Ääniä päässä. Hulluusko iskemässä?

[Aqua vitae]

Hah, kylläpäs sain makeat naurut kun luin nuo ekat viestini. Taisipa peräti olla iha ensimmäinen viestini tälle foorumille.

Jeps, olen löytänyt syyllisen noille äänille päässäni (oikeestaan jo kauan sitten, mutta ilmotanpa nyt tänne) eli minullahan on psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Ei mitään yliluonnollisuuksia siis tainnut olla.

Wou foorumillahan tapahtuu tänään kaiken maailman luonnollisuuksia!
Tässähän ihan hengästyy.

Hyvä, että sait tuohonkin myysteeriin ratkaisun ;]

[Vic Rattlehead]

Hah, kylläpäs sain makeat naurut kun luin nuo ekat viestini. Taisipa peräti olla iha ensimmäinen viestini tälle foorumille.

Jeps, olen löytänyt syyllisen noille äänille päässäni (oikeestaan jo kauan sitten, mutta ilmotanpa nyt tänne) eli minullahan on psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Ei mitään yliluonnollisuuksia siis tainnut olla.

Wou foorumillahan tapahtuu tänään kaiken maailman luonnollisuuksia!
Tässähän ihan hengästyy.

Hyvä, että sait tuohonkin myysteeriin ratkaisun ;]

En tahtois piikitellä, mutta katsokaapa ekalla sivulla mun kirjoittamaani veikkausta mistä se ongelma löytyy...

[Tenkku]

^ Aikasta oikeassa näyit olleen.

[Aqua vitae]

Hah, kylläpäs sain makeat naurut kun luin nuo ekat viestini. Taisipa peräti olla iha ensimmäinen viestini tälle foorumille.

Jeps, olen löytänyt syyllisen noille äänille päässäni (oikeestaan jo kauan sitten, mutta ilmotanpa nyt tänne) eli minullahan on psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Ei mitään yliluonnollisuuksia siis tainnut olla.

Wou foorumillahan tapahtuu tänään kaiken maailman luonnollisuuksia!
Tässähän ihan hengästyy.

Hyvä, että sait tuohonkin myysteeriin ratkaisun ;]

En tahtois piikitellä, mutta katsokaapa ekalla sivulla mun kirjoittamaani veikkausta mistä se ongelma löytyy...

Olisitpa ollut oikeassa vielä siinä kellotapauksessa pari threadia taaksepäin!

[Vic Rattlehead]

Hah, kylläpäs sain makeat naurut kun luin nuo ekat viestini. Taisipa peräti olla iha ensimmäinen viestini tälle foorumille.

Jeps, olen löytänyt syyllisen noille äänille päässäni (oikeestaan jo kauan sitten, mutta ilmotanpa nyt tänne) eli minullahan on psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Ei mitään yliluonnollisuuksia siis tainnut olla.

Wou foorumillahan tapahtuu tänään kaiken maailman luonnollisuuksia!
Tässähän ihan hengästyy.

Hyvä, että sait tuohonkin myysteeriin ratkaisun ;]

En tahtois piikitellä, mutta katsokaapa ekalla sivulla mun kirjoittamaani veikkausta mistä se ongelma löytyy...

Olisitpa ollut oikeassa vielä siinä kellotapauksessa pari threadia taaksepäin!

Olin kyllä vähän ällikällä lyöty kun siinä en osunut oikeeseen. Tuntu niin paljon mahdollisemmalta se oma teoriani..

[Gnu]

Omalla kohdallani mä en usko, että tässä mun pään sisäisessä puheessa olisi mitään paranormaalia, mutta kukas sen tietää sitten...

Joka tapauksessa saatan joskus kuulla selvästi päässäni sanoja tai lauseita. Tämä eroaa selkeästi siitä kun vain ajattelen itsekseni, sillä "kommentit" tulevat aivan spontaanisti ja asioista joita en ole ajatellut. Joskus ne ovat aivan tilanteeseen sopimattomia sanoja, joskus taas aivan järkeenkäypiä. Mulle ei ainakaan ole koskaan ollut haittaa näistä äänistä.

edit

Niin kauan, kun tollaisten äänien kuuleminen ei haittaa esim. unen saantia, sosiaalista kanssakäymistä, ns. yhteiskuntaan sopimista(esim. äänet ei ehdottele mitään tappamisia, tulipalojen sytyttämistä tj.) niin eipä noista varmaan pahemmin ole haittaa.

Juu, ei ne ole mitään käskenyt tekemään, ystävällistä neuvonantoa vain.

[Vic Rattlehead]

Omalla kohdallani mä en usko, että tässä mun pään sisäisessä puheessa olisi mitään paranormaalia, mutta kukas sen tietää sitten...

Joka tapauksessa saatan joskus kuulla selvästi päässäni sanoja tai lauseita. Tämä eroaa selkeästi siitä kun vain ajattelen itsekseni, sillä "kommentit" tulevat aivan spontaanisti ja asioista joita en ole ajatellut. Joskus ne ovat aivan tilanteeseen sopimattomia sanoja, joskus taas aivan järkeenkäypiä. Mulle ei ainakaan ole koskaan ollut haittaa näistä äänistä.

Niin kauan, kun tollaisten äänien kuuleminen ei haittaa esim. unen saantia, sosiaalista kanssakäymistä, ns. yhteiskuntaan sopimista(esim. äänet ei ehdottele mitään tappamisia, tulipalojen sytyttämistä tj.) niin eipä noista varmaan pahemmin ole haittaa.

Mistä sitäkään tietää, vaikka kaikki mielisairaudet olisi paranormaaleja ilmiöitä, joiden aiheuttamat muutokset vaan nykytieteen varjossa on luokiteltu mielisairauksiksi.. Ainakin itse olen tällä ajatuksella leikkinyt mielessäni, mutta kunnes toisin todistetaan, ainoa selitys vastaavien aiheuttajaksi on jonkin sortin aivojen kemiallinen epätasapaino. That´s the way I see it.

[Saxpi]

Pari kertaa joku on sanonut jotain.
Esim. 28 v olin Espanjassa ja mahan kanssa oli tosi vaikeeta.
Kuulostelin kipua kun ääni sanoi "Mene sänkyyn niin kipu lakkaa" mikä sitten tapahtuikin.
Itse asiassa luulen että mun henkiystävät on vältelleet käyttämästä ääniä viestintämuotona.
Ehkä ne tiesi että jonain päivänä mut leimataan mielisairaaksi?
En sitten tiedä onko sillä käytännön merkitystä.
Ehkä, olisin saattanut kertoa jollekin 12-13 vuoden aikana jos olisin kuullut paranormaaleja ääniä.
Mulle on tullut vaikutelma että nykyään mun henkiystävät käyttää ääntä ainoastaan "hätätapauksissa" eli yhden kerran ollut.

[portinetsija197]

Hah, kylläpäs sain makeat naurut kun luin nuo ekat viestini. Taisipa peräti olla iha ensimmäinen viestini tälle foorumille.

Jeps, olen löytänyt syyllisen noille äänille päässäni (oikeestaan jo kauan sitten, mutta ilmotanpa nyt tänne) eli minullahan on psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Ei mitään yliluonnollisuuksia siis tainnut olla.

Psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Siihen kyllä kuuluu aistiharhoja joissain tapauksissa kuten häiriön luokittelussa
on todettu. Toisaalta häiriön syntymisen tarkkaa syytä on joskus vaikea saada selville. Ihmismieli on hyvin monimutkainen.

Häiriölle ovat ominaisia eriskummallinen käytös sekä ajattelun ja tunteiden poikkeavuudet, jotka muistuttavat skitsofreniassa tavattuja, vaikka mitään varmoja ja luonteenomaisia skitsofreenisia poikkeavuuksia ei esiinny missään vaiheessa. Oireisiin saattaa kuulua tunteiden kylmyyttä tai asiattomuutta, kyvyttömyyttä nauttia, outoa tai erikoista käytöstä, taipumusta sosiaaliseen vetäytymiseen sekä vainoharhaisia tai kummallisia ajatuksia, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia harhaluuloja. Oireisiin voi myös kuulua pakkomielteitä, ajatus- ja havaintohäiriöitä sekä satunnaisia ohimeneviä näennäisesti psykoottisia jaksoja, joihin liittyy selviä aistihairahduksia tai kuulo- tai näköharhoja sekä harhaluulon kaltaisia ajatuksia, jotka yleensä esiintyvät ilman ulkoisia yllykkeitä. Häiriöllä ei ole selvää alkua, ja sen kehitys ja kulku ovat yleensä persoonallisuushäiriön kaltaisia.

[Tenkku]

Psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö. Siihen kyllä kuuluu aistiharhoja joissain tapauksissa kuten häiriön luokittelussa
on todettu. Toisaalta häiriön syntymisen tarkkaa syytä on joskus vaikea saada selville. Ihmismieli on hyvin monimutkainen.

Häiriölle ovat ominaisia eriskummallinen käytös sekä ajattelun ja tunteiden poikkeavuudet, jotka muistuttavat skitsofreniassa tavattuja, vaikka mitään varmoja ja luonteenomaisia skitsofreenisia poikkeavuuksia ei esiinny missään vaiheessa. Oireisiin saattaa kuulua tunteiden kylmyyttä tai asiattomuutta, kyvyttömyyttä nauttia, outoa tai erikoista käytöstä, taipumusta sosiaaliseen vetäytymiseen sekä vainoharhaisia tai kummallisia ajatuksia, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia harhaluuloja. Oireisiin voi myös kuulua pakkomielteitä, ajatus- ja havaintohäiriöitä sekä satunnaisia ohimeneviä näennäisesti psykoottisia jaksoja, joihin liittyy selviä aistihairahduksia tai kuulo- tai näköharhoja sekä harhaluulon kaltaisia ajatuksia, jotka yleensä esiintyvät ilman ulkoisia yllykkeitä. Häiriöllä ei ole selvää alkua, ja sen kehitys ja kulku ovat yleensä persoonallisuushäiriön kaltaisia.

Niinpä näin. Ainaki se eukko joka ton mulle diagnosoi sano että yleensä alkaa varhaisaikuisuudessa, mikä on kyllä seki hyvin venyvä käsite.

[dajakra]

Wau tuo on niin samantapainen kuin minulla! Kun olin menossa kotiin semmosen metskujan kautta kuulin yhtääkkiä kovan ja varman äänen: "Awaken" sitten se jäi kaikumaan ja lopulta katosi. Olen 99% prosenttia varma että se ei ollut vain mielikuvitusta. Se oli niin varma. Ajattelin ihan muita asioita ja sitten se vain keskeytti kaiken.

Sori jos tästä oli jo aihe, mutten ainakaan itse löytänyt.

Ollessani neljännellä luokalla aloin kuulla ääniä päässäni. Juttelin usein pääni sisällä jonkun kanssa ihan arkisista asioista, ja jos minulla oli huolia kerroin aina niistä ja tämä ääni sitten antoi neuvoja ja muuta. Ajattelin että se on joku henki tms. jonka kanssa sitten juttelin. Siinä vaiheessa aloin miettiä, että onko minulla skitsofrenia tai vastaava ja yritin olla kuuntelematta ääniä, mutta ne vain tulivat. Ääni sanoi monesti jotain tyyliin "Et sää oo hullu, mää oon ihan oikeesti olemassa! Hei come on" ja ehkä sanoi jotain hassua ja saatoin höristä itsekseni kadulla. Tunsin oloni silti tosi naurettavaksi ja uskottelin itselleni että minuun on hulluus iskemässä, ja ilmeisesti tämä pian onnistuikin, sillä ääniä ei ole kuulunut enää vuoteen. Nyt kun tarkemmin ajattelen asiaa paranormaalimmalta kannalta, mietin että oliko se joku 'suojelusenkelini' ja oliko virhe hiljentää se.

Voihan toki olla että se oli joku sisäinen ääneni. Olisi kiintoisaa kuulla jos muillakin olisi jonkin moista kokemusta näistä.

[minna78]

On miehen kanssa monesti kysytty toisiltamme että sanoitko sä äsken jotain. Ollaan siis kuultu toistemme sanovan jotakin, vaikka kuitenki ollaan oltu hiljaa koneella. Joko on kuviteltu sanovamme jotain toisillemme tais sitten vaan kuullaan ääniä päänsisällä.. Outoa..

[dajakra]

Minullakin on samanlainen "juttu" Joskus kuulen perheenjäsenien nimiä päässäni joskus omaa nimeäni lausutaan. Ja AINA silloin kun olen YKSIN kotona tai vaunulla. Mutta se on heikkoa, hiljaista. Joskus haluasin sen pois mutta useinmiten yritän kuunnella sitä. Voimistaa. Kuullostaa kyllä aika skitsofreenikolta (vai mikä se oli) mutta jotenkin minusta tuntuu että se on jotain muuta. Monta vuotta aikaisemmin kun pyöräilin kotia ja melkeen kodin kohdalla kuulin tumman naisäänen (luulisin sen olleen naisääni) sanovan "awaken" ja se jäi kaikumaan. Nyt ihan tässä viime keskiviikkona (27.4.2011) näin jos sitä voisi sanoa enneuneksi. Sillä aiemmin samana päivänä kaverini oli yrittänyt lähettää yhen ohjelman kännykältään (netistä ladattu) mutta kun katsoin viestiä kotona siinä oli vain sivuston osoite. Seuraavana päivänä eli torstaina kerroin siitä hänelle ihan niinku unessa. Samat sanat ja niin. Unessä hän sanoi "höh" oikeassa elmässä han vain sanoi jotain. En muista. Saattaa kyllä olla että hän ei sanonut höh koska kerroin enneunesta hänelle ennen kuin viestistä.

Onko tämä jotain paranormaalia? Voiko joku kertoa miten jutellä äänien kanssa? Vai pitäisikö minun luulla että olen hullu ja kertoa jollekkin?

[Shakaali]

Otsikkoon viitaten. Minäkin kerran kuulin äänen pääni sisällä. Olin ilmeisesti jo nukahtanut, kun heräsin äkillisen pelkotilan vallassa. Rauhoittelin itseäni ajattelemalla "ei tässä mitään, ei täällä ole muita kuin minä". Sitten kuuluikin kaikuva, kuiskaava ääni jonka koin tulevan omasta päästäni, mutta jonkun ulkopuolisen olennon sanomana: "ja minä".

Selvästikin kyseinen tapaus oli unen ja valveen rajamaan mindfuc*ia, joita on sattunut niin monesti, mutta sen tapauksen ansiosta sain jonkin käsityksen miltä ääni pään sisällä saattaa kuulostaa.

[Hartsa]

Tuohon shakaalin hommaan liittyen. Kaverille oli käynyt aikalailla täysin samallalailla. Oli kuulemma ollut aika pirun sykähdyttävä kokemus.. hänen tapauksessaan "Ja minä!":n sanoi muistaakseni jonkun vanhan naishenkilön ääni tosin.

En vain tosin muista oliko hänkin unen ja valveen rajamailla tuossa tapauksessa, mutta jotakin hänkin siinä vakuutteli itselleen juuri että ei täällä muita ole kun tuo tapahtui.

[apinamies]

Kirjoitin tänään aiheesta eräälle anonyymille keskustelupalstalle mutta tuli aika paljon epärakentavaa kommenttia joten laitan kirjoitukseni myös tänne jossa näyttää olevan melkein samassa veneessä olevaa porukkaa.

Olen juuri täyttänyt 19 vuotta ja olen 15-vuotiaasta polttanut pilveä mutta viime aikoina olen rajoitellut sitä kokemuksistani johtuen. Olen myös käyttänyt 10-15 essoja (enimmäkseen liikkeellä olevia pinkkejä timantteja ja mämmiä) ja pariin otteeseen ottanut "taikasieniä".

Aloittaessani kerron että olen lukenut paljon psykologiaa, biologiaa, maantiedettä ja ajatellut paljon maailmankaikkeuden rajattomia mahdollisuuksia ja mennyt ajatuksissani elämän suhteen erittäin syvälle, ainakin omasta mielestäni.

Olen alkanut viime aikoina kuulemaan muiden ihmisten ajatuksia päässäni selvinä sanoina ja tätä on jatkunut jo jonkin aikaa. Ajattelin aluksi sekoavani huumeidenkäyttöni takia ja kuvittelevani kaiken mutta sitten aloin saamaan näyttöä siitä että aistisin muiden ihmisten tuntemuksia normaaliolotilaan verrattuna paljon paljon diipimmin ja ihan oikeasti, ikäänkuin ajatukseni huokuisivat pääni ulkopuolella kun olen niin... oudossa olotilassa.

Kaduilla, busseissa ja metroissa ja missä ikinä kuljenkin, sillon kun en ole siinä normaalissa ykkös-vaihde tilassani ja keskityn tähän ääniasiaan ja muihin ihmisiin niin tapahtuu erittäin outoja asioita. Tuntuu että tilanne olisi yksi iso foorumi jonka keskipisteeksi itseni teen herättämällä liikaa huomiota jollain ihme taajuudella, kuulemma huutamalla ajatuksiani pääni sisällä ulos muille. ihmiset vastaavaat ajatuuksini täysin osuvasti siihen mitä ajattelen päässäni ja monet heittävät täysin osuvaa läppää juuri minun ajatuksistani, katsoen silmiin, osoitellen tai jollain muulla tavalla osoittaen että he kyllä keskittyvät juuri minuun, ihan ääneen puhumalla siis. Puhumattakaan niistä pään sisällä kuuluvista äänistä joita kuulen aina kun en ole hetkellisesti unohtanut tätä muihin keskittymisen kykyä tai ajatusteni huutamista.

Olen myös keskustellut tästä (ihan suulla puhuen) joidenkin tuttujeni kanssa ja heillä on ollut erittäin samankaltaisia kokemuksia. "Joo, en mäkään ennen tiennyt että ajatukset kuuluvat, pitää vaan oppia olemaan hiljaa" jne. Omalla kohdallani olen sitä mieltä että jostakin syystä "ikkunani ovat auki" ja huudan ajatuksia ilmaan ja muut kuulevat niitä. Kuulen niihin kommentaatioita, kritiikkiä, sekä positiivista että negatiivista, mutta enimmäkseen negatiivista. Riippuen tietenkin aina siitä että mitä ajattelen.

Olen siis saanut paljon näyttöä siitä että tätä tapahtuisi oikeasti, mutta varmastikin osan tästä kuvittelen, huonolla tuurilla kaiken. Olen muuten ihmisenä erittäin skarppi ja ajatteleva eikä minulla ole ennen tapahtunut mitään paranormaalisen eriskummallista päässäni tai mitään tämän kaltaista. Tämä silti on outoa ja erittäin stressaavaa kun harvemmin saa enää edes ajatella omassa rauhassa, kuvittele runkkaaminen ja paskominen ja kaikkien juoniesi juonitteleminen ja ajatustesi ajatteleminen niin että joku ja jotkut kuulee ne kokoajan ja kommentoi niihin.

Eräs ilta kun äänet päässäni huusivat monetta iltaa että "olet perseestä pliis lopeta jo mene pois kuumotat meitä" niin tein heidän kanssaan sopimuksen että ok, jätän teidät rauhaan ja lähden pois ulkomaille. Seuraavana päivänä kun olin vähän poltellut ja tila oli lauennut päälle niin pari vastaankulkijaa naapurustossani sanoivat minua katsoen "eikö ton v*ttu pitänyt lähteä ulkomaille, en jaksa enää". Myöskin lähikaupassani ihmiset sanoivat minua katsoen että tuo on se hullu joka tuli uniini ja huutelee iltaisin päässäni. Itse koen kaikesta siitä kritiikistä johtuen olevani ns. syytön tjsp., vaikka vähän tuolla ajatuksissa itse huutelenkin. Taino se nyt vaan on itsesuojeluvaisto, minunhan päässäni tämä tapahtuu. Erittäin outoa ja uutta ja samalla erittäin rasittavaa vaikka samalla jännääkin.

Aluksi pystyin olemaan näiden ongelmien kanssa mutta saatuani kiinteää näyttöä todistajien läsnäollessa jotka viittaisivat siihen että jotkut ovat oikeasti kuulleet ajatuksiani menin ihan ymmälleni. En ihan oikeasti valehtele tai trollaa mitään mitä tähän olen kirjoittanut, tulin kysymään että onko kukaan kokenut samankaltaista ja onko kellään mitään vinkkejä tai mitään neuvoja tilaani. Tämä on kaikista oudointa asiaan liittyen, siinä tilassani johon oikeastaan voin halutessani napsahtaa, olen pystynyt liikuttelemaan energioita ja häirinnyt sillä muita ihmisiä ja saanut kerran yhden naisen huohottamaan nautinnosta ja hymyileen erittäin nautinnolisesti kun hyväilin häntä henkisesti kosketellen hänen vartaloaan jne. Pari kaveriani kerran kysyi että miten oot saavuttanu tollasen tilan ja "miten osaat ampua sateenkaria ja liikutella voimia tolleen". Monia olen tällä myös häirinnyt ja huomannut selvästi häiriintymisen, monille olen antanut energialla erittäin hyvän tunteen, kun energia on ollut positiivista. Koen pystyväni lähettää lämmintä ja kylmää ja mukavaa ja vihaista energiaa ihan fiiliksestäni riippuen, ja monta kertaa tästä on sanottu minulle ja ihmetelty ihan ääneenkin. Tuntuu että ajatukseni huokuisivat pääni ulkopuolella kun olen siinä ihme modessa. Kerran pari edelläni kävelevää oli että "ton ajatukset kuuluu tänne asti, huh huh", ja kerran eräässä puistossa pilvessä kävin erittäin pitkän keskustelun erään porukan kanssa jotka puhuivat ääneen ja minä vain pääni sisällä keskittyen heihin. Kaikki keskustelussa osuivat reaaliajassa yhteen ja keskustelunkulku oli täysin looginen. Onko kukaan kokenut mitään vastaavanlaista? Olen vain parille läheisimmälleni kertonut tämän kaiken mutta kumpikaan heistä ei ole kokenut tätä, niiden ihmisten kanssa taas joiden kanssa ollaan puhuttu tästä vähän tuntuu ettei tästä tarvitsisi kaikkea puhua. Moni tuntematon on ääneen sanonut minun vain ajatellessa että toi on vaan essoista seonnut, kyllä se rauhottuu ja tämänkaltaisia on tapahtunut paljon, erittäin paljon. Kerran keskittymällä koiraan ja pyytämällä sitä luokseni koira tuli erittäin eläimellisenä ystävänä luokseni. omistajat sanoivat että v*ttu mikä koirakuiskaaja. he kutsuivat koiraa mutta se ei tullut heidän luokseen, sitten he sanoivat että lähetä se nyt tänne ja viestin sen koiralle ja koira heti meni omistajiensa luokse. Tällaisia on tapahtunut paljon, joten en enää ole varma siitä että mitä päässäni tapahtuu, kuvittelenko kaiken kaikesta näytöstä huolimatta, onko minulla skitsofrenia, mitä minun pitäisi tehdä?

Ohimennen voin myös mainita että olen pienestä pitäen ollut erittäin tarkkaavainen ihminen ja olen aina ehkä vähän liiankin skarppina, paitsi koulussa jos jokin aine ei kiinnosta. Silloinkin ajattelen päässäni vaikka mitä, ihmisiä, mielikuvituksen juttuja tai mitä vaan mitä päässäni pyörii. Olen myös muodostanut eläimiin (muihin kuin ihmiseen) aika rauhoittavan suhteen. Kuulen lintujen laulamista melodioista ääniä jotka tulkitsen ja jotka aina ovat tilanteen tasalla, joskus ne antavat apua ja joskus jos olen pahalla tuulella ne ns. hyljeksivät tai vähän vihoittelevat. Olen myös pienestä asti nähnyt ihmiset jonkin värisinä, joissain on paria väriä ja jotkut ovat monivärisiä ja joistan en näe väriä ollenkaan, niitä keiden pään sisään en oikein pääse. Minulle kerottiin että ne ovat auroja, sitten naurettiin perään ikäänkuin he ajattelesivat että tiesin jo auroista ja kerjäsin asialla vain huomiota. Ihmistuntemustani on aina kehuttu erikoisen hyväksi ja olen aina osannut aidosti auttaa ja lohduttaa ympärilläni olevia ihmisiä niiden ongelmissa, olivat ne melkein mitä tahansa.

Kerran eräs henkilö kutsui minua vitsillä tämän takia jeesukseksi ja kerran yksi mummeli tuli sanomaan (en sanonut hänelle ennen sitä sanaakaan) että kaiken tuon aiheuttaa paha henki joka aluksi paiskaa maahan, sitten nostaa ylös, taas paiskaa maahan, antaa paljon ja lopuksi vie kaiken. Häntä katsoessa silmiin se kaikki tuntui silloin osuvalta. Joskus vähän ilkeistä ajatuksistani huolimatta yritän silti aina olla hyvä ihminen ja olla satuttamatta ketään, ala- ja alku yläasteella kun olin aikamoinen kiusattu kiusaaja.

Kaiken pistän huumeiden piikiin, oli tämä todellista tai ei. Itseäni pelottaa se että uskon kaiken näytön takia tämän olevan todellista. Vaikka ajoittain nautin tästä niin tämä on erittäin rasittavaa psyykkeelleni. Aion lopettaa kaikki kovemmat huumeet, alkoholia aion vielä nautiskella. Jotkut äänet ovat kivoja ja jotkut taas pahoja, mutta rasittavaa tämä on joka tapauksessa. Joka tapauksessa haluan rauhoittaa mieleni, mutta selvää on se että jos menen lääkäriin kertomaan oireistani niin nämä länkkärit antavat vahvan kuurin kaiken maailman eri pillereitä ja lähettävät minut suljetulle osastolle ja lokeroivat skitsofreenikoksi. Vai? Toisaalta voisin kokeilla jotain lääkitystä vaikka olen aina ennen ollut syömättä jopa särkylääkkeitäkin ellei ole ihan täysin pakko, särkylääkkeen otan ehkä kerran parissa vuodessa. Jos menen lääkäriin kertomaan edes osan tästä niin laitetaanko minut pakkohoitoon? Mitä mahdollisuuksia minulla on? Oletko kokenut tai kuullut mitään samanlaista? Kukaan kenen kanssa olen tästä keskustellut ei ole täysin pystynyt ymmärtämään minua, paitsi eräs intiaaninainen kenen luona kävin viime viikolla akupunktiossa. Kaikkien niiden viisaiden vastausten ohella hän sanoi että voisin ryhtyä parantajaksi, näkijäksi tai.. viimeistä en muista, mutta sekin osui ja upposi. Hän ymmärsi, melkein täysin. Kaiken tämän ohella osaan analysoida asiaa ja ajatella ihan "normaalisti" jos haluan.

Minulla on paljon tuttuja, aika monta kaveria ja pari hyvää ystävää, mutta nyt koen olevani asian kanssa aika yksin. Väkisinkin tulee erilainen olo. Vinkkejä? Samankaltaisia kokemuksia? Mitään...?

Edit: sori kielioppivirheet.

[WM_]

En osaa kokemuksiisi sanoa muuta kun että pidä niitä silmällä ja koeta havainnoida tilanteita ja tehdä selväksi, voiko kuvittelua rajata pois vai eikö..
Huumeista en tiedä, mutta veikkaan että mikäli tarpeeksi käyttää niin ties mitä voi kokea päässään..

[emppu80]

Aika hurjalta kuulosti apinamiehen tarina, olen samalla kannalla, että kannattaa jättää ne huumeet, jopa se pilven poltto kun sekään ei kaikille sovi. Pakko lisätä vielä pari omaa kokemusta aiheesta, kuulin itsekkin noita ääniä päässäni jotka oli aina jonkun tutun äänellä kerrottu, ja aina ne käsitti jotakin arkista perus asiaa, en nyt muista yhtään esimerkkiä, mutta kumminkin ne oli itsestään selviä asiota. Lisäksi päässäni oli silloin paljon valemuistoja, kaikki nämä liittyivät silloiseen lsd:n käyttöön ja jatkuvaan pilvenpolttoon. Äänet hävisivät kun olin polttelematta 3kk. Mutta palasivat taas kun aloin polttamaan, mutta ei niin voimakkaina, nyt on kaikki nuo ongelmat hävinny.

Ja sitten tuohon ajatuksen voimalla vaikuttamiseen, olin joskus kerran lsd tripillä kotonani ja pari kaveriani pelasivat pleikkarilla ylhäältä päin kuvattua tankkipeliä, seurasin siinä toisen kaverini tankkia joka alkoi yllättäen toimimaan haluamallani tavalla, eli se meni tarkalleen sinne mihin halusin ja ampui tarkalleen kun mielessäni käskin, ja kaikki tietenkin reaaliajassa. Sitä kesti muutaman minuutin jonka jälkeen toinen kaverini lopetti pelaamisen ja ojensi ohjainta minulle, johon vastasin hohottaen, että en tarvitse kun onnistuu ilmankin.

[krisanderi]

Aika hurjalta kuulosti apinamiehen tarina, olen samalla kannalla, että kannattaa jättää ne huumeet, jopa se pilven poltto kun sekään ei kaikille sovi. Pakko lisätä vielä pari omaa kokemusta aiheesta, kuulin itsekkin noita ääniä päässäni jotka oli aina jonkun tutun äänellä kerrottu, ja aina ne käsitti jotakin arkista perus asiaa, en nyt muista yhtään esimerkkiä, mutta kumminkin ne oli itsestään selviä asiota. Lisäksi päässäni oli silloin paljon valemuistoja, kaikki nämä liittyivät silloiseen lsd:n käyttöön ja jatkuvaan pilvenpolttoon. Äänet hävisivät kun olin polttelematta 3kk. Mutta palasivat taas kun aloin polttamaan, mutta ei niin voimakkaina, nyt on kaikki nuo ongelmat hävinny.

Ja sitten tuohon ajatuksen voimalla vaikuttamiseen, olin joskus kerran lsd tripillä kotonani ja pari kaveriani pelasivat pleikkarilla ylhäältä päin kuvattua tankkipeliä, seurasin siinä toisen kaverini tankkia joka alkoi yllättäen toimimaan haluamallani tavalla, eli se meni tarkalleen sinne mihin halusin ja ampui tarkalleen kun mielessäni käskin, ja kaikki tietenkin reaaliajassa. Sitä kesti muutaman minuutin jonka jälkeen toinen kaverini lopetti pelaamisen ja ojensi ohjainta minulle, johon vastasin hohottaen, että en tarvitse kun onnistuu ilmankin.

Olipas hauska juttu . Ei siis pahalla:D Repesin nauruun xD

[PixieMyy]

Pakko kommentoida kun tuntuu niin ajankohtaiselta aiheelta tämä apinamiehen kirjoitus (kiitos hänelle.), koen jokseenkin samaistuvani..

Uskon, että olet jo aiemmin ollut tosi herkkä aistimaan erilaisia ihmisistä ja muualta lähteviä energioita. Etenkin vahva ihmistuntemus viittaisi siihen,samoin aurojen näkeminen. Sinulla on lahjoja, eikä intiaaninainenkaan varmasti ollut väärässä ohjeistaessaan sinua parantajan pestiin. Mutta juuri tällainen parantajan/näkijän/shamaanin mieli onkin sekä lahja että kirous; tietynlaisilla henkilöillä tuntuisi olevan tietynlaisia herkkyyksiä, suuntaan jos toiseen. Parantajan "kirouksen" omaavat joutuvat tekemään tuhottomasti töitä sen eteen, että tulevat mielensä, ja kaiken sinne tulvivan informaation kanssa, toimeen. Ja vieläpä sekoamatta.

Huumeet ovat oivallinen apukeino herkän ja aistivan mielen sekoittamiseen, ja etenkin juuri hallusinogeenit. Voisin väittää lähes jokaisen hallusinogeenejä nauttineen elävän erilaisessa maailmassa, kuin se valtaväestö, joka ei moisia tajusteita ole tullut käyttäneeksi. Kyllä siinä joutuu kohtaamaan itsensä ja ajatuksensa täysin uudella tasolla, minkä vuoksi etenkin herkkä mieli voi jäädä melkoiselle kierteelle.

Viime syksynä jouduin seuraamaan aivan liian läheltä tärkeiden ihmisten flippaamista. Apinamiehen kuvailema tila kuulosti harvinaisen tutulta. Ystäväni(kin) koki verbaalisen kanssakäymisen tarpeettomaksi, hän puhui meille telepaattisesti. Hän itse tuntui saavan näin mielekästäkin keskustelua aikaan, ja mitä tahansa sanoimmekin, tuntui se käyvän yksiin hänen mielenkielensä kanssa.
Me muut kanssaihmettelijäthän emme hänen telepaattisia viestejään kuulleet.
Ystäväni koki olevansa keskipisteessä. Kaikki tapahtui hänelle,hänen kauttaan,vuokseen, takiaan. Hän pystyi vaikuttamaan muiden ihmisten tilanteisiin, toisinaan jopa säätiloihin,maanjäristyksiin ja öljynporauslauttojen toimintaan. Hän keskittyi usein kanavoimaan energiaa. Hän myös kuvitteli tilanteita, saattoi väittää yhtä vaikka todellinen tapahtuma oli jotakin täysin muuta.
Parin ahdistuksentäyteisen viikon jälkeen hommasimme ystävämme hoitoon. Hän itse koki tämän tietysti pettämisenä, ja voin vain vakuuttaa ettei meistäkään ruusuilla tanssilta tuntunut, kun jouduimme soittelemaan mielenterveyspäivystykseen ja kysymään avuttomina neuvoja, pettämään ystävän luottamuksen ja väen vängällä saattamaan hänet poliisiautolle ja siitä päivystykseen..
Ystävälläni oli siis (huumausaine)psykoosi. Apinamiehen kirjoitus viittaisi samanmoiseen.

Huumausainepsykoosi on siitä kätevä tila, että useimmiten huumausaineiden käytön loputtua psykoottinen henkilö palaa pikkuhiljaa normaaliksi. Ja huom, myös kannabis on huumausaine..
Toisaalta lääkityksestä on, etenkin alussa, apua. Ystäväni sai rauhoittavia, masennuslääkkeitä hän jo syö muutenkin. Exälleni määrättiin antipsykootteja.
Mielestäni on ihan sinun päätäntävallassasi, apinamies, tahdotko tilastasi ammattiauttajille kertoa. Sieltä voi tulla nopeasti hyvääkin apua, tai vastaavasti hitaasti apua, tai nopeasti harvinaisen haitallista apua.. Mutta käsittääkseni et ainakaan ole muille/itsellesi vaaraksi, eli et täytä pakkohoidon kriteerejä. Sinuna lopettaisin kaikkien huumeiden käytön kokonaan. Ja alkoholiakin hyvän maun rajoissa, onhan sekin psykedeelinen tila.
Tee kaikkia maadoittavia juttuja. Syö hyvin, liiku, tee kaikkea konkreettista, tässä maailmassa olevaa. Naura, hymyile, hengitä. Sitten, kun tuntuu että alat taas olla sujut ja tasapainossa mielesi kanssa, on ehkä aika keskittyä niihin kykyihin, joita omaat. Niitä ei jokaisella vastaantulijalla olekaan.

Tuntuu, että psykedeelit avaavat kerralla tosi monia kanavia. Jos niitä ei sitten osaa/pysty sulkemaan, voi tapahtua jotakin apinamiehen kuvaamaa. Itseään ja chakrojaan ei osaa suojata negatiivisilta energioilta, aivokemian ollessa hiemankaan poissa balanssista.

>>> Pakko vielä kertoa omakohtaisia kokemuksia,vaikka menee ehkä vähän offtopiciksi mutta menköön!
Olen siis itsekin kokenut tietynlaisen psykoositilan, enkä voi väittää etteikö huumausaineilla olisi ollut osuutta asiaan, mutta suurempi osuus löytynee ihan silloisesta elämäntilanteestani sekä aivokemiani tolasta. Voinpa siis väittää tietäväni, mistä puhun, ja olen joutunut tekemään paljon töitä sen eteen, etten enää ole ns. "vietereillä". Itsessäni on parantajan vikaa myöskin, ja olen saanut käydä läpi vaiheita, joissa koko maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä tapahtuu,viestii minulle. Näinhän se tuntuukin olevan, mutta psykoottisessa tilassa nämä "viestit joutuu lukemaan",eikä niitä saa hetkeksikään pois päältä.
Samalla pystyy toisaalta ajattelemaan täysin järkevästi,käydä töissä, opiskella, harrastaa, nähdä ystäviä. En ole koskaan kokenut kuulevani ääniä, mutta näin jälkikäteen ajateltuna en oikein keksi muutakaan sanaa sitä ainaista päänsisäistä keskustelua kuvaamaan. Osa ajatuksista oli haitallisia, osa neutraaleja, osa jopa maailmaasyleileviä. Mutta hyvin häiritsevää oli se, ettei ollut hetkeäkään tasaista, välillä jopa tuntui ettei sitä ollut ihan kontrollissa,ei elänyt tässä maailmassa vaan jossakin oman päänsä sisällä.

Ja siis tosiaan, all the respect,apinamies, hienoa että jaoit tällaisenkin vaikean kokemuksen meikäläisten kanssa, ja etpä sinä yksin ole. Tukeahan täältä löytynee!