Lähtisin kyllä myös siihen suuntaan Perun kasvojenkuorijoissa, ne on todellisia tiettyjen parametrien alla, mutta yhtä hyvin puolitodellisia ja kadotessaan ovat henkinä. Katsoin sitten koko videon ja sen tulkinta on materialistinen, sanoisin että ihmisten pitää aina saada selvyys asiasta pudottamalla asioita pois jotta tutkimus etenee, mutta tässä tehdään virhe, koska tämä jenkkitutkimus on meidän hyvin teknisen länsimaisen ajan näkökulmasta joka ei tunne paranormaalia kenttää, sen vaikutuksia, pahuus iskee alueelle jossa on ollut ennestään valtava kärsimys, tuska, pahuus, eikä edes tunne menneisyyden tekniikoita mitä sieltä voisi herättää henkiin valtavan pahuuden avulla. Mutta tämä on vanha ilmiö ja miksi se ei ole jäänyt kiinni? Onko näin siksi että se on enempi henki ja mistä se muodostuu?
Joitan kohtia videosta, mikä sulkee pois paljon normaaleja tekijöitä, ylettömän ketteriä kokoonsa nähden, valtavia voimia hypätä talojen yli sekä puiden latvusten yli. Läpinäkyvä ufo jonka sisällä oli olentoja. Täysin sama ilmiö tapahtuu samaan aikaan 90 kilometrin päässä keskikokoisessa kaupungissa jossa on sotilastukikohta.
Laitan asiaan enemmän paneutuneiden tutkijoiden kommentteja Pelacarasta ja millä muilla nimillä sitä nyt onkaan kutsuttu noissa Perun viidakoissa:
-Kuitenkin raporteissa 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta Pelacaraa
kuvataan ensisijaisesti hengeksi tai sieluksi ja se on peräisin vain
50-luvulla, jolloin se saisi takaisin ihmisen ulkonäön (Branca, 2016).
(itse sanoisin että se kehittyi jonkin seurauksena.)
-Joka tapauksessa se olisi pääasiallisesti toimiva kokonaisuus
pimeässä yössä ja usein laitteiden avulla
tuntematon teknologia, hyökkää uhrien kimppuun ja vie heidän öljynsä, rasvansa (tai sisään
joissakin tapauksissa verta tai elimiä), mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin.
Bellier ja Hocquenghem (1991: 52)
-(Viveiros de Castro, 2004 ja 2010) Pelacara
liittyy myös joillekin katsottuihin metamorfisiin mahdollisuuksiin
aiheita, kuten noidat, eli negatiiviset shamaanit, jotka
voi muuttua otorongoiksi eli jaguareiksi ja sellaisiksi, jotka eivät enää näe
ihmisiä sellaisenaan, mutta näkee saaliseläiminä.
(Mielestäni ollaan lähellä ratkaisua, pahuus kehittyy, jos muutetaan noidat ihmisten kärsimysten yliminän kollektiiviseksi tekijäksi, joka ilmaantuu mm. murrosikäisten, poltergeist alttiiden uhrien kautta saaden konkreettisia muotoja menneisyydestä, ollen lähellä poltergeistiä jossa konkretia on oleellinen tekijä paranormaalia, John Keel päätyi hyvin lähelle samaa näkemystä näissä vastaavissa tapauksissa, koimies muistaakseeni. Tiettyjen yleensä pahuuden tekijöiden vallitessa tämä äly kasaa itsensä ympäröivästä materiasta, ehkä, toinen vaihtoehto joka ei sulje ensimmäistä pois on kaapata ihmisten yliminät ja toimia niiden kautta, kuten sieppaukset on lähellä sekä poltergeist, demonisia nyt kuitenkin ihmisen ulkopuolisia voimia jotka selviää alempaa.)
Johtopäätökset
-Amazonille vaarallisten olentojen toistuva esiintyminen Amazonissa
alkuperäiskansojen selviytyminen – olivatpa ne pishtacoja, pelacaroita, buldoja,
hylkeet, siivekkäät gringot (Santos Granero ja Barclay, 2010) tai mustat tiikerit –
samaan aikaan koetun turvattomuuden lisääntymisen kanssa, joka johtuu yhteydenpidosta
alkuperäiskansat ja länsiväestö. Konfliktista tulee selvempi ja havaittavampi
suuremman hyväksikäytön aikoina ja tilanteissa (tällä hetkellä aiheutettu
pääasiassa markkinatalouden vuoksi), jotka muuttavat ihmisten jokapäiväistä elämää
alkuperäisyhteisöt (Santos Granero ja Barclay, 2010; Berjón ja Cadenas,
2009; Cure Valdivieso, 2005).13
Mustan tiikeritarinan tapaus edustaa toteutusta
sen väkivaltaisen työjärjestelmän symbolistrategia, johon he kuuluivat
alistettu Amazonin alkuperäiskansoille nousukauden aikana
Huoli ja huoli on niin vahva, että se on useaan otteeseen johtanut luomiseen
valppauskierroksilla, joiden tarkoituksena on vangita ja tappaa nämä olennot (Galli, 2014; Santos
Granero ja Barclay, 2010).
-Tarkoituksena on lähinnä välittää uusille
sukupolville esi-isiensä historiaa metaforisoinnin kautta
testamenttiä, vaikkakaan ei nimenomaisesti, trauman aiheuttaman väkivaltaisen taakan
hyväksikäyttö. Yanapuma on tällä tavalla kuvion eläinversio,
että hän luopuu hänelle työskentelevistä ihmisistä kuin ne olisivat esineitä ja sitä
hän ei epäröi käyttää heitä kuolemaan.
Otorongon uhrien verenvuoto näyttää itse asiassa
symboli työntekijöitä vastaan tehdystä hyväksikäytöstä
alkuperäiskansoja, jotka työskentelevät uuvuttavissa työvuoroissa ja jotka on kirjaimellisesti
kulutettu sietämättömillä päivillä, jotka alkoivat ennen
aamunkoittoon ja se kesti myöhään iltaan. Samalla näyttää siltä että
Mustan tiikerin uhrien ja puiden välillä voidaan nähdä rinnakkaisuutta
kumi ja saippua: samalla tavalla kuin imusolmuke uutetaan puista
sen kuoressa oleva maito, työntekijöiltä riistetään sen veri, kasvot
tärkeä ja arvokas elementti. Tällä tavalla todellinen olemus alleviivataan
piilotettu ja vapaaehtoisesti unohdettu kumikaudelta, eli
luonnonvaran nykyaikainen intensiivinen hyödyntäminen (joka joutui partaalle
tuottavien puiden sukupuuttoon) ja työvoiman orjuuteen
alkuperäiskansojen, joka johti todelliseen kansanmurhaan, joka on pitkään aikaa
peitetty ja jätetty pois historiankirjojen sivuilta.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q ... i=89978449