Nuoruusiälläni koin aika hämmentävän kokemuksen koskien vanhan ahkuni, eli mummoni poismenon aikoja. Eli, mummoni oli sairaalassa 98-vuotiaana, ja isäni lähti häntä katsomaan. Itselläni oli hieman flunssainen olo, joten jäin kotiin muun perheen kanssa. Sitten yhtäkkiä, melkein kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle nousi kuume, eikä mikään pieni kuume. Äitini mittasi kuumeen, ja tulos oli 41 astetta
. Ei koskaan ennen ollut ollut tuollaista kuumetta. No, pystyin kuitenkin laittamaan nukkumaan, ja nukuinkin houraten aamuun. Aamulla kuumetta ei enää ollutkaan, jäljellä oli vain sellainen "tyhjä" olo. Isä sitten kertoi aamulla suru-uutisen: Mummoni oli kuollut edellisenä iltana. Kuultuaan kovasta kuumeestani, isäni sanoi ohimennen, että olipa hyvä ettet joutunut "sauvaksi"... Ihmettelin tietenkin, että mikä "sauva"? Isäni kertoi sitten, että ennen kuolemaansa mummoni oli sanonut ottavansa minut ja serkkuni "sauvaksi" taivaaseen. No, hautajaiset oli ja meni. Kuukauden päästä mummoni kuolemasta oli serkkuni ryyppäämässä. Se oli aika kylmä ilta, pakkasta oli 35 astetta. Oli jäänyt taksista pois kylästelemään, ja löytyi aamulla kuolleena ulkoa
. Kengät ja sukat oli ottanut pois, ja asetellut ne hienosti riviin siihen maahan, johon jäätyi kuoliaaksi. Ajattelin sitten sen jälkeen, että mummoni ei saanut minua "sauvaksi" sinne taivaaseen, niin otti serkkuni. Ja päivälleen vuosi siitä mummoni kuolemasta, toinen serkkuni ajoi moottoripyörällä itsensä hengiltä. Ihmeellistä, mutta totta...
Kaikista asioista voi keskustella kaikkien kanssa, mutta kaikkien kanssa ei voi keskustella kaikista asioista...