Voi olla että vastapuoli hiljaiseksi menee. Kokeile ihmeessä jos alakynteen väittelyssä joudut.

jos oot häviämäs argumentin... vedä Meat Spinn.

Krhm tuossahan olisi hyvä olla jo toinenkin osapuoli jotta voi suoraan kopsata erään videon...
Mutta eiköhän lopeteta tämä off nyt voi herrajumala.

kjoo yhteisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden takia me täten siirymme pois off topicista

>>>>>

Hmph... Olisin vielä odottanut, että Zrud postaa kyseisen linkin (tai vaikka lemonpartyn, mitä vaan)ja saanut modet nostattamaan elävän helvetin tänne.

vaikka sairas ihminen mieleltäni olenkin.... en kuitenkaan ole ihan noin sadistinen ^-^

Itsehän en kirkkoon kuulu.
Oma maailmankuvani ei mahdu kristillisiin, tässä tapauksessa evankelisluterilaisiin raameihin, -sillä henkilökohtaisesti miellän kyseisen uskonnon hivenen ahdasmieliseksi, tai vähintäänkin dogmikseksi.
-Vaikka raamattu opettaakin tietynlaista historiallista sivistystä, sekä antaa yksinkertaisia elämänohjeita (joko käytännöllisiä tai teennäisiä, riippuu lukijasta) -sen uskonnollinen vastine jää hivenen yksipuoliseksi.
Mielestäni 'Gnostilaisilla' oli monia hyviä näkökulmia, miten he raamatullisia tekstejä tulkitsivat.
Vaikka heillä olikin paljon hyviä pointtejä, mielestäni heidänkin kompastuskivenään toimi dualistinen ajattelumalli.

Kuulun ja eroan luultavasti aikanaan.
Haluisin sanoo vielä tästä zrudin ja kumppanien tekstistä sen verran että te riehutte kun uskovaiset tuputtaa uskontoa vaikka te ite tunnutte tuputtavan vähintään yhtä paljon tota eroamista. Muutenkin mua ärsyttää jotenkin toi "minäolenoikeassaminäminä" asenne.
Ei mulla muuta =)

Reikämies kirjoitti:Kuulun ja eroan luultavasti aikanaan.
Haluisin sanoo vielä tästä zrudin ja kumppanien tekstistä sen verran että te riehutte kun uskovaiset tuputtaa uskontoa vaikka te ite tunnutte tuputtavan vähintään yhtä paljon tota eroamista. Muutenkin mua ärsyttää jotenkin toi "minäolenoikeassaminäminä" asenne.
Ei mulla muuta =)

Näin se on. Ihminen pelkää (inhoaa/vihaa) muissa sitä mitä pelkää itsessään. Tuputtaminen itsessään on egon tuoman pelon seuraus. Ego siis tuputtaa jotain, koska sen pitää olla oikeassa (pelkää olevansa väärässä, tai vaihtoehtoisesti tuntee olevansa parempi ihminen kun jakaa muille "oikeaa" tapaa ja täten itse pelastuu tai tuntee hyvää oloa)... Monesti tämä on alitajuista ja sitä ei välttämättä edes tiedosta. Tiedostamalla oamt pelkonsa ja egon tuoman tuputtamisen voi huomata, että hei mulla on kaikki ihan hyvin vaikka en tuputtaisikaan, voin luottaa itseeni...

Minä vain yritän auttaa ja tuoda ihmisille valon elämään ja pelastaa heidän sielunsa

No ei... Mut vedetääpä kysymys sitten tähän... Haluatko elää valheessa onnellisena vai totuudessa uskkonnoista vähän onnllisempana tai toisinpäin.

Vain henkisesti heikot ihmiset elävät Valheessa... kum omat asiat ei ole kohillaan niin turvaudutaan johonkin mitä ei ole.

Joten eroa so siit kirkosta... hop hop !

Zrud kirjoitti:Minä vain yritän auttaa ja tuoda ihmisille valon elämään ja pelastaa heidän sielunsa

No ei... Mut vedetääpä kysymys sitten tähän... Haluatko elää valheessa onnellisena vai totuudessa uskkonnoista vähän onnllisempana tai toisinpäin.

Vain henkisesti heikot ihmiset elävät Valheessa... kum omat asiat ei ole kohillaan niin turvaudutaan johonkin mitä ei ole.

Joten eroa so siit kirkosta... hop hop !

Yhdyn Zrudiin.

Jos zrudin kysymyksessä poraudutaan oikein asian ytimeen niin kysymys kuuluukin:

"Oletko mieluummin onnellinen vai oikeassa?"

Valitsisin onnellisuuden minä hetkenä tahansa.

Zrud kirjoitti:Minä vain yritän auttaa ja tuoda ihmisille valon elämään ja pelastaa heidän sielunsa

No ei... Mut vedetääpä kysymys sitten tähän... Haluatko elää valheessa onnellisena vai totuudessa uskkonnoista vähän onnllisempana tai toisinpäin.

Vain henkisesti heikot ihmiset elävät Valheessa... kum omat asiat ei ole kohillaan niin turvaudutaan johonkin mitä ei ole.

Joten eroa so siit kirkosta... hop hop !

Toi kaatuu jo siihen että kyseessä on vaan sun mielipide. Säähän et voi loppujen lopuks tietää onko se totta vai ei.
Ja ennen kaikkea, edelleen se mun mielipide että jos uskovaiset ei saa tuputtaa uskoaan niin miks sää saisit tuputtaa kirkosta eroamista?

Kannattaa nyt ottaa huomioon se, että kirkkoon kuuluminen ja jumalaan uskominen ovat nykyaikana melkeimpä kaksi eri asiaa. Itsehän kuulun agnostikkona perinnesyistä kirkkoon ja haluan vuoden parin sisään mennä myös kirkossa naimisiin. Kirkko antaa myös mahdollisuuden kastejuhlaan ja hautajaisiin vaikka ei uskoisikaan siihen mitä kirkko opettaa. Tai noh, periaatteessa kirkko opettaa olemaan hyvä toisille, antamaan anteeksi, rakastamaan kaikkia jne. eli perusjuttuja hyvään elämään eikä niihin perusoppeihin uskoakseen ja/tai noudattaakseen tarvita minkään uskonnon jumalaa. Tarvitaan vain hyvä moraali ja etiikka.
Joten miksi ihmeessä erota kirkosta jos ei jumalaan usko? Aina toki voi perustella sillä vanhalla kirkollisverojutulla asiaa, mutta itsellänihän ei ole mistään pikkurahasta puutetta niin paljoa, että se olisi eroamisen syy.
Ja moniko täälläkin oikeasti käy töissä, elättää perhettään ja maksaa niitä kirkollisveroja? Veikkaan että me oikeasti kirkollisveroja maksavat jäämme melkoiseen vähemmistöön asian osalta. (Ei, en hyväksy perusteluksi sitä, että äiti ja isä maksavat ja itse on asiaan tyytymätön tai valtion myöntämistä tuista voi osa mennä samaan tarkoitukseen).

Eli mikä nyt on oikeasti se järkiperäinen syy erota kirkosta? Muotivillitys? Angsti valtakoneistoa kohtaan? Halu olla "erilainen"?

Itsehän yhdyn OSITutkimusseuran näkemykseen tuossa, että kirkosta eroamisen syyt tuntuvat pääosin olevan nuorison piirissä lähinnä trendi-ilmiötä. Tai ainakin tällaisen kuvan olen saanut. Tosin olkoonsakin syynä joku järkiperäinen syy tai vaikka muotivillitys niin valintahan on vapaa. Ikävä kyllä nyttemmin kirkosta eroamista tuputetaan aika pitkälti samallalailla kun uskontoja konsanaan tovi sitten(toki nykyisin metodein), ja väkipakkotuputus on mielestäni aina epämiellyttävää.

Argumenttinahan tuntuu toimivan se, että kun vauvalla ei ole vaihtoehtoja vaan syntyy kyseiseen uskontoon automaattisesti.. niin se on taas valtion hommia. Syntyypä nuo kaikki tähän kansalaisuuteen ja sijaintinsa mukaan määräytyy alueen mukaan veroprosentit sun muut. Sentään tuosta laitoksesta pääsee irti, ja todella helposti.

Mutta sanottakoon eroavana mielipiteenä kuitenkin, että kirkollisveron tekemä lovi kohtuukuukausipalkalla töissä käyvän ihmisen lompakkoon ei ole ihan mitätön, mikäli eroakirkosta.fi:n laskuri pitää paikkansa. Itsekin jokunen tovi sitten oletin että kyseessä on melko nimellinen summa, josta on turha mitään itkuraivareita rueta tempomaan. Vuosikustannukseksi melko hyvin tienaavalle ~3000€ tulee jo lähemmäs 500€, millä voisi kyllä jo tehdä jotain hyödyllistäkin. Eli kyllä tuo riittäisi minulle varmaan syyksi erota, jos tienaisin kohtuu hyvin, eikä mitään järjellistä syytä kuulua kyseiseen seuraan olisi. Toistaiseksi vielä kuulun kirkkoon, vaikka omat uskomukseni eroavatkin ev.lut. opetuksista radikaalisti.. mutta saahan nähdä kunhan kunhan töihin asti selviää.

Hartsa kirjoitti:Jos zrudin kysymyksessä poraudutaan oikein asian ytimeen niin kysymys kuuluukin:

"Oletko mieluummin onnellinen vai oikeassa?"

Valitsisin onnellisuuden minä hetkenä tahansa.

The fact that a believer is happier than a skeptic is no more to the point than the fact that a drunken man is happier than a sober one. The happiness of credulity is a cheap and dangerous quality.
~ George Bernard Shaw

En kylläkään tuolla tarkoittanut, että pitää olla uskovainen että voi olla onnellinen. Ihan yleisesti tarkoitin, että voisi olla edullista itselle välillä miettiä onko omien tekojen/sanojen/uskomusten eteenviejänä tarve olla oikeassa, vaikka ymmärtäisi, että oikeassa olemiseen pyrkiminen toisi onnettomuutta elämään, vai päinvastoin. Henkilöstä riippuen toki valinta voi olla mitä tahansa ja olla oikeasti onnellinen valintaansa, jos homman polttoaineena ei toimi oikeassaolemisen tarve.

Tietysti jos oikeassa oleminen tuo jollekulle onnea, niin hommahan kulkee käsi kädessä.. mutta minun vaikea uskoa, että kukaan saa oikeata onnellisuutta siitä, että voi lyödä toiselle jauhot suuhun. Ehkä hetkittäisen hyvän mielen, mutta todellisesta onnellisuudesta tuskin on kyse.. hetkellisestä sadistisesta riemusta ehkä, mutta sellaisena se pysyy, hetkellisenä.

Itse olen onnellinen vaikka kuulunkin kirkkoon, tosin olisin edelleen onnellinen vaikka eroaisin kirkosta. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen on yhtä vaikuttava asia minun elämässäni kuin vaikkapa Kikero Kirjakerhoon kuuluminen, siinä on omat hyvät ja huonot puolensa ja kanssa/ilman voi helposti elää.
Eli itse en näe nykyaikaisessa kirkostaeroamisbuumissa mitään käytännönperustellusti fiksua (muuta kuin sen kirkollisveroasian).

ei se minun sanani pelkästään olekkaan. Ei todellakaan. Ja se ei ole mielipide... se on fakta.
eri saia katos. JA mieluummin minä totuudessa elän katkerana kuin valheessa onnellisena.
Valheet ei saa aikaisiksi mitään hyvää.

Kirkko instituutiona on fakta, jumala ei ole faktaa.
Eli jos kuuluu kirkkoon, kuuluu instituutioon.
Jos uskoo jumalaan, on uskovainen.
Joten, onko kaikki kirkkoon kuuluvaiset uskovaisia ja jos on, niin sitten kirkosta eroamista voisi harkita, mutta kun kaikki kirkkoon kuuluvat eivät ole uskovaisia.
Eli miksi erota kirkosta?

Onhan se hienoa ajatella vielä nuorena omilla aivoillaan, mutta jos ajattelee asioita vain omalta kannaltaan ja hyvin aggressiivisesti, huomaa ettei ole ihmisenä kovin hyvin kasvanut. Toki nuoruuteen kuuluu se "v***ut muista, mun mielipide on ainoa ja oikea!" vaihe, mutta jos sen osaa heittää romukoppaan ja ajatella oikeasti itsenäisesti, niin hommassa alkaa olemaan jo kypsyyden makua.