Omat kummitus- ja henkihavainnot.

Ufohavainnot, henkimaailman kanssa kommunikointi, paranormaalit kokemukset yms.
Sinikello
Jäsen
Viestit: 19
Liittynyt: 03 Tammi 2011, 11:37

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Sinikello » 03 Tammi 2011, 14:06

Heipä hei kaikille! Uusi kirjoittaja ilmoittautuu. :) Olen jo useamman vuoden seurannut tätä sivustoa ja keskustelupalstaakin, mutta nyt olen nähnyt aiheelliseksi itsekin antaa oman panokseni tähän keskusteluun. Haluan kertoa omista kokemuksistani, jotka ovat melkoisen tuoreita, joten siksi päätän nyt kirjoittaa niistä tänne. Kaipaisin mielipiteitä, ehkä jopa neuvoja, mitä tilanteessamme kannattaisi tehdä. Tässä siis tarinaani, joka on PITKÄ, mutta saanen sen anteeksi. 8)

Olen hyvin avaramielinen ihminen. Tarkoitan sillä sitä, että olen aina uskonut kummituksiin ja muuhun ns. yliluonnolliseen; olen ollut sitä mieltä jo pitkään, että fyysisen elämämme jälkeen saatamme hyvin jatkaa olemassaoloa. Nämä asiat kiehtovat minua, ja minulle on sattunut elämäni aikana (olen nyt 23-vuotias) joitakin omituisia tapahtumia: enneunia, etiäisiä, outoja kummitteluhavaintoja, toki nuoruudessa on tullut kokeiltua myös spiritismiä, varsin pelottavin lopputuloksin. Heikkouteni ehkä on se, että vaikka nämä asiat kovasti kiinnostavat, olen aika säikky, ja pelkään helposti. :P Käytin tuossa "yliluonnollinen" sanan edessä lyhennettä "ns.", sillä en oikeen vielä tiedä, miten suhtautua tuohon "yliluonnollinen" sanaan. Minusta kaikki -oudotkin- ilmiöt ja asiat kuuluvat tähän maailmaan, ja siksi ajattelen niiden olevan vain "luonnollisia", sen sijaan että ne olisivat jotenkin "yliluonnollisia".


Mutta nyt varsinaiseen kokemukseeni. Seuraavat tapahtumat ovat alkaneet elo-syyskuussa 2010, jatkuen tähän päivään saakka (3.1.2011).

Miesystäväni isä menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2010. Hän menehtyi kotonaan omakotitalossa, täysin eri paikkakunnalla ja satojen kilometrien päässä siitä, missä minä ja miesystävämme asumme. Emme siis asu vielä yhdessä, mutta kuitenkin samalla paikkakunnalla ja melko lähellä toisiamme.

Miesystäväni ei juurikaan usko mihinkään sellaiseen, mihin itse uskon, vaikkakin hän on kokenut elämässään joitakin poikkeuksellisia asioita. Mutta hän ei myönnä, että olisi ns. elämää kuoleman jälkeen, vaan hän on sellainen "järki-ihminen".

Eräänä marraskuun (2010) viimeisenä viikonloppuna miesystäväni sanoi minulle, että häntä ärsyttää aivan suunnattomasti se, että sen jälkeen kun isänsä kuoli joitakin kuukausia sitten, on alkanut tapahtua kaikkea aivan omituista.

Miesystäväni asuu kerrostalokaksiossa, jossa on avokeittiö + olohuone, ja sitten erikseen makuuhuone. Hän kertoi, että miltei joka yö hän kuulee asunnossaan askelia, joskus olohuoneesta, joskus ne ovat aivan hänen sänkynsä vieressä. Hän kertoi tunnistaneensa askeleet, sillä ne olivat hyvin tuttuja, ja kertoi niiden olevan isänsä askelia. Minä valahdin tässä vaiheessa varmasti kasvoiltani valkoiseksi, sillä olen itsekin yökyläillessäni hänen luonaan kuullut useasti askeleita ja ääniä asunnosta. En ole kuitenkaan edes leikilläni yhdistänyt niitä mihinkään, varsinkaan hänen edesmenneeseen isäänsä.

Miesystävälläni on myös tytär, joka vierailee hänen luonaan aina 2 viikon välein. Itse olen välillä noita yöllisiä ääniä kuullessani ajatellut, että tytär on yöllä herännyt ja lähtenyt juomaan, vessaan, ihan mitä tahansa, ja sitten olen katsahtanut tyttären sänkyyn, ja siellähän hän nukkuu kuin pieni possu.

Miesytäväni kertoi, että näitä askelia hän kuulee tosiaan täällä omassa asunnossaan, mutta myös siellä lapsuuden kodissaan, jossa isänsä oli menehtynyt. Hän sanoi, että yleensä aina pyytää askeleiden aiheuttajaa menemään pois, mikä yleensä lopettaakin äänet.

Kun miesystäväni otti nämä oudot havaintonsa puheeksi, alkoi minullakin ns. palaset loksahtelemaan paikoilleen. Olen kuluneen syksyn mittaan useina öinä, kun olen yöpynyt miesystävälläni, tuntenu mm. sängyn tärinää, sekä eräänä yönä kävi niin, että tunsin jonkun/jonkin nostavan sänkyä ylös-alas jalkopäästä. Samana yönä tunsin kosketuksia ja taputuksia niskassani ja hartioissani, ja luulin sen olevan miesystäväni, sillä oletin minun nukkuvan sillä lailla hänen kätensä päällä. Kun tuona yönä katsoin miesystävääni kysyäkseni, oliko tällä jotakin asiaa, havaitsin hänen nukkuvan kyljellään kääntyneenä pois minusta päin, kädet visusti sylissään.

Koska emme asu vielä yhdessä, en ole jokaisena yönä tuossa asunnossa. Miesystäväni kertoman mukaan ei kuitenkaan ole tavatonta, että yön aikana esineet vaihtavat paikkaa, ja esineitä kolisee mm. keittiössä, ruokailuvälineet saattavat lennellä tiskipöydällä ja pitää meteliä tms.

Eräänä marraskuisena iltana tapahtui yksi jännä juttu. Istuimme miesystäväni kanssa hänen sohvallaan, ja puhuimme mm. hänen menehtyneestä isästään, hänen äidistään ja siskoistaan, ja näistä oudoista tapahtumista. Yhtäkkiä kului melko voimakas suhahtava ääni, kuulosti siltä, että jotakin kankaista olisi pudonnut maahan. Kysyin heti: "No mikä TUO nyt oli?", ja miesystäväni katsahti eteiseen, ja totesi tyynen rauhallisesti: "meidän molempien takit putos just henkareilta maahan." Oma toppatakkini oli omalla henkarillaan tukevasti, olin vielä laittanut siitä vetoketjun kiinni, juuri siksi ettei se putoaisi. Poikaystäväni toppatakki oli samoin omalla henkarillaan, tosin siitä ei ollut vetoketju kiinni, mutta tukevasti se silti siinä riippui.

Olen useasti tuossa asunnossa havainnut jotakin varjomaista liikettä silmäkulmastani, mutta senhän voi myös laittaa väsymyksen piikkiin. Kuka tietää.

Syksy kului, ja tuli joulukuu (2010). Minusta tuntui siltä, että joulukuun aikana asunto huomattavasti rauhoittui, eikä siellä enää tuntunut olevan sellaista "painavaa" läsnäoloa. Yöt saimme nukkua rauhassa, kun se aikaisemmin syksyllä oli ollut hieman hankalaa. Joulukuu läheni loppuaan, ja ennen kuin lähdin viettämään joulunpyhiä omien vanhempieni luo toiselle paikkakunnalle, vietin viikonlopun miesystäväni kanssa hänen asunnollaan. Tuolloin mennessäni hänen luokseen huomasin, että hän oli sisustanut uudelleen makuuhuonettaan ottamalla taulut pois seiniltä. Kysyin häneltä, aikooko hän korvata ne joillakin vielä hienommillla tauluilla, ja oliko noissa vanhoissa jotain vikaa. Miesystäväni vastasi, ettei hän ollut koskenutkaan tauluihin. :o Miesystäväni tekee työssään vuoroviikoin päivä- ja yövuoroa. Palatessaan kotiin yövuorosta aamupäivällä hän vain huomasi, että yön aikana taulut olivat jollain konstilla tulleet alas makuuhuoneen seiniltä, ja hän oli löytänyt ne sänkynsä päältä. Taulut oli laitettu seinälle sellaisilla valkoisilla taulukoukuilla, jotka olivat hyvin tukevia ja vahvoja. Koukut seinässä olivat ehjiä, mikä tarkoittaa, että jonkun/jonkin on täytynyt nostaa taulut pois koukuista ja asettaa ne sängylle.

Pieniä omituisuuksia tuntuu tapahtuvan usein, eikä kaikkea varmasti edes rekisteröi. Viimeisin tapahtuma, joka todenteolla säikäytti meidät molemmat, tapahtui 1.1.2011, siis uudenvuoden päivänä. Katsoimme miesystäväni kanssa elokuvaa, ja kello oli jotain 23-24 välillä. Asunto oli pimennetty, jotta leffaa olisi kivempi katsoa. Yhtäkkiä, aivan yllättäen, miesystäväni kelloradio, joka sijaitsee hänen makuuhuoneessaan yöpöydällä, meni itsestään päälle, ja se suhisutti sellaista radiokohinaa koko ajan nousevalla volyymillä. Pelästyimme todella, kun kesken jännittävän leffan se kapistus alkoi tuolla tavalla huutaa. :D Hyvä ettei kiljuttu! Katsoimme toisiamme järkyttyneen näköisenä ja molempien silmistä taisi paistaa pieni pelko. Radio vain suhisi, ja miesystäväni vain totesi minulle mennessään sammuttamaan radiota, että "Kylläpä oli taas tuokin tosi normaalia!", ja vähän nauroimmekin jutulle. Olemme olleet yhdessä nyt melkein kaksi vuotta, ja miesystävälläni on ollut tuo kelloradio koko suhteemme ajan. Se on sellainen kelloradio, joka heijastaa sen kellonajan huoneen seinälle, en tiedä miksi sellaista nimitetään. Emme ole koskaan käyttäneet kelloa radiona, eikä kello ole koskaan mennyt itsestään päälle. Kukaan ei ollut koskenut kelloon, viimeksi siihen kajottiin silloin, kun kelloa piti syksyllä siirtää.

Tällaisia tapahtumia siis miesystäväni asunnossa. Pidän itse täysin mahdollisena sitä, että kyseinen vierailija saattaa hyvinkin olla miesystäväni isä, sillä ennen hänen menehtymistään asunto oli täysin normaali asunto, ja tapahtumat alkoivat n. 1 kk hänen menehtymisensä jälkeen. Pidän vain erikoisena sitä, että tämä asunto ei ole todellakaan se paikka, jossa hän menehtyi, hän ei edes ikinä ollut käynyt tässä asunnossa. Miesystäväni isä siis menehtyi satojen kilometrien päässä omakotitalossaan.

En milloinkaan tavannut kyseistä henkilöä hänen elinaikanaan, mutta hautajaisiin osallistuin luonnollisesti. Tiedän kuitenkin, että miesystäväni ja isänsä välit olivat melko viileät, ja uskon, että miesystäväni jopa vihasi isäänsä, johon on kyllä oikeutettukin. Uskon, että isällä olisi ollut lukuisia asioita, joita hänen olisi tullut pyytää anteeksi tai joita hänen olisi pitänyt pojalleen sanoa. Olenkin miettinyt, että tämä saattaa olla syy, miksi hän niin usein yrittää tehdä läsnäoloaan selväksi.

Mitenköhän tilannetta voisi jollain lailla avittaa? En välttämättä halua, että asunnossa säilyy tuollainen painostava ilmapiiri ja pieni pelko koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Avatar
Hartsa
Vuoden foorumilainen 2008
Viestit: 452
Liittynyt: 22 Tammi 2008, 20:33
Paikkakunta: Kuopio

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Hartsa » 03 Tammi 2011, 14:50

Mielenkiintoisia juttuja. Vähän vastaavia juttusia tapahtui itselleni ja muille perheenjäsenille äitini kuoleman jälkeen. Nyt reilun puolen vuoden jälkeen tosin tapahtumat alkavat olemaan harvemmassa, joten luulisin että ajan kanssa homma hiipuu siitä pikkuhiljaa sielläkin. Tosin vaikuttaisi että teillä vähän kovempaa aktiviteettia tuntuisi olevan.

Meilläkään tapahtumat eivät rajoittuneet yksinomaan äidin kotiasuntoon, vaikkakin pääasiallisesti siellä näitä tapahtumia sattui, varsinkin jos perhettä oli enemmän koossa siellä. Mutta onpa tuota sattunut ja tapahtunut muutamia kummallisuuksia sisarienikin kodeissa.

Tosiaankin, äkkiseltään voisi arvailla, että tapahtumien määrä ja intensiteetti johtuu osin siitä jos miesystäväsi ja hänen isänsä välillä oli ilmeisesti niitä selvittämättömiä asioita. Ja jos miesystäväsi ei henkiin yms. usko niin asioita voi olla aika mahdoton sen kummemmin käsitelläkään, niin aika lienee se ainut homma millä tapahtumat loppuu.
"I reject your reality and substitute my own"

Sinikello
Jäsen
Viestit: 19
Liittynyt: 03 Tammi 2011, 11:37

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Sinikello » 03 Tammi 2011, 16:21

Kiitos vastauksesta, Hartsa. :)

Olipa hauskaa (ja vähän karmivaa...) :P kuulla, että myös muilla on kokemuksia tästä. On siis näköjään mahdollista, että kummittelu voi siirtyä asunnosta ja kodista toiseen.

Minustakin tuntuu siltä, että erityisen tapahtumarikkaita aikoja tuossa asunnossa olivat syksyn aikana ne hetket, kun paikalla oli enemmän väkeä (minä, miesystäväni, hänen tyttärensä). Tosin myös silloin on tapahtunut paljon, kun olemme olleet kahdestaan, ja myös miesystäväni yksinollessa.

Ennen kun mitään näistä tapahtumista oli tapahtunut, ja miesystäväni isä oli vielä elossa, puhuimme kyllä useasti tämänkaltaisista yliluonnollisista asioista, kuolemanjälkeisestä elämästä jne. Miesystäväni kanta oli aina skeptinen, mutta nyt näiden tapahtumien myötä on myös hänen käsityksensä alkaneet murtua. :) Pikkuhiljaa, mutta kuitenkin.

Olen kertonut miesystävälleni, että mikäli asunnossa todella vierailee jokin henkiolento, ja mikäli se on hänen isänsä, ei varmastikaan ole syytä huolestua, vaikka vähän pelottaisikin. Olen myös sanonut, että yleensä näissä tapauksissa voi olettaa, että henki haluaa jotakin (esim. hyvittää pahat tekonsa), ja että ehkä jonkinlaista kommunikointia voisi yrittää sen selvittämiseksi.

Yksi asia minua kyllä hieman mietityttää. Nimittäin se, että olisiko sittenkin todella syytä huolestua? Välillä ilmapiiri asunnossa on painava ja raskas, ei suinkaan sellainen, minkälainen hyväntahtoisen ja rakastavan ihmishengen läsnäolon luulisi aiheuttavan. Lisäksi jotkut tapahtumat ovat olleet sellaisia, että on syytä miettiä, onko niiden tarkoitus ollut olla pahansuopia.

Esimerkiksi tuo taulu-tapaus, jossa makuuhuoneen taulut löytyivät yön jäljiltä sängyltä. Suurin ja painavin taulu oli nimittäin pudonnut?/asetettu?/laitettu? miesystäväni tyynyn päälle, siten, että mikäli hän olisi tuon yön aikana ollut nukkumassa töiden sijasta, olisi tuo taulu pudonnut hänen päähänsä alareuna edellä, ja osumasta olisi voinut oikeasti tulla jonkinlainen vamma.

Muistuupa mieleeni myös eräs lokakuinen aamuyö, jolloin heräsin kimeään ja terävään naisääneen, joka tuntui kuuluvan makuuhuoneesta, jostain aivan sänkymme vierestä. Ääni oli soinnukas, ja se kuulosti aivan kuin naisääni olisi sanonut nopeasti "Hei hei hei!" Olin aika pitkään hämmentynyt tuon jälkeen, mutta sitten en enää miettiny sitä, sillä pähkäilyni ei johtanut mihinkään. Nukuimme tuona yönä kahdestaan, joten muita naisia -itseni lisäksi- ei ollut paikalla.

Avatar
Hartsa
Vuoden foorumilainen 2008
Viestit: 452
Liittynyt: 22 Tammi 2008, 20:33
Paikkakunta: Kuopio

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Hartsa » 03 Tammi 2011, 17:40

Jaa'a, en kyllä ole juuri kuullut tapauksissa missä olisi tarvinnut olla huolissaan näiden henkien vierailuista (elokuvat asia tietysti erikseen). Tietysti tuostakin taulutapauksesta voi jossitella että mitä olisi voinut tapahtua, tai mikä sillä oli tarkoituksena. Asianhan voi nähdä toisinkinpäin, kenties taulu oli huonosti paikoillaan ja viestinä oli tarkistaa ettei se oikeasti tule yöllä niskaan.. menehän noista tietämään.

Mitä tuohon pahansuopaan läsnäoloon tulee, niin yleisesti ottaen varmaan suurin osa tuntee melkein minkä tahansa näkymättömän läsnäolon pahansuopana, ihan tuntemattoman pelosta.. mutta tietysti itsehän parhaiten tiedätte että tunnetteko läsnäolot myös ilman pahansuopuutta jos sellainen vastaan tulee. Tulevan mahdollisia vaihtoehtoja on ehkä turha etukäteen murehtia liikaa, mikäli mitään vahingollista ei ole tapahtunut. Mutta jos oikeasti huoli painaa niin onhan noita kaikenmoisia kodin suojaus/karkotus poppakonsteja olemassa kokeiltavaksi.

Tuosta naisäänestä tulisi ensiksi mieleen, että se on ehkä kuulunut astraalitasolta tjsp. kun et ole ihan hereillä/kehossasi ollut.. varsinkin jos miehesi vieressä ja hän ei siihen herännyt (et maininnut heräsittekö kummatkin vai pelkästään sinä). Tällöin kyseessä voisi olla ihan kaikkeen muuhun mainitsemaasi liittymätön juttu, mutta mukaviahan nuokin toki aina ovat. ;)
"I reject your reality and substitute my own"

Avatar
Merey Celeste
Alieni
Viestit: 114
Liittynyt: 14 Tammi 2011, 13:42
Paikkakunta: Jossain Pohjois-pohjanmaan perukoilla

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Merey Celeste » 14 Tammi 2011, 20:00

Minun äitini kävi katsomassta esikoistan. Heräsin siihen kun joku nyki peittoa. Tyttäreni oli n.2kk ja nukku pinna sängyssä, äitini seisoi pinnasägyn päässä ja hymyili. kun räpsytin silmiä äitini oli kadonnut.
Mun äiti teki itsemurhan kuukautta aikasemin.
http://www.kotinet.com/tiina.kemi.
Bibo eisen enempää tai vähempää

Avatar
portinetsija197
Enkeli
Viestit: 728
Liittynyt: 04 Touko 2010, 10:28
Paikkakunta: Helvetistä itään

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja portinetsija197 » 15 Tammi 2011, 11:58

Sinikellon kertomus on mielenkiintoinen, sinäänsä myös yleinen siltä kannalta että perheenjäsenen/sukulaisen poismenon jälkeen tuollaisia asioita on ihmiset omien kokemuksiensa mukaan havainneet. Se että on kuulunut se naisääni ja ilmapiiri on ollut raskas ja painostava voi viitata siihen että myös paikka jossa noita havaitaan on jollain tavalla otollinen tuon kaltaisille tapahtumille. Ilmapiiri voi muuttua painostavaksi periaatteessa senkin takia että henkilöt jotka ovat paikalla ovat enemmän tai vähemmän synkässä mielentilassa.
Tieto lisää tuskaa. Mitä enemmän tiedät jostain asiasta, sitä selvemmin huomaat ettet tiedä siitä riittävästi, on vain hyväksyttävä ettei voi tietää kaikkea kaikista asioista.

Avatar
starling
Jäsen
Viestit: 15
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 13:30

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja starling » 21 Tammi 2011, 15:39

Itselläni on vahva tunne siitä, että talossamme asustaa henki tai henkiä.

Talon taustoista: Kyseessä on vanha rintamamiestalo, tyypillinen kolmikerroksinen, joista alin kerros on talon kokoinen kellari. Talon taustoista sen verran, että täällä on tehty itsemurha. Lisäksi talon kaksi asukasta ovat molemmat kuolleet vanhuuttaan, he eivät tosin talossa vaan ihan sairaalassa.

Talossa on sattunut useitakin selittämättömiä tapauksia, jotka tuntuvat liittyvän muutoksiin, koviin ääniin tai säästeliäisyyteen. Pattereita on sammutettu (napsautettavat/pyöritettävät kytkimet) ja hella on käännetty keskellä päivää pois päältä kahteen otteeseen. Tuntuu kuin henki olisi pihi, ja haluaisi ettei sähköä kuluisi :roll: Tämä tosin ihan spekulaatiota.

Tässä vähän aikaa sitten olin yksin kotona, ja päätin pestä koneellisen pyykkiä. Meillä on siis kone kellarissa. Laitoin pyykit koneeseen, käänsin vedet päälle ja kuuntelin että lähti pesemään. Tein sitten yläkerrassa omiani sen reilun tunnin mitä ohjelma yleensä pesee, ja lähdin pyykkikorin kanssa hakemaan pyykkejä. Ihmetys oli suuri, kun kone piti todella kummallista sirisevää ääntä, ja ohjelma oli pessyt vain puoliväliin. No sammutin virrat ja käynnistin koneen uudelleen, mutta sama ääni jatkui. Sitten tajusin, että ääni johtui siitä, että vesihana oli kierretty ihan kokonaan kiinni! Kyseessä on siis sellainen vanha malli, jota saa pyörittää ihan monta kierrosta, että se menee kiinni. Ja kone oli kuitenkin puoliväliin ohjelmaa asti vettä saanut ihan onnistuneesti. Eipä siinä, hana auki ja kone pesi ihan onnistuneesti ohjelman loppuun.

Emme ole taloa juurikaan remontoineet, mutta pientenkin muutostöiden jälkeen ilmiöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi teimme kanssa-asujani kanssa talon vintille hyllyjä. Saman päivän iltana makasimme molemmat sängyllä lukemassa, kun rapusta kuului selvät askeleet, jotka menivät sivuvintille. Ovi aukesi ja meni kiinni. Meillä oli silloin vieraita, joten vähän kummastelimme että mitähän heillä on sinne asiaa. Hetken siinä odottelimme, mutta kukaan ei tullut vintiltä pois. Menimme katsomaan, eikä siellä ketään ollut. Talon entinen asukas meni tarkastamaan muutoksia?

Myös kovat äänet ovat joskus aiheuttaneet "vastareaktion", esimerkiksi viime viikolla kompastuin kellarin rappusissa ja sain aikaan aika räminän kun kädessäni ollut muovilaatikko putosi. Ei mennyt sekuntiakaan kun kellarista kuului varsin kova sähinä/sihinä, joka kesti muutaman sekunnin. Ääni oli todella voimakas! Vähän kuin vääristynyt versio normaalista "Shhhh!" -äänestä, joka tehdään kun halutaan jonkun olevan hiljaa.

Tulipas heti pitkä viesti. Muutakin selittämätöntä täällä on tapahtunut. Kahteen otteeseen olen nuorempana nähnyt ihan "fyysisen" hengenkin, tosin toisessa talossa. Mutta ehken vuodata kaikkea samaan syssyyn.
Viimeksi muokannut starling, 21 Tammi 2011, 19:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
OSITutkimusseura
IhmisSusi
Viestit: 979
Liittynyt: 04 Touko 2009, 22:59
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja OSITutkimusseura » 21 Tammi 2011, 18:08

Mielenkiintoiselta kuulostaa nuo ilmiöt.
Kokeiles virittää sanelimia ja/tai videokameroita kriittisiin paikkoihin ja kokeilla, tuleeko niihin mitää ylimääräistä.
EVP sessioitakin voi kokeilla jos haluaa mahdollista interaktiivista tallennetta hankkia mahdollisista ilmiöistä.

Onko talossa lapsia jotka ovat voineet käydä vaivihkaa sammuttelemassa hellaa, pattereita ja vesihanoja?
- Pasi

Oulun Selittämättömien Ilmiöiden Tutkimusseura
OSIT Ry

http://www.osit.fi
http://ositutkimusseura.blogspot.com

S-postit:
ositutkimusseura[at]gmail.com
pasi[at]osit.fi

Avatar
starling
Jäsen
Viestit: 15
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 13:30

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja starling » 21 Tammi 2011, 19:04

OSITutkimusseura kirjoitti:Onko talossa lapsia jotka ovat voineet käydä vaivihkaa sammuttelemassa hellaa, pattereita ja vesihanoja?


Ei ole lapsia, kaksi aikuista ihmistä, joista toinen ei edes juurikaan usko yliluonnollisiin asioihin. Hän on tosin nyt muutaman tapauksen johdosta jäänyt vaille järkiselitystä, ja taitaa vähitellen kallistua sille kannalle että yliluonnollistakin elämää on.

Suhtaudun hienoisellä epäilyllä sähköilmiöihin (esimerkiksi laitteisiin jotka menevät päälle tai kiinni itsestään), mutta meidän talo on niin vanha, että kaikki on "vääntämisen takana". Kellarin valotkin ovat joskus menneet yön aikana itsekseen päälle, vaikka kävimme molemmat viimeisenä illalla siellä, ja muistamme kumpikin, että valot tuli sammutettua huolella. Ja valokytkimet ovat tällaista mallia, eli niitäkin joutuu ihan voimalla pyöräyttämään:

Kuva (kuva lainattu netistä).

Minulla on vahva tunne, että talon entiset, vanhuuttaan kuoleet asukkaat ovat jostain syystä jääneet tänne tekemään niitä asioita, joita tekivät eläessäänkin. Naapurin mukaan etenkin miespuolinen asukas oli erityisen tarkka rakentamastaan talosta. Kuulemma vielä viimeisinä hetkinään kulki ympäriinsä ja tarkasti että talo on varmasti kaikilta osin kunnossa.

En koe näitä ilmiöitä varsinaisesti pelottavina. Jostain syystä äänien/kuvien taltioiminen sitten pelottaakin itseäni :oops: En tiedä mikä siinä on, mutta jos nauhalle tallentuisi jotain, niin menisin varmaan ihan suunniltani. Eli ehkä voisinkin jotain tallettimia viritellä, jos joku muu purkaisi nauhat.

Avatar
OSITutkimusseura
IhmisSusi
Viestit: 979
Liittynyt: 04 Touko 2009, 22:59
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja OSITutkimusseura » 21 Tammi 2011, 20:09

Jos epäilet että vanhat asukkaat olisivat jääneet ns. "nurkkiin", niin pidä ihmeessä EVP sessio paikassa jossa on eniten ollut tapahtumia.
Eli rauhoitatte paikan turhista äänistä, laitatte sanelimen/nauhurin tallentamaan ja alatte kyselemään erilaisia kysymyksiä. Muistakaa toki pitää jokaisen kysymyksen jälkeen pieni tauko jos se toinen puoli haluaakin vastata, niin sillä on siihen tarpeeksi aikaa toteuttaa itseään. :)

Mihin kellonaikaan ko. tapahtumat ovat yleensä tapahtuneet? Painottuuko ne selvästi tietylle vuorokaudenajalle, vai ovatko kaikki täysin satunnaisina aikoina?
- Pasi

Oulun Selittämättömien Ilmiöiden Tutkimusseura
OSIT Ry

http://www.osit.fi
http://ositutkimusseura.blogspot.com

S-postit:
ositutkimusseura[at]gmail.com
pasi[at]osit.fi

Avatar
starling
Jäsen
Viestit: 15
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 13:30

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja starling » 22 Tammi 2011, 11:29

OSITutkimusseura kirjoitti:Mihin kellonaikaan ko. tapahtumat ovat yleensä tapahtuneet? Painottuuko ne selvästi tietylle vuorokaudenajalle, vai ovatko kaikki täysin satunnaisina aikoina?


Tapahtumilla ei ole ollut mitään tiettyä aikaa, vaan ovat ilmenneet ihan satunnaisesti, ja välillä pitkiäkin aikoja, ettei ole tapahtunut mitään. Hellan ja pattereiden kanssa kaikki tapahtumat olivat iltapäivällä, pesukonejuttu sattui aamupäivästä, mutta kellarin valot olivat menneet päälle yön aikana. Yöt on tullut yleensä nukuttua niin sikeästi, ettei mitään kovin kummallista ole tullut todistettua.

Eräs kummallinen ilmiö on myös se, että välillä olemme kahden ihmisen voimin etsineet vaikkapa jakoavainta. Olemme pyörineet ympäriinsä, tulosetta. Yhtäkkiä jakoavain on ilmestynyt jollekin todella näkyvälle paikalle (esim. eteisen pöydälle), josta vähintäänkin toinen sen olisi väistämättä huomannut. Näitäkin tapahtumia on ollut useampia, etsittävä tavara on toki aina vaihtunut. Toki välillä syynä voi olla ihan puusilmäisyys.

Meillä on kyllä ihan hyvälaatuista ääntä tallentava sanelin, asiaa voisi tosiaan harkita. Tosin tilannetta hankaloittaa se, että nämä ilmiöt ovat tapahtuneet ympäri taloa. Eli mitään tiettyä paikkaa tai aikaa ei ole, jolloin olisi todennäköisintä saada yhteys tuonpuoleiseen. Tiedä sitten, olisiko talon kohta, jossa itsemurha on aikanaan tehty jotenkin herkempi paikka tällaiselle.

Avatar
OSITutkimusseura
IhmisSusi
Viestit: 979
Liittynyt: 04 Touko 2009, 22:59
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja OSITutkimusseura » 22 Tammi 2011, 23:00

starling kirjoitti:Meillä on kyllä ihan hyvälaatuista ääntä tallentava sanelin, asiaa voisi tosiaan harkita. Tosin tilannetta hankaloittaa se, että nämä ilmiöt ovat tapahtuneet ympäri taloa. Eli mitään tiettyä paikkaa tai aikaa ei ole, jolloin olisi todennäköisintä saada yhteys tuonpuoleiseen. Tiedä sitten, olisiko talon kohta, jossa itsemurha on aikanaan tehty jotenkin herkempi paikka tällaiselle.


Jos teillä on tarkasti tiedossa paikka jossa itsemurha on tapahtunut, voisi sieltä hyvinkin aloittaa kokeilemisen, mutta suosittelen kokeilemaan pitkin taloa jos vaikka sattuisi tärppäämään.
- Pasi

Oulun Selittämättömien Ilmiöiden Tutkimusseura
OSIT Ry

http://www.osit.fi
http://ositutkimusseura.blogspot.com

S-postit:
ositutkimusseura[at]gmail.com
pasi[at]osit.fi

Avatar
Merey Celeste
Alieni
Viestit: 114
Liittynyt: 14 Tammi 2011, 13:42
Paikkakunta: Jossain Pohjois-pohjanmaan perukoilla

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Merey Celeste » 25 Tammi 2011, 15:13

Monesti tässä nykyisessä asunossa olen nähnyt varjo ihmisiä ja kerran peilin kautta tumman henkilön nähnyt liikuvan, Mun keskimäinen tyttö kans havaitsi tumman hahmon ja mainitsi siitä, hän ite epäilee sitä harhanyksi, tiedä sitten.... :ghost:
http://www.kotinet.com/tiina.kemi.
Bibo eisen enempää tai vähempää

Avatar
starling
Jäsen
Viestit: 15
Liittynyt: 21 Tammi 2011, 13:30

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja starling » 26 Tammi 2011, 11:39

Kummallista, mutta pitkän "hiljaiselon" jälkeen täällä on ollut kuluneella viikolla nyt kaikenlaisia ilmiöitä.

Skeptinen kanssaeläjäni oli yhtenä aamuyönä valvoessaan kokenut kummia. Sänkymme päätyä vasten oleva seinä oli tärissyt todella poikkeuksellisesti. Kuulemma ei kuulostanut/tuntunut miltään mekaaniselta tärinältä, siis esimerkiksi lumiauran aiheuttamalta. Talomme on myös sellaisella sijainnilla, etteivät ohi ajavat autot aiheuta tärinää. Ilmiö oli toistunut kahdesti ja kestänyt kerrallaan viitisen sekuntia. Ehkä kymmenen minuutin päästä sama ilmiö oli siirtynyt ikkunalautaan. Minulle ilmiötä kuvailtiin niin, että tärinä oli kuin todella voimakkaan henkäyksen aikaansaamaa.

Pari yötä tuosta olin itse hereillä aamuyöstä. En tiedä mihin heräsin, mutten saanut unta. Yhtäkkiä kuulin todella selvän koputuksen, joka kuulosti tulevan alakerran rappukäytävästä. Se on siis sänkymme päätyä vasten olevan seinän takana. Koputus ei toistunut, mutta en keksi sille mitään selitystä. Rappukäytävän seinät ovat puuta, ja koputus oli juuri sellainen, mitä tulee kun joku koputtaa voimakkaasti puuseinää.

Ehkä kummalisin tapaus sattui äsken. Olin kellarissa sijaitsevassa puuliiterissä ottamassa polttopuita kantotelineeseen. Liiterin ovi oli auki, ja kuulin kuinka keskikerroksen ovi kävi, askeleet tulivat kellarin rappuun ja yläkertaan menevä ovi aukesi. Sen jälkeen voimakkaat askeleet menivät yläkertaan, ja ovi kävi siellä. En kiinnittänyt asiaan erityistä huomiota, sillä tämä kanssa-asujani oli keskikerroksessa ja tiesin hänen olleen menossa ylös. Hämmästys (ja säikähdys) oli siis melkoinen, kun kävelin liiteristä puiden kanssa keskikerrokseen ja siellä kanssa-asujani olikin eteisessä. Hän vannoi, ettei ole koskenut yhteenkään oveen sinä muutaman minuutin aikana, mitä liiterissä olin. Ei ollut tosiaankaan käynyt myöskään yläkerrassa :?

Tämä on vanha talo, ja rappuset narisevat. Ovia on mahdoton sulkea hiljaa, ja kaikenlainen liikkuminen kuuluu selvästi. Lisäksi tuo kellarista yläkertaan menevä ovi oli auki, vaikka liiteriin mennessäni se oli varmasti kiinni. En voi ymmärtää, että mikä tai kuka yläkertaan sitten meni. Vaikka nyt onkin kirkas päivä, niin vähän alkoi jännittää.

bella
Jäsen
Viestit: 12
Liittynyt: 20 Tammi 2011, 01:51

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja bella » 26 Tammi 2011, 12:12

-
Viimeksi muokannut bella, 30 Tammi 2011, 16:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Elämä on jakso kahden ikuisuuden välissä.

nennuska
n00b
Viestit: 3
Liittynyt: 28 Tammi 2011, 11:54
Paikkakunta: Kajaani

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja nennuska » 28 Tammi 2011, 12:13

Täällä ilmoittautuu uusi kirjoittelija.

Olimme parin kaverin kanssa ajelemassa Paltaniemellä, ja täällä yhden mutkan vanhaan maitolaituriin liittyy juttu, jos väläyttää autosta pitkiä ennen maitolaituria, ja katsoo taaksepäin ohi ajettua, niin voisi nähä miehen joko istumassa tai seisomassa laiturilla. Väläytettiin tapamme mukaan valoja, eikä nähty mitään. Jatkettiin siis takaisin kaupunkia kohti, ja hieman ennen erästä seurakuntataloa oikean puolen lumipenkasta nousee sellainen parisenmetriä korkea "pyrähdys" suoraan ylöspäin, joka kiersi sitten hieman auton keulaan. Oltiin sitten kuskin kanssa hetki hiljaa, kunnes kysyin että näkikö se sen myös, ja kaveri totesi nähneensä ja meinanneensa juuri kysyä minulta samaa.

Ilma oli sinä iltana tosi lauha, melkeinpä plussan puolella. Eli lumi on ns. raskasta, eikä sellaista höttöä joka lähtisi tuulenmukana lentoon. Ja ei sitäpaitsi edes tuullut. Ei uskota "lumipatsaan" olleen mikään elukkakaan, koska eläin ei nostaisi hypätessään hankeen lunta niin korkealle.

Tavallaan kuitenkin toivottaisiin, että tälle löytyisi joku järkevä selitys, muttei olla tähänmennessä sitä löydetty. Ehkä siis pitänee uskoa että se maitolaiturin kummitus olisi lähtenyt perään... :?

Avatar
Scarlett
Jäsen
Viestit: 16
Liittynyt: 11 Helmi 2011, 09:42
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja Scarlett » 12 Helmi 2011, 18:24

Uusi tyyppi ilmoittautuu täälläkin, olen seurannut foorumin meininkiä jo pitkään takavasemmalta ja viimein uskalsin liittyä joukkoonne :>

Mutta, niistä kokemuksista. Entinen asuntoni sijaitsi paikalla, missä oli käyty yksi verisimpiä Tampereen taisteluja sisällissodan aikaan ja se asunto oli kaikin puolin karmiva ja ahdistava.

Eteisessä tuntui olo aina tukalalta ja siltä, että joku seisoo hievahtamatta ja tarkkailee. Joskus olin erottavinani jonkinlaiset, kookkaan ihmishahmon ääriviivat oven vieressä. Olen opiskellut jonkinverran luonnonuskontoja ja shamanismia, ja tein muutamaan eri otteeseen suojaavia "taikoja" ja eteisen fiilis parani huomattavasti niiden seurauksena. Se, mikä siinä eteisessä oli, ei ollut hyvä.

Myös kylpyhuoneeni ovi, joka oli juurikin siinä eteisessä, heilui toisinaan ihan holtittomasti yksinään. Välillä hitaasti naristen, välillä voimallisemmin. Myös asuntoni ikkuna, joka oli ollut koko pitkän talven visusti kiinni, lävähti yhtenä iltana todella kovalla voimalla auki. Se oli kaksinkertainen ikkuna, joista kumpikin salpa oli huolella suljettu. Ikkunasta puhalsi hetken kylmä tuuli, mutta asiaa tarkemmin tutkittuani ulkona oli todella tyyni ilta. Ikkunani sijaitsi katutasossa, kahden talon välissä.

Kaikki voi olla vain sattumaa, mutta vaisto sanoo muuta. Olen ollut aina herkkä vaistoamaan paikkojen tunnelmia ja tunnetiloja, ja siinä asunnossa oli jotain mätää. Ahdistusta ja vihamielisyyttä :ghost:

Sillä kyseisellä alueella on monia tarinoita, suurin osa liittyy sisällisodan aikaisiin kaikuihin, on nähty niin punakaartilaisia marssimassa kuin ihmisiä tuijottamassa järvelle. Sodan aikaan ihmisiä vietiin turvaan samaisesta rannasta järven yli Pirkkalaan, kaikki eivät tietenkään päässeet kyytiin.


Jälkihuomautus: Asunnossani ei käynyt esimerkiksi ristivetoa, joka aiheuttaisi tuollaiset ilmiöt. Ilmanpaineen muutokset ovat toki mahdollisia, alimmassa kerroksessa kun asuin!
Uskominen on hyvin tylsää, epäileminen on vallan mukaansa tempaavaa, valppaana oleminen on elämistä, turvallisuuteen vaipuminen kuolemista.

-Oscar Wilde

MadMax227
n00b
Viestit: 3
Liittynyt: 26 Helmi 2011, 20:52

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja MadMax227 » 26 Helmi 2011, 21:07

Morjensta vaan kaikille!

Uusi otus liittyy kerhoon kertomaan omat kokemuksensa. Eli kaikki alkoi puoli vuotta sen jälkeen kun muutin nykyiseen asuntooni. Ensin asunnossani alkoi kuulua epämääräisiä hyvin vaimeita risahduksia ja muita selittämättömiä ääniä. Ajattelin ettei siinä mitään, kyllähän kerrostalossa vaikka mitä kuuluu. Eipä mennyt monta päivää kun tavarat alkoivat tipahdella lattiaelle kun en ollut katsomassa. Erityisesti kännykkäni ja varsinkin jos se on päällä tuntuu haittaavan tätä selittämätöntä ilmiötä. Olkkarin pöydälle en voi enää puhelinta jättää, koska se poikkeuksetta lentää lattialle ennemmin tai myöhemmin. Nyt viimeisimpänä asiana tuo sama ilmiö tai mikälie kummitus on keksinyt, että hehkulamput ovat paha asia. Hehkulamput siis välkkyvät ja pimenevät hetkellisesti jopa kun olen itse läsnä samassa huoneessa. (Energiansäästölamppuihin tämä olento ei vaikuta tai ole niistä kiinnostunut) Viimeisimpänä kun menin saunassa käymään niin se päätti seurata minua sinnekin ja välkytteli saunan pukkarin hehkulamppua, päätin sitten vaihtaa siihen uuden hehkulampun omasta kaapistani (uusi), mutta sama välkkyminen alkoi heti kohta uudelleen. Ihmeellisintä koko sopassa on, että veljeni kertoi minulle notta koita ristin merkkiä tai ristiä näyttää kun ilmiöitä tapahtuu ja nehän loppuvat oikeasti kuin seinään ja jatkuvat taas pian kun en sitä näytä. Saunassa suorastaan leikittelin tällä ilmiöllä: ristinmerkki: ei välky, ei ristinmerkkiä: välkkyy. Toistelin tätä varmaan parikymmentä kertaa ja testasin jopa etäisyyden millä välkkyminen loppuu ja se oli noin 2-3m. Eikä tosiaan mitään huomaamatonta välkkymistä, vaan sellaista välkkymistä jota hehkulamput yleensä saattavat tehdä juuri ennen hajoamistaan. Karmivaahan tämä on, mutta olen jo oppinut elämään näiden ilmiöiden kanssa ja tiedän miten pitää toimia, että niitä ei juurikaan tapahdu.

Ja ainiin, kerrostalo on rakennettu 60-luvun alussa, jos sillä on mitään merkitystä.

Avatar
OSITutkimusseura
IhmisSusi
Viestit: 979
Liittynyt: 04 Touko 2009, 22:59
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja OSITutkimusseura » 27 Helmi 2011, 23:57

Ja ei muuta kuin videomateriaalia asiasta näytille, niin tarinoihin tulee mukava faktapohjainen lisä.
- Pasi

Oulun Selittämättömien Ilmiöiden Tutkimusseura
OSIT Ry

http://www.osit.fi
http://ositutkimusseura.blogspot.com

S-postit:
ositutkimusseura[at]gmail.com
pasi[at]osit.fi

MadMax227
n00b
Viestit: 3
Liittynyt: 26 Helmi 2011, 20:52

Re: Omat kummitus- ja henkihavainnot.

ViestiKirjoittaja MadMax227 » 01 Maalis 2011, 00:03

Luulisi sinun asiantuntijana ymmärtävän etten todellakaan tahdo/yritä saada näitä ilmiöitä tapahtumaan vaan päinvastoin haluaisin saada ne loppumaan täysin. Minulla on olemassa vain tuollainen digipokkarin ja järjeselmäkameran välimuoto niin se ei joka hetki ole esillä ja kuvausvalmiina. En varmaan kyllä edes uskaltaisi kuvata näitä ilmiöitä. Eikä minua kyllä kiinnosta uskooko joku ilmiöt todeksi tai ei, koitan vain elää/olla niinkuin niitä ei olisikaan ja toivon ettei niitä tapahtuisi ollenkaan. Ajattelin vain tänne jakaa kokemukseni. (Jos joskus satun uskaltamaan ja kamera on sopivasti valmiina kun jotain tapahtuu niin voin ehkä kuvata, mutta en todellakaan lupaa mitään.)


Palaa sivulle “Epätavalliset kokemukset ja havainnot”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa