenin selvinpäin aatteissa, jotka saavat minut voimaan pahoin. Minulla ei ole muuta mahdollisutta, mutta yhdestä asiasta olen varma:

Ihmisestä yritetään luoda liian tehokas miettimättä yksilön omaa henkistä hyvinvointia.

[afonya]

Ymmärrän oikein hyvin sinua, Regendos, sillä ajattelin joskus samalla tavalla. Tänä vuonna olen kuitenkin muuttunut ihminen sillä tavalla, etten jaksa enää olla epätoivoinen ja masentunut, haluan nauttia elämästä ja olla onnellinen. Elämä ei ole aina helppoa ja elämään kuuluu myös niitä vastoinkäymisiä, niiden kanssa on opittava elämään. Elämä on sitä mitä haluat sen olevan. Sinä olet ainoa joka voi muuttaa elämääsi.

Kuinka helppoa olisikaan elää yksin jossain syrjäisessä maan kolkasa jonne ei eksyisi kukaan muu kuin posteljooni. Ympärillä kasvaisi korkeita puita ja piha olisi avara niin, että sen pihassa voisi juosta muutama koira, jotka pitäisivät seuraa äänin ja elein. Kuistilla kiikkustuoli jossa voisi katsella aamun kääntymistä illaksi, illan kääntymistä yöksi ja lopuksi ihailla yön paljastamaa tähtitaivasta miettien. Koirat ovat siitä hauskoja elukoita, että ne ymmärtävät jos jokin on pielessä. Silloin ne osaavat lohduttaa läsnäolollaan ja ehkä muutamalla nuolaisulla tai tökkimällä tassuillaan. Ne eivät kuitenkaan vaadi, että niille puhuttaisiin vaan pysyvät tyytyväisenä jos omistaja rapsuttaa niitä silloin tällöin, jos ruokakippo täytyy säännöllisesti ja jos vesiastiassa on raikasta vettä. Koirat eivät myöskään luo sinulle sosiaalisia ongelmia. Rahallisia ehkä, muttei sosiaalisia. Ne ovat mainioita ystäviä.

Tuo olisi oikein ihana ajatus. Olen itse miettinyt monta kertaa että olisi ihana asua esim. Kaakkois-Aasiassa jossain maaseudulla ja hoitaa eläimiä, rahaa ei tarvitsisi olla ollenkaan kun voisi elää pelkästään sen maatilan varassa. Siellä mieli lepää. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa sinne muutankin vähäksi aikaa. Haaveena olisi ainakin.

Minusta on tärkeää muistaa, että massan mukana meneminen on tooodella tylsää ja erilaisuus on rikkautta, ole siis vapaasti oma itsesi äläkä välitä muiden mielipiteistä. Itse tunnen oloni todella vapaaksi. Eikä kannata turhaan stressata. Itse en tiedä vieläkään mikä minusta tulee "isona", mutta toisaalta mihin tässä on kiire? On koko loppuelämä aikaa!

Sitten minun "ärsytykseeni". Nimittäin nuo häiriköivät nulikat joita täällä liikkuu. Ihana asua ensimmäisessä kerroksessa ja vieläpä sellaisessa paikassa missä menee paljon ihmisiä, vannon että jos vielä yksikin lumipallo läjähtää ikkunaan niin otan ne nulikat kiinni. Toiset nulikat taas potkivat aina meidän ulko-ovea mennessään siitä ohi ja tekevät pilareita, mutta se ei ärsytä niin paljoa kuin tuo lumipallojen heittely, koska siitä ei aiheudu mitään vahinkoa.

Tänään meinasin sanoa yhdillekin pikkupojille muutaman sanan kun heittivät sillalta alas lumipalloja autojen päälle, aiheuttavat vielä joskus jonkun vakavan onnettomuuden. Tuli sitä itsekin kakarana joskus tehtyä typeryyksiä mutta koskaan en mitään vaaraa aiheuttanut.

[Vic Rattlehead]

Tää on jännä huomata, miten muutkin ihmiset mun lisäksi kokee paineita ja jopa ahdistusta tästä elämästä miten yhteiskunta sen haluaa pyörivän.

Koen joskus äärimmäistä turhautumista. Ei huvita aamulla nousta kouluun, ei huvita mennä kauppaan hakemaan täydennystä jääkaapille tai hakea muita tarpeellisia elintarvikkeita. Tekisi vaan mieli maata ja antaa olla. Olla ajattelematta mitään.

Mutta kun tietää, että ilman koulutusta ei saa töitä, ilman töitä ei saa rahaa, ilman rahaa ei saa pidettyä itseään hengissä, se on vaan pakko nostaa tää epämotivoitunut ruho ylös sängystä ja lähteä matkaan, jonka lopullisena määränpäivänä on saada yksilö osaksi tuottamaan rahaa tälle yhteiskunnalle, välittämättä siitä henkisestä tuskasta mitä se aiheuttaa.

Koen tän ajatuksen siitä miten pitäisi elää niin ahdistavaksi, että joskus harmittelen kun en ole vielä lapsi, jonka ei tarvi välittää mistään vaan elää. Mitä elämistä on ensin käydä 9 vuotta pakonomaista koulua yleissivistyksen takia ja sen jälkeen uhrata vähintään se 3 vuotta lisää ammattikouluun, että pääsee töihin, ja sitten tehdään töitä ja pidetään valtion rahasampo vauhdissa kunnes sillon kun oot jo fyysisesti ja monet myös henkisesti täysin puhki saat viimeiset elinvuotesi aikaa nauttia elämisestä, joka taas siinä vaiheessa on jo lähes mahdotonta ainakaan sillä tavalla, jonka nuorena koki, että nauttisi elämästä.

Nyt pitää mennä mutta toivottavasti tässä nyt jonkun mielestä jotain asiaakin on ja jatkan sitten mahdollisesti joskus. Hienoa vaan kuulla etten oo ilmesesti kumminkaan ainoa.

[Aqua vitae]

Eput keksivät lääkkeen moiseen vaivaan jo muutama vuosi taaksepäin :]