Verninia kirjoitti:

Vic Rattlehead kirjoitti:Vähättelyyn olen tottunu muutenkin tässä paska maassa, että ei siinä oo mitään niin outoa enää, että voisi ees loukkaantua. Ja jos joka päivä herää vaan huomatakseen sen, että musta ei tunnu tänäänkään yhtään miltään ja ei kiinnostaisi mikään, niin miksipäs siinä muiden epäilyt tai vähättelytkään tuntuis.

En vähättele. Yritin lähettää (mielestäni täysin asiallisen)viestini kautta sinne hyvää energiaa.

Joo, en vähättelynä kokenutkaan, tarkotus vaan oli antaa ilmi, ettei mua paljon muiden ajatukset hetkauta.

Smile and the world smiles with you, if you cry you cry alone
ehkä juuri tuo pitää paikkansa. Minustta onnelisuus tulee tunteista, pienistä asioista tai tekemisitä

Nykyään on se ikävä harhaluulo että onnellisuus = raha.
Ja tämän takia asiat menevät huonosti. Paljon paremminkin voiso olla pienellä vaivan-näöllä.----

Zrud kirjoitti:Nykyään on se ikävä harhaluulo että onnellisuus = raha.
Ja tämän takia asiat menevät huonosti. Paljon paremminkin voiso olla pienellä vaivan-näöllä.----

"Nykyään" tarkoittanee kai niin kauan kuin rahaa on ollut olemassa.

Jopelius kirjoitti:

Zrud kirjoitti:Nykyään on se ikävä harhaluulo että onnellisuus = raha.
Ja tämän takia asiat menevät huonosti. Paljon paremminkin voiso olla pienellä vaivan-näöllä.----

"Nykyään" tarkoittanee kai niin kauan kuin rahaa on ollut olemassa.

Jotakuinkin....

Jos oikein lähtee miettimään niin todennäköisesti rahalla saa turvallisuutta ja turvallisuus lisää normaaliin elämään onnellisuuden osuutta. Ainakin noin väitti parisataa kaduntallaajaa joita oli haastateltu täällä Oulun seudulla katukyselyssä rahan merkityksestä elämään.
Suurella rahamäärällä voisi jättää päivätyön väliin, keskittyä harrastuksiin ja sosiaalisuhteisiin, terveydenhuolto olisi kohdallaan kun voisi jokaisen pikkuisen vaivan vuoksi juosta suoraan yksityiselle, eikä tarvisi odotella yhteispäivystyksissä ja muissa arvauskeskuksissa tuntikaupalla univelkaisen lääkärin ja/tai nappanollahoitajan yhteenvetoja.
Voisi ajaa turvallisella kalliilla autolla ja asua asunnossa jossa olisi kaikki elämää helpottavat vermeet, yms.
Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa rahalla on suuri osuus onnellisuuteen, mutta luonnollisesti joku voi olla onnellinen jo siitä että on elossa.
Onnellisuus jää kuitenkin jokaisen itsensä määriteltäväksi.

Ja se taas, että yhteiskunta on sellanen, joka saa ihmisten arvot siihen tulokseen, että raha equals onnellisuus, kertoo musta siitä että jotain on pahasti vialla..

Vic Rattlehead kirjoitti:Ja se taas, että yhteiskunta on sellanen, joka saa ihmisten arvot siihen tulokseen, että raha equals onnellisuus, kertoo musta siitä että jotain on pahasti vialla..

Vic Rattlehead kirjoitti:Ja se taas, että yhteiskunta on sellanen, joka saa ihmisten arvot siihen tulokseen, että raha equals onnellisuus, kertoo musta siitä että jotain on pahasti vialla..

Kaupanteon jalon taidonhan ihminen on omannut jo aikojen alusta lähtien, ihmiskunnan kehitys vaan valitettavasti ajoi siihen, että jossain vaiheessa jotakin meni vikaan, rahapohjainen talous syntyi ja rahasta muuttui maailmaa pyörittävä koneisto joka hallitsee meitä enemmän kuin me sitä. Tuulimyllyjä vastaan on paha taistella, ihmisen alkukantaisimmat vaistot velvoittaa siihen, että meidän on tässä maailmassa elettävä kuten ympärillämekin eletään, muuten ei selviydy. Rahan orjana siis menee itse kukin, tahtomattaan tai ei.

Sinänsä ihmettelen sitä mikä ihme sitten sai aikoinaan ihmisen antamaan arvoa rahalle, siis jalo– ja tavallisesta metallista valmistetuille rinkuloille, joiden kauppa–arvon luulisi olleen mitätön niihin aikoihin kun ihminen kävi kauppaa oravannahoista (sana "raha" muuten tarkoitti suomen kielessä alunperin juuri oravannahkaa) ja muista oikeista hyödykkeistä.