kävelettekö/puhutteko unissanne itse puhun ja kävelen välillä kerrankin kävelin meidän asunnon pari kertaa ympäri ja hoin pystyn minulle on myös käynyt niin että olin hoketun kertolaskuja unissani

No varsinkin armeijassa toi oli yleistä .. liekö se perus ahdistus kaikilla mut siellä (ainakin meidän tuvassa) porukka nous keskellä yötä tekemään kunniaa (ties kelle) , ja "hyökätkää" , "ai v*ttu nyt sattu pahasti" lausahduksia on jääny mieleen, myös minä olin mukana porukoissa .. itse huusin siellä kuulemma jotain "perkeleen amiraali" a ?!? mistä lie tullu

Puhun aika usein unissani, esim. kerran sanoin '' Karo kattoo ikkunasta. ''
Karo on meidän entinen koira.

Ainakin kerran olen kävellyt unissani, laittanut huoneeseen valot päälle ja avannu oven eli vissiin käyny muuallaki.
Ja nukun yleensä aika rauhattomasti, monesti herään sivuttain siitä sängyltä. (Jalat/pää roikkuu lattialla.)

Tunhhu, heh, legendaarisia ovat kyllä noi inttiepisodit. Omassa yksikössäni ei mitään kovin hauskoja tapauksia sattunut, mutta kaveri kertoi kuinka leirillä oli kipinässä ollessaan nähnyt, kun eräs tykkimies oli noussut istualteen makuupussistaan, mutissut jotain "hälytyksestä" ja heittänyt lopuksi kävyn kohti pj-teltan oviaukkoa. Tämän jälkeen kaveri vaipui taas "normaaliin" uneen.

Miehet hajoilee jo unissaankin...

Noita inttijuttuja oli niin paljon, että jos ne kaikki kirjottais ylös niin sivumäärä hipois varmaan vanhaa testamenttia

Mää en oo koskaan kävelly unissani mutta oon mää kyllä puhunu.

heh,minä teen molempia varmaan jatkuvasti tätä on aina vaikea itse tietää, koska tällä hetkellä asun yksin.olis hauska pistää joku yö kamera kuvaamaan mun touhuja/sanomisia paras kerta oli vielä kotona asuessani, kun kävin unissaan suihkussa olin älynny hiuksetkin pestä ja äiti tuli ihmeissään kattoon,et mitä touhuan se on jännä noiden unissakävelyiden jälkeen, et aamulla hävettää ihan hullusti ja kaikki puhe, mitä unissaan kuulet, kuulostaa vihaselta...näin ainakin omien kokemusten mukaan

Lapsena heräsin ainakin kerran likapyykkikopasta vessasta ja äiti oli kerran ihmetellyt kun mä olin keskellä yötä mennyt hakemaan keittiöstä leipää. Eli on sitä kävelyä tullut mukulana tehtyä ja nykyään varmaan vieläkin puhun unissani silloin tällöin.

Koko meen perhe on joskus puhunut unissaan, mutta sitä kävelyä mun lisäksi ei vissiin ole harrastanut kun toinen veljistä.

Sikäli kiusallista jos menee unissaan möläyttämään vaikka siskolle jotain mitä se ei musta tiedä mutta toisten unissa puhumista on hauska kuunnella.

Veljeni kerran nuorempana(n. 12 -vuotiaana) oli mennyt unissaan soittamaan poliiseille.
Äiti oli tullut myöhään illalla kotiin, ja ollut siinä eteisessä, niin veli tallustanut omasta huoneestaan ja soittanu 112, ja alkanu sopertaa jotain '' tänne murtauduttiin... ''. Äiti oli sitten äkkiä napannut luuri nja selvittäny asian.

Mitäköhän hätäkeskuksessa tuumattiin.

Ei kukaan ole ainakaan huomannut että olisin kävellyt unissani. Mutta yksi asia vaivaa minua. Illalla menen nukkumaan ihan normaalisti pää tyynyllä ja jalat toisessa päässä. Mutta aamulla kun herään olen toisin päin eli jalat tyynyllä pää toisessa päässä. Eikä minun sängyllä voi oikein unissaan kääntyillä, koska sänky on melko pieni. Veljeni sanoo että voi hyvinkin olla mahdollista että kävelen unissani.

Nouset yöllä ylös ja vaihdat pään toiseen päähän?
Oletko kokeillut mennä nukkumaan jo illalla pää siellä toisessa päässä? ;o

Itse taidan yöllä olla aika reuhaaja, kun monesti tyynyt löytyny huoneen toiselta puolelta kun aamulla herää. Tai (niinkuin jo aikasemmin taisin mainita) herään pää retkottaen lattialla ja jalat sängyllä.

Pienempänä kävelin unissani paljon ja puhuin. Äitini joutui joka yö laittaa varmuus lukon oveen jotten pääsisi ulos. Parvekkeen ovikin piti lukita jotenkin etten päässyt sinne. Kerran olen päässyt ulko ovelle asti, mutta onneksi isäni heräsi ja kerkesi tulla paikalle enne kuin olisin kävellyt ulos asti. Sitten olin pienempänä myös kuuhullu. Aina kun oli täysikuu, lähdin "unissani" katsomaan sitä.
Onneksi nykyään vain juttelen unissani. Moni siihen aina herääkin, etenkin poikakaverini joka saa kuunnella sitä aika paljonkin.

Minulla esiintyy toisinaan unia, joissa on joku örkki jota sitten lyön, ja herään kun oikeasti mosautan täysiä nyrkillä seinään...

Toisaalta olen myös onnistunut tuollaisen unen aikana lyömään tyttöystävääkin kerran... Ei kovin mukavaa.

Jotenkin tuntuu että tämä ilmiö on tullut valveunien tilalle, ehkäpä olen onnistunut voittamaan painajaiset sillä tavalla, että pistän pahoja örkkejä vaan oikopäätä turpiin, jos ne rupeavat uniini tunkemaan...

Itse kuulemma viime yönä olin huutanut:Talo palaa! herätin koko perheen.

Tässä pari yötä sitten sattui vähän kummia. Menin nukkumaan South Parkin jälkeen eli noin puolenyön aikoihin. Sitten illalla kaveri sanoi että oon lähettäny sen vastaajaan jonkin viestin. Aluks siinä kuuluu jotain häröilyä ja kolinaa, sitten wiin ääniä ja lopuksi sanoin kaksi kertaa puhelimeen haloo. Lisäksi olin kaks kertaa soittanut sille ennen sitä, klo 0:44 ja 0:46. Kun katoin kännykästä soitettuja puheluita oli viimenen sille samalle kaverille klo 22:45. Olin siis unissani mennyt pelaamaan wiitä tonne olohuoneeseen(asutaan solussa), soitellut kaverille ja pyyhkinyt soittotietoja kännykästäni. Olisi hauskaa tietää muuta mahdollisesti tein. Tietääkseni en ennen oo unissani kävellyt.

............

En ole ikinä unissakävellyt, ainakaan tietääkseni. Tosin pistän joskus tyynyjä myttyyn sängyn viereen Ja sitten jotain puhumista joskus.

Eob kirjoitti:Nouset yöllä ylös ja vaihdat pään toiseen päähän?
Oletko kokeillut mennä nukkumaan jo illalla pää siellä toisessa päässä? ;o

Olen kokeillut ja silloinkin olen kääntynyt toisin päin.

Muutenkin minä jotenkin potkin seinää, pyörin, nukun levottomasti, nukun oudoissa asennoissa ja lyön aina sähkökitaraani, joka roikkuu seinää vasten sängyn päällä. Joskus minäkin herään niin, että jalat sängyllä ja pää lattialla. Oiskohan stressiä tai jotain

...........