Avaruus

[Tiituli83]

meille (mulle ja mun kavereille) on herättäny ihmetystä pari seikkaa:

1. Mistä tulee käsitys, että avatuus on ääretön
2. Jos avaruus loppuu johonkin, niin mitä sen jälkeen tulee? vai leijuuko se vaan jossain tyhjässä?
3. Sen on pakko loppua johonkin, mutta eihän se tavallaan voi... vai voiko??
4. Miksi tällä planeetalla olisi vain elämää? ei missään muualla? mistä sekin käsitys tulee!?
5. Kuka älypää keksii kummallisia ja risti riiatsia väitteitä kuten: avaruus on loputon ja kyllä avaruus loppuu kun mennään tapeeksi pitkä matka (joku hieno luku siitä oli -.-') kummallisia me ihmiset kyllä ollaan...

[Aqua vitae]

"1. Mistä tulee käsitys, että avatuus on ääretön
2. Jos avaruus loppuu johonkin, niin mitä sen jälkeen tulee? vai leijuuko se vaan jossain tyhjässä?
3. Sen on pakko loppua johonkin, mutta eihän se tavallaan voi... vai voiko??
4. Miksi tällä planeetalla olisi vain elämää? ei missään muualla? mistä sekin käsitys tulee!?
5. Kuka älypää keksii kummallisia ja risti riiatsia väitteitä kuten: avaruus on loputon ja kyllä avaruus loppuu kun mennään tapeeksi pitkä matka (joku hieno luku siitä oli -.-') kummallisia me ihmiset kyllä ollaan... "

1. Avaruus laajenee koko ajan.
2. Tästäkin on monta eri versiota teorioita, mutta yleisen mielipiteen mukaan siellä todennäköisesti olisi jotakin tyhjän tapaista.
3. Ei ser ole vielä ainakaan loppumassa mihinkään, kun se kerta laajenee, mutta on sillä reunakin olemassa. Katso myös käsite Loop Quantum Cosmos.
4. Hyvin harva ihminen tällä pallolla uskaltaa väittää, että muualla ei olisi elämää. Väite on kerta kaikkiaan aika absurdi ja tästä ei mielestäni ole mitään yleistä "käsitettä".
5. Avaruus loppuu 13,7 miljardin valovuoden päästä. Niitä keksivät sellaiset älypäät, joita kutsutaan mm. kosmologeiksi, tai tähtitieteilijöiksi yms.

Et uskokaan kuinka kummallisia me ihmisaet olemme, vaikka ei pinnalle päin näkyisi...

[Tiituli83]

kiitos vastauksista ^o^

[Jaarno]

Näin pikaisesti kävin tsekkaamassa niin tarkoittaako tuo "Loop Quantum Cosmos" teoria sitä että universumi laajenisi ja kutistuisi? Esim. kuin ilmapallo johon ensin puhalletaan ilmaa, sitten päästetään ilma pois ja puhalletaan uudestaan jne.

[Wespa]

Hyviä vastauksia, mutta tuo nelonen jäi kaivelemaan.

4. Hyvin harva ihminen tällä pallolla uskaltaa väittää, että muualla ei olisi elämää. Väite on kerta kaikkiaan aika absurdi ja tästä ei mielestäni ole mitään yleistä "käsitettä".

Mielestäni hyvin harva uskaltaa väittää realistisesti, että olisimme maailmankaikkeuden ainoat elävät. Maapallollakin elää vaikeissa olosuhteissa eläviä otuksia, mm. aavikolla ja monien kilometrien syvyydessä vedessä johon ei aurinko paista ja jossa on todella iso paine. Mahdollisuuksia elämään on loputon määrä ja mielestäni on aika egomaista väittää, että me olisimme maailmankaikkeuden ainoat...

Myös erilaisilla kaavoilla on laskettu, että elämää olisi mahdollisesti paljonkin pitkin maailmankaikkeutta ja nämäkin on laskettu rajoittuneilla käsityksillä elämästä (viitaten maapallon elämään joka on ainoa tuntemamme elämä ja ei poissulje erilaisen elämän olemassaoloa). Kannattaa myös tutustua fyysikkoon nimeltään Michio Kaku, jolla on mm. mielenkiintoisia teorioita maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta. Se, että emme ole vielä julkisesti löytäneet elämää ei tarkoita sitä, että sitä ei olisi mahdollista olla jollain planeetalla. Meidän tukimuksemmekin on todella rajoittunutta ja emme ole tutkineet läheltä kuin muutamia planeetoja (mars, kuu jne.) ja kauempaakin vain mahdollisesti alle prosentin verran koko maailmankaikkeudesta... Suurin osa tutkimuksista perustuu myös veden etsimiseen, joka on maapallolla elämän edelllytys, mutta mielestäni on rajoittunutta ajatella, että se olisi kaiken elämän edellytys, koska meillä ei ole muuta vertailukohtaa, kun maapallo.

PS. Jos uskoo fyysikkoteoreetikkojen teorioihin ulottuvuuksista, niin elämän mahdollisuus on silloin vielä suurempaa. Teorioiden mukaan ulottuvuuksia voisi olla esim. 11 kappaletta.

[Aqua vitae]

Hyviä vastauksia, mutta tuo nelonen jäi kaivelemaan.

4. Hyvin harva ihminen tällä pallolla uskaltaa väittää, että muualla ei olisi elämää. Väite on kerta kaikkiaan aika absurdi ja tästä ei mielestäni ole mitään yleistä "käsitettä".

Mielestäni hyvin harva uskaltaa väittää realistisesti, että olisimme maailmankaikkeuden ainoat elävät. Maapallollakin elää vaikeissa olosuhteissa eläviä otuksia, mm. aavikolla ja monien kilometrien syvyydessä vedessä johon ei aurinko paista ja jossa on todella iso paine. Mahdollisuuksia elämään on loputon määrä ja mielestäni on aika egomaista väittää, että me olisimme maailmankaikkeuden ainoat...

Myös erilaisilla kaavoilla on laskettu, että elämää olisi mahdollisesti paljonkin pitkin maailmankaikkeutta ja nämäkin on laskettu rajoittuneilla käsityksillä elämästä (viitaten maapallon elämään joka on ainoa tuntemamme elämä ja ei poissulje erilaisen elämän olemassaoloa). Kannattaa myös tutustua fyysikkoon nimeltään Michio Kaku, jolla on mm. mielenkiintoisia teorioita maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta. Se, että emme ole vielä julkisesti löytäneet elämää ei tarkoita sitä, että sitä ei olisi mahdollista olla jollain planeetalla. Meidän tukimuksemmekin on todella rajoittunutta ja emme ole tutkineet läheltä kuin muutamia planeetoja (mars, kuu jne.) ja kauempaakin vain mahdollisesti alle prosentin verran koko maailmankaikkeudesta... Suurin osa tutkimuksista perustuu myös veden etsimiseen, joka on maapallolla elämän edelllytys, mutta mielestäni on rajoittunutta ajatella, että se olisi kaiken elämän edellytys, koska meillä ei ole muuta vertailukohtaa, kun maapallo.

PS. Jos uskoo fyysikkoteoreetikkojen teorioihin ulottuvuuksista, niin elämän mahdollisuus on silloin vielä suurempaa. Teorioiden mukaan ulottuvuuksia voisi olla esim. 11 kappaletta.

Krhm... Enkös minä tuossa neloskohdassa totea juuri mielipiteittesi mukaisesti? Sen, että hyvin harva uskaltaa väittää, että olisimme maailmankaikkeuden ainuita eläviä? Ainakin yritin sanoa juuri niin.

Minä: "Hyvin harva ihminen tällä pallolla uskaltaa väittää, että muualla ei olisi elämää."
Wespa: "Mielestäni hyvin harva uskaltaa väittää realistisesti, että olisimme maailmankaikkeuden ainoat elävät."

Perfect match?

Ja. En tajua ollenkaan, miten ylimääräiset ulottuvuudet voisivat millään vaikuttaa elämän yleisyyteen maailmankaikkeudessa.... Selitä.

[Wespa]

Joo anteeksi ymmärsin/luin kommenttisi täysin väärin (ei-sana jäi lukematta). Ei olisi pitänyt pienessä humalassa mennä kirjoittelemaan.

PS. Ulottuvuuksien määrä toki vaikuttaa elämän määrään (ei tosin välttämättä havaittavissa olevan elämän määrään). On siis enemmän mahdollisuuksia missä elämää voi olla, vaikka eivät välttämättä olekkaan kolmannessa ulottuvuudessamme havaittavissa.

[thebel]

Ja avaruus ei oikeastaan lopu siellä 13,7 miljardin valovuoden päässä, vaan me näemme vain sinne asti, koska valolta kestää 13,7 miljardia valovuotta tulla tänne. Näemme kaikki avaruuden tapahtumat hieman jälkijunassa. Olisi mahtavaa tietenkin nähdä reaaliajassa.

[thebel]

Jos haluatte tarkastella avaruutta simulaattorilla, ladatkaa Celestia. Mahtava ohjelma jolla pääsee esim. katsomaan andromedan galaksia ja vaikka lentämään aurinkokunnassamme valon nopeudella. Celestiaan saa paljon laajennuksia Celestia Motherlodesta.

Celestia:
http://www.shatters.net/celestia/

Celestia Motherlode:
http://www.celestiamotherlode.net/

Kannattaa kokeilla.

[Tiituli83]

Jos haluatte tarkastella avaruutta simulaattorilla, ladatkaa Celestia. Mahtava ohjelma jolla pääsee esim. katsomaan andromedan galaksia ja vaikka lentämään aurinkokunnassamme valon nopeudella. Celestiaan saa paljon laajennuksia Celestia Motherlodesta.

hihii =) onneksi aika helppokäyttöinen, vaikka sen lataaminen kyllä on aina niin monen mutkan takana (mun tietokone on vähän outo) kiitti vinkistä

[thebel]

Komeetoista kiinnostuneet huomio! Komeetta Lulin kirkastuu lähiviikkoina jopa paljain silmin nähtäväksi. http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php? ... &tb=1&pb=1

[thebel]

Viimein NASA aloittaa maan ulkopuolisen elämän etsimisen, ainakin osittain. Eilen laukaistu Kepler-teleskooppi pääsi onnistuneesti aurinkoa kiertävälle radalle. Tämä satelliitti ei siis kierrä maata, vaan aurinkoa ja jatkuvasti tarkkailee 100 000 tähteä samanaikaisesti (!) Joutsenen tähdistössä. Viimeaikaisten spekulaatioiden mukaan linnunrata olisi yhtä iso kuin andromeda ja auringonkaltaisia tähtiä olisi huomattavasti enemmän, tämä lisää maankaltaisten planeettojen määrää. Tutkijat olettvat että ensimmäisien kuukausien aikana teleskooppi löytää kymmeniä maankaltaisia planeettoja ja luultavasti satoja pidemmällä aikavälillä.
Kepler on tällä hetkellä suurin laukaistu teleskooppi, ja se pystyy tarkkailemaan tähtien kirkkauksia ennenäkemättömällä tarkkuudella. Ennen eksoplaneettoja on etsitty pääasiassa COROT-luotaimella, jolla on huomattavasti pienempi peili, eli sen tarkkuus ei ole läheskään yhtä hyvä kuin Keplerillä. COROT:in peilin halkaisija on vain 27 cm, kun taas Keplerillä se on 95 cm.
Planeetta havaitaan kun se kulkee emotähtensä editse, jolloin tähden kirkkaus pienenee ylityksen ajaksi. Luotain lähettää kerran kuukaudessa tietonsa maahan.

http://kepler.nasa.gov/

[viltsu]

En tiedä varsinaisesti kuuluuko tämä tänne, mutta kuitenkin. Elikkä tähti taivaalla näkyy aina himmeä tähtikuvio toldella kaukana enkä ole varma mikä se on. Olisiko Joutsen taikka Karhunvartija?

[Regendos]

Tarkempi kuvaus kiitos. Piirrä vaikka paintilla kuva tähtien järjestyksestä ja upi tänne.

[viltsu]

Täytyy tänään kattoo tarkemmin...Mutta mikä se iso kirkas tähti on tuolla taivaalla? Onko joku planeetta?

[Regendos]

Itse en ainakaan mene sanomaan, sillä harvoin tähtiä näen. Täällä on niin plajon valosaastetta. Eikös niitä kirkkaita tähtiä ole aika reilusti?

[viltsu]

Juu on täälläkin todella paljon valosaastetta, mutta se on helposti kirkkain tähti. Se on ehkä 25-40 astetta maan pinnasta.

[Jaarno]

Täytyy tänään kattoo tarkemmin...Mutta mikä se iso kirkas tähti on tuolla taivaalla? Onko joku planeetta?

Taitaapa olla Venus?

[viltsu]

Se vaan on näkyny tässä viimeset 2-3 kuukautta ja planeetathan näkyy yleensä päiviä/viikkoja.

[thebel]

Venus kyllä näkyy vielä pitkään, eli jos se näkyy länsitaivaalla puoli kahdeksalta illalla ja laskee muutama minuutti auringon jälkeen, se on Venus. Saturnus sen sijaan sijaitsee Itätaivaalla samoihin aikoihin, kuun lähellä, 12 asteen korkeudella.
Se himmeä tähtikuvio taitaa olla Plejadit, eli seulaset eli M45. Tässä kuva:
http://cc.joensuu.fi/seulaset/palviainen/pleiades.jpg
Plejadit ovat taivaan kirkkain avoin tähtijoukko, ja sijaitsee härän tähdistössä. Vaikka plejadit ovat äärimmäisen kaukana 440 valovuotta, se näkyy hyvin paljaalla silmälläkin, koska se koostuu suurimmaksi osaksi nuorista sinisistä jättiläisistä.
Se kirkas tähti voi olla joko Betelgeuze (Orion) tai Aldebaran (Härkä)