Voiko joku sanoo miks suunillee aina nään unta zombeista? Yhesti näin sellasta unta että oli siskon kämpällä joskus yöllä, sitte tuli myrsky ja alko kuulumaan muminaa ja ovista ja kaapeista tuli ulos kaapumiehii. Sitte parvekkeen ovi aukeni, juoksin sinne ja hyppäsin alas. Aloin juoksee koululle ja siellä oli yllätys yllätys zombeja. Siellä oli jotai ihmisiä moottorisahojen ja haulikoiden kaa ja tappeli zombeja vastaan. Se painajainen loppu siihen ku koira tuli nuolee poskia.

Toinen oli että oltiin luokan kaa bussissa. Sitte yhtäkkii kuski kuoli ja bussi lens ojaan. Sitten ku oltii ojassa, niin lähettiin pois. Eipä siinä unessa oikee pelottavaa ollu. Ihmisiä ei näkyny missään, ilmassa oli valopalloja.

Kolmas on ollu sellanen että kaverin kaa oltii jossa vanhassa junassa. Juna meni kylään, siellä oli hulluja jotka koitti tappaa meitä. Jos sieltä koitti päästä pois niin sai sähköiskun. Sitte löyty portti avattii se ja sieltä tuli valoo. Sitten heräsin ku isoveli sähläs valoilla.

Ekan unen selitys oli vissiin se ku olin pelannu koko yön Resident Evil 4:sta.

Onkos porukat nähneet sellaisia unia, missä olisi mahdollisuus tehdä jotain intiimiä upeahkonkin vastapuolen edustajan kanssa, mutta jokin asia tai henkilö keskeyttää sen toteutumisen jatkuvasti?

Mä olen alkanut näkemään sellassia unia viime aikoina aiks paljonkin ja ne todella ottaa pattiin. Just kun on pääsemässä siinä unessa siihen asiaan nii siinä unessa joku tulee paikalle häirittemään.

Muussa mielessä mä en muista ensimmäisiä unia tai mitään, mutta esim. jotkut lapsuuden muistot on mulle melkeen unehtavia jo. Tuntuu, että aika on menny niin nopeasti ja kaikki vanhat muistot on jo niin silleen hämäriä tj. Toivottavsti nyt joku ees ymmärsi mitä haen takaa.

Varhaisin painajainen minkä muistan oli sellainen, että etsein siinä äitiäni. Pian löysinkin hänet ja helpottuneena halasin häntä. Sitten kun nostin katseeni ylös, niin edessäni olikin Muumeista tuttu Mörkö pinkit rintsikat päällään ja se örisi/ärhenteli(miksi sitä sen ääntä nyt voi kutsua) mulle, että "äitisi ei ole täällä". Se oli helvetin pelottava uni sellasseena 4-6 v. tenavana.

Yksi asia mikä on vielä pakko unista mainita on se, että näen unia enemmän pienen univajeen kera. En tiedä miksi, mutta tällaisen olen huomannut.

Kyllähän niitä unia on jo tähän ikään tullut nähtyä!

Yleensä, jos valvetilassa ei jostain syystä ole mahdollista toteuttaa näitä viettejään, niin uniin kyllä tulevat!

Lohdutuksena voin sinulle sanoa, että kyllä sinä vielä loppuunkin asti tulet pääsemään!

Umm..eräästä unikirjasta (_todella_ tieteellinen julkaisu) luin, että jollei ole tosielämässä kokenut tsängspängskaboom-juttua, niin siitä ei voi nähdäkään suoranaisesti unta. Tällainen heitto vain, en minä teitin yksityiselämästä tiedä ((:

Tietääkö kukaan Olisiko mahdollista nähdä itsensä kuolevan unessa (tai no pakkohan sen on olla)? Näin nimittäin kerran unta, että joku hakkasi minut jollain laitteella elävältä..Ja olin unessa vielä kuoltuanikin. yleensä olen herännyt aina, kun olen unessani kuollut, mutta pari kertaa olen jäänyt uneen ja nähnyt pelkkää mustaa joka on sitten kadonnut ja tilalle tullut jotain ei mitään (eli siis en ole nähnyt mitään. en edes mustaa). Eli jos kerran unessa ei voi nähdä sitä mitä ei ole kokenut.. ..?

Niin. En ole koskaan ollut lentokoneessa tai lentänyt, mutta kyllä se on unissa onnistunut.

Näen yleensä aivan hölmöjä unia, mutta niissä on kuitenkin jokin pelottava tunnelma.
Joskus vuosia sitten näin unta, jossa oli pitkiä käytäviä joissa oli lukittuja ovia, ja niissä käytävissä vyöryi valtavia legopalikoita. Siinäkin oli se outo pelottava ...joku.

Ja kerrän näin unta että makasin naapurin makuuhuoneessa ja joku tuli imuroimaan sitä sänkyä jolla olin. Siinä ahdistusta aiheutti jotenkin se imurin ääni. Se oikein tunkeutui tajuntaan. Sellainen outo suhina.

Outoa sinäänsä, että unissa aivan normaalitkin asiat voivat tuntua niin pelottavilta. Kuten Eob sanoit, aivan tuttu imurinkin ääni voi olla jotain ahdistavaa. Mistäköhän johtuu..?

Ehkä sitä karmivaa tunnetta ei aiheutakaan se, mitä unessa tapahtuu, vaan se on jokin alitajunnan aikaansaama tunne. Tavallaan ihminen työstää siis niitäkin tunteita, mitä ei normaalielämässä usein koe. Kaiketi siksi, että osaa sitten tosielämässä jollakin tavalla käsitellä niitä. Tämä on vaan omaa järkeilyä mutta... Itse olen nähnyt joskus unta, että läheinen kuolee. Ja se surun tunne oli kyllä järkyttävä..todennäköisesti samanlainen olo tulisi, jos tosielämässä noin kävisi

edit: Niin ja tässä noin viikko sitten näin erään unen, jossa tuli itselle hirveä häpeän tunne. En nyt rupea ko unta selittämään

Tänä aamuna koin pitkästä aikaa todella oudon unen tai puoli unen, mikä lie ollutkaan.

Päiväni alkaa arkisin lähes poikkeuksetta herätykseen klo 5.30, jolloin otan lääkkeet(älkää kysykö mitkä lääkkeet) ja menen suihkuun, jossa puoliunissani kulutan reilut puoli tuntia. Sitten nukun puoli tuntia, koska en lääkkeen takia voi heti syödä aamupalaa ja sitten tas herään syömään sen ja nukun vielä jonkun 20 minsaa tai puoli tuntia, ennen kuin hyppään bussiin.

Tällä aikataululla olen kokenut ainakin kaksi kummallista asiaa uniin liittyen, ensimmäinen on oma uniennäkemis ennätykseni. Näin kaksi tai kolme unta pyöreästi 20 minuutin sisällä, mikä on mun mielestä varsin paljon, koska en näe(tai ainakaan muista nähneeni) niin montaa unta josksu edes yhdessä yössä.

Okei, sitten tänä aamuna tapahtui vähän kummallisempi asia, sillä koin tavallaan ruumiista irtautumisen, uni halvauksen, Lucid unen tai jonkun vastaavan, tai niiden sekoituksen. Menin syötyäni nukkumaan about 20 minuutiksi kun bussini lähtisi vasta puolen tunnin päästä(tämä on nykyään lähes mun aamu rutiinini). Menin peiton sisään nukkumaan, koska meillä on todella kylmä asunto ja pistin silmät kiinni ja lepuutin itseäni. Huomasin olevani todella rento, mutten mielestäni vielä nukkunut, olin sellaisseessa uneen vaipumis vaiheessa, kun yhtäkkiä tunsin kun lähtisin ylöspäin tj. Sitten tavallaan tuntui kun olisin vetäytynyt takaisin ja koin sellaisseen kouristuksen, tai jännityksen niskassa ja/tai selässä ja sen jälkeen taas olin kuin puoliunessa. Ja hämärästi ja haaleasti näin kuin olisin noussut sängystä ilmaan ja näin huonettani todella sumuisella ja haalealla tavalla. Kun heräsin tai periaatteessa pakotin itseni heräämään niin tuntui ensin kun olisi tippunut tuhatta ja sataa ja sitten vaan nousin pystyyn sängystä ihmeissäni.

Koko tilannetta on hankala nyt selittää, mutta pelkkänä unenakin se tuntui varsin omituiselta.

Selitän nyt tänne yhden uneni lopun koska alku unestani oli liian sekavaa selitettäväksi.

Juoksin jostain huoneestaa eräänlaiseen rikkinäiseen vessaan (oven alareunassa oli suuri reikä) jossa oli kuitenkin kylpyamme. kylpyammeessa oli vettä, ja vedessä oli joku erittäin laiha nainen, joka näytti kuolleelta (joka oli muka opettajani vaikka opettajani on mies). Nostin naisen pois vedestä ja yritin saada naisen hengittämään. Isoveljeni tuli sitten jostain oven reijästä puhumaan että krokotiili (!?) oli tulossa vessaan päin. sainoin hänelle että hän valehtelisi, mutta lähdin silti kiljuen pois vessasta (jätin naisen ruumiin vessaan). Juoksimme veljeni kanssa johonkin keittiöön. Jostain syystä yritin pitää veljeni poissa keittiö veitsien luota, mutta hän sai jotenkin veitsen käteensä. Aloin kiljumaan koska luulin että hän tappaisi minut. Veljeni sanoi kuitenkin, että: miksi sä aina luulet että kaikki haluais tappaa sut. Silloin veljeni veti otsaansa suuren viillon tällä veitsellä ja kaatui maahan. Unen lopuksi muistan kiljuneeni ja se nainen jonka yritin pelastaa konttasi jalkoihini (näytti tosi ällöttävältä). Sitten heräsin.
Tuli aikas sekava, mutta niinhän ne unet pukkaa olemaan. oli aika kauhee uni. Veljeni ja minun välit ovat olleet aina erittäin hyvät. Joskus voisin jopa sanoa että hän on paras kaverini vaikka onkin minua 5 vuotta vanhempi.

Näin sellaista unta, joka olisi sopinut hyvin vaikka kauhu- tai scifileffaksi.

Aluksi unessa joku henki yritti ottaa minuun yhteyttä, mutta en saanut selvää ja pyysin häntä näyttäytymään, niin yhtäkkiä banaanikärpäsiä (niitä ihan pieniä) alkoi kerääntymään sadoittain samaan kasaan ja niistä muodostuivat kasvot. Päätin sitten todistaa hengen olon ja otin äkkiä digikameran esille ja otin kasvoista kuvan, jotka kamerassa sitten näyttivät Hassel Hoffin kasvoilta.

Vähän ajan päästä, kun rupesin digikameran näytöstä katsomaan huonettani, niin se näytti ihan eri huoneelta näytön läpi. Ihan kuin näkisin johonkin toiseen aikaan tai paikkaan (tosin huone oli ihan saman kokoinen, mutta tapetit, kalustus ym. erit). Se oli tosi mielenkiintoista ja samalla sitten päätin sillä kohdistaa käsiini, jotka olivat samassa asennossa jne. mutta niissä oli tatuointeja (jonkun toisen kädet, ihan kuin joku muu olisi kuvaamassa samaan aikaan jossain muualla ihan samoilla liikkeillä...), seuraavaksi kohdistin kameran kasvoihini ja sanoin "hey there dood" ja samanlainen ääni kuukui kamerasta, mutta latinalaisella aksentilla ja kameraan tallentui jonkun latinalaisamerikkalaisen tyypin kasvot. Sitten seuraavaksi muistaakseni olin yhteydessä tähän toiseen aikaan/huoneeseen/ulottovuuteen ja tähän toisessa huonessa oleviin henkilöihin keskustelin kameran välityksellä. Aika hassua.

Heh, mullakin oli pienenä kutituspainajaisia! Johtui kyllä ihan suoraan siitä, että isällä oli tapana kutitella kovilla kourillaan lähes aina nukkumaan viedessään

............

mä näen yleensä melkein joka yö jotain tosi ahistavaa unta, etten niinku voi
huutaa apua tai juosta karkuun. Oon monesti koittanu herätä unesta mutten
sitte voi herätä tavallaan.. se on tosi ahistavaa ja sen takia nukun niin vähän ku
pelkään mm. painajaisia ja just näitä ahistavia unia.

hälinäkeiju kirjoitti:mä näen yleensä melkein joka yö jotain tosi ahistavaa unta, etten niinku voi
huutaa apua tai juosta karkuun. Oon monesti koittanu herätä unesta mutten
sitte voi herätä tavallaan.. se on tosi ahistavaa ja sen takia nukun niin vähän ku
pelkään mm. painajaisia ja just näitä ahistavia unia.

Tuli muuten mieleen, että nukutko yleensä selälläsi? Kaveri joskus kertoi, että ihminen näkee painajaisia helpommin selällään nukkuessaan. Tämän kuultuani rupesin nukkumaan vain kyljelläni ja mahallani, jonka jälkeen ainakin itselläni painajaiset vähenivät huomattavasti.

en ole muuten ajatellut asiaa Täytyypi kokeilla jospa nuo painajaiset vähenisivät
jos nukun kyljellään.. Kiitos neuvosta! ^^

Ja nuo painajaiset varmaan osaksi johtuvat juuri tuosta että pelkäät niitä onko auttanut??

jotenkin on, jotenkin ei..
Tai siis.. en nää semmosia pelottavan pelottavia painajaisia enää,
vaan ahdistavia, niinkö esim. että näen mun kanin nuotiossa ja ku koitan ottaa sen sieltä pois, niin siitä lähtee vaan paloja ja näin..
ihan pölijää