Eka postaus, aihepiiri vanha tuttu
Olen 35v mies, asunut likkakaverin kanssa neljä vuotta samassa kämpässä. Kyseessä on satavuotias koulu, jossa kiinteistönhoitajan asunto. Likkakaveri asunut täällä aiemminkin pariin eri kertaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Meillä molemmilla suhtautuminen "selittämättömiin" asioihin varaukseton ja utelias, oli jo ennen tapaamistamme. Olimme kukin tahoillamme nähneet ja kuulleet kaikenlaista jo lapsesta pitäen.Kylällä juttu kertoo, että koulu olisi rakennettu nuijasodan aikaisen hautausmaan päälle ja viimeisten sotien aikaan on täällä majoittunut mm. ilmatorjuntamiehiä.
Mutta asiaan. Ekoina viikkona tänne muutettuani tapahtui pari kertaa sellaista, että nukkumaan mennessä ikäänkuin vajosin muutamiksi sekunneiksi sellaiseen oloon mistä tälläkin foorumilla olen ollut kuvauksia tunnistavinani. "Sähköinen olo", tuntuu voimistuvaa huminaa ympärillä ja sitä ikäänkuin vajoaa johonkin kuoppaan, hiljaisuus korvissa jotenkin voimistuu, lamaantuminen, ja sitten siitä "virkoaa" ja normaalit äänet palaa takaisin. Merkillepantavaaa on se, että kaikki ilmiöt täällä ovat laantuneet kun muutama vuosi niiden alkamisesta on nyt kulunut.
Askeleita kuului, ja lattia narisi lähes säännönmukaisesti joka ilta ja alkuyöstä. Se alkoi toisinaan ennen nukkumaanmenoa iltatoimien aikaan ja jatkui hetken kun oli vedetty peitto korville. Jos se alkoi maatepanon jälkeen, siihen reagoivat myös gerbiilit jotka alkoivat tamppaamaan vaaran merkkiä takajaloillaan ennen kuin askeleet ja lattian narina alkoivat. Sitä jatkui kerrallaan viidestä viiteentoista minuuttia.
Useimmiten viikonloppu-iltapäivisin, joskus myös arki-iltapäivisin koulun puolelta kuuluu musiikkia ja laulua. Sieltä kuuluu myös lattian narinaa ja voimakkaita pamahduksia. Iso vanha puutalo tosiaan voi metelöidä itsekseenkin, mutta näihin asioihin ei löydy korrelaatiota tahi "kaavaa" esim. vuodenajoista, lämpötiloista, ilmanpaineesta tai kosteudesta, joita vannoutuneina merisääihmisinä seuraamme ja kirjaamme omalla puntarillamme
Edellisen kerran täällä asuessaan, noin kahdeksan vuotta sitten kaverini joutui keskellä yötä jopa lähtemään tarkastuskierrokselle koulun puolelle. Meteli oli kovanlainen ja kuulosti kuin jonkinlaisia juhlia olisi pidetty. Ääni oli niin todellinen että hän uskoi jonkun joukkion murtautuneen sisään pitämään kekkereitä, mutta saliin päästyään oli todennut sen tyhjäksi, ovien olevan lukitut ja ikkunoiden suljettuja.
Kylmiä ilmavirtauksia on ollut asunnon rappukäytävässä, niitä ovat kokeneet itseni lisäksi kaksi muuta ihmistä. Muutamia kertoja vuodessa esineitä katoaa, tai ne löytyvät sellaisista paikoista joihin niitä ei ole laitettu. Viimeisin käsinkoskelteva juttu oli outo hieman imelälle haiseva kämmenen kokoinen läntti keittiön pöydällä. Emme olleet pöydälle mitään laskeneet, se ilmestyi siihen kun tulimme kaupasta kotiin. Tulimme ovesta sisään, minä menin kylppäriin ja kaveri vaihtamaan vaatteita. Kun tultiin keittiöön laittamaan kahvia, se oli ilmestynyt pöydälle. Se ei ollut siinä kun tulimme ovesta sisään. Kosteus oli imeytynyt pöytäliinan läpi ja pöydän tiikkiviiluihin. Siitä läntistä näkyy vieläkin jälki pöydässä, liina kyllä puhdistui pesussa. Se oli kuin vähän mädän hedelmän jättämä läiskä. Katosta ei ollut tippunut mitään.
Yleisesti ottaen tunnelma asunnossa on rauhallinen, ellei jopa hieman flegmaattinen tai alakuloinen. Välillä koko kämppä on aivan järjettömän kalsea ja se ei mene pois vaikka pukisi mitä päälle ja vääntäisi sähköpatterit yhteentoista. Läsnä on usein sellainen ylimalkainen tunne siitä että "täällä on joku" meidän lisäksemme. Aistimme se yhtäaikaa, ja sen on tullut niin arkipäiväiseksi että kun toinen siitä sanoo siihen vastataan tyyliin juu niin on, tiedän. Kuin postin saapumisesta ilmoittaisi
Kärpäsiä täällä on paljon, ja niitä on ympäri vuoden. Tiedän, voi kuullostaa elokuvalle mutta mainitsimpahan nyt kuitenkin. Ei siis yhtä paljon kuin jossain leffoissa, mutta sen verran paljon että joudutaan 3-4 kärpäspaperia roikottamaan koko ajan nurkissa. Paskovat muuten kaappien oviin ja tasoille liiaksi. Ja tämä siis ympäri vuoden.
Tyypillistä on, että joskus jäädessäni yötä valvomaan on kurjaa käydä vessassa. Tuntuu kuin joku seuraisi, ja peiliin en tohdi silloin katsoa enkä veskin ovea sulkea, siksi vaivaantunut olotila silloin on. Varjoihmisiä olen täällä havainnut toisinaan, eli kun istuu vaikka koneella niin tuntuu kuin näkökentän reunalla olisi jokin hahmo joka vähän liikkuu ja kun katsoo sinne päin se katoaa.
Summatakseni, kaikki mitä täällä on tapahtunut ja tapahtuu ei oikeastaan määrävällä tavalla riipu vuorokaudenajasta. Eli ainakin se, että kummituksia esiintyy vain öisin tuntuu höpöhöpöjutuilta.
edit: kaikki on muuten ihan ok eikä haittaa arkea mutta jotenkin tuntuu että yleiskuntoon täällä jokin vaikuttaa heikentävästi. Yksi voisi puhua huonosta ilmanlaadusta tai miksei sisäilmaongelmistakin, juttu on vaan se että tulee joka vuosi kausia jolloin vaikkapa tuuletus ei oikein tuohon auta vaan pitää poistua kämpästä jotta pääsee tekemisen makuun kiinni. Muuten sitä voi vaan maata ja vedellä itteänsä pitkin nurkkia päivätolkulla, ihan kuin olisi sellaisessa "sumussa" tai jotenkin koomassa. Olotilaan liittyy särkyjä kropassa, voimattomuutta ja alakuloa. Ikkunasta kun silloin katselee ulo, niin tuntuu että ulkomaailma on jotenkin irrallinen ja elää omaa elämäänsä. Sitten se aikansa jatkuttuaan hellittää ja elämä palaa normaaliin touhuamiseen. En tiedä onko se tästä paikasta johtuvaa mutta se koskee meitä molempia ja siihen vaikuttaa asunnosta poistuminen (kummallakin).
Tämmöinen ensipostaus tällä kertaa. Kommentoida ja kysyä saapi, sitähän varten foorumit ovat
kaveri hävis ihan silmien edestä. mutta ei tosiaan ollu vahvimpia kokemuksia:)