Minun on huomautettava, että luomiskertomuksen kirjoittamisen aikaan ei olla tiedetty tähtien todellisesta luonteesta saatika niiden synnystä mitään. Myöskään auringon ja kuun luonnetta ja toimintaa ei tunnettu. Taivaankantta pidettiin kirjaimellisesti kantena:
1. Moos. 1. luku kirjoitti:6 Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan."
7 Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui,
8 ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.
14 Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia.
15 Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.
16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
Ja niin edelleen.
Minun on myös sanottava, etten ole koskaan törmännyt luomiskertomuksen versioon, jossa valo olisi luotu kasvien jälkeen. Lainaamassani luvussa ensin oli valo, sitten valonlähde (kummallista, eikö?), sitten maa erotetaan merestä ja vasta tämän jälkeen maan päälle aletaan sijoittamaan mitään. Tässä kohdin voisin muuten huomauttaa, että "kumma kyllä" luomiskertomuksessa ei ilmene yhtäkään eliölajia, jota ei olisi muutenkin tunnettu tuohon aikaan. Kiusallisin näistä lienee laaja mikro-organisimien kirjo, joita ilman maan päällä ei olisi elämää.
Seitsenpäiväisen luomisen ongelmaksi muodostuu vakavimmin myös ongelma, joka tunnetaan kiusallisesti nimellä
arkeologiset todisteet. Dinosaurusten luiden luonne tuli yleisön tietoon vasta 1815, jolloin Oxfordin yliopiston professori William Buckland ensimmäistä kertaa kuvaili kokoamansa megalosauruksen luurankoa tieteellisessä julkaisussa. Tämän jälkeen muinaisten eliölajien tutkimus on lähtenyt räjähdysmäisesti käyntiin (samoin kuin arkeologiset tutkimukset ensin Egyptissä n. 1830 ja sitten muualla maailmassa). 1800-luvulla geologit myös arvioivat ensimmäistä kertaa, että maapallo olikin miljoonia vuosia vanha, siihen asti uskotun parin tuhannen sijaan. Kaiken tämän valossa Raamatun luomiskertomus menettää huomattavasti asemaansa varteenotettavana kuvauksena maailman synnystä. Toisaalta se on kuitenkin kulturellisesti arvokas todiste siitä, minkälainen entisaikojen ihmisten maailmankuva on ollut.
Tämä sama dilemma koskee numerossa 1 esitettyä logiikkaa aivan yhtä paljon. Laskettiinpa millä tavalla tahansa siinä olettamuksessa, että maapallo olisi 6000 vuotta vanha, päädytään muun muassa näihin ongelmiin.
1. Geologia. Kiviaines, jokaista näkemääsi kivenmurikkaa ja hiekanjyvää myöten, on kymmeniä, jopa satoja tuhansia vuosia vanha. Jos maan ikä on 6000 vuotta, se merkitsee joko sitä, että kiviainesta on tarkoituksella vanhennettu* tai, että se on tuotu
kivenä maapallon ulkopuolelta ja siroteltu pitkin sen pintaa.
2. Fossiilit. Pelkästään
homo sapiensin, oman lajimme, luulöydöt osoittavat, että ihminen on tuhansia ja taas tuhansia vuosia vanhempi kuin mainitut kuusi tuhatta vuotta **. Kaikki tekemämme löydöt viittaavat aivan erilaiseen kehitykseen, kuin mitä 6000 vuotta antaa ymmärtää.
3. Juutalaiset eivät ole vanhin korkeakulttuuri. Koska on ilmiselvää, että Aadam oli juutalainen, tästä muodostuu heti ongelma. Ensimmäinen maininta Israelista on niinkin myöhäiseltä ajalta kuin 1207eKr silloin jo kauan kukoistaneesta Egyptistä löytyneestä kaiverruksesta. Juutalaiset ovat paitsi kärsineet ympärillään vaikuttavista suurvalloista, myös
pyrkineet hämärtämään tätä tosiasiaa korostamalla uudelleenkirjoittamalla historiaa (huomioikaa artikkelissa esiintyvät vuosiluvut).
Lisäksi kuriositeettina voisin mainita, että aito arkeologinen raamatuntutkimus on alkanut niinkin myöhään kuin 70-luvulla. Siihen mennessä Israelissa tehty arkeologinen työ oli pyrkinyt
todistamaan Raamatun todeksi riippumattoman tiedonetsinnän sijaan. Tämäkin on syytä muistaa, kun tutkii teoksia tai perehtyy nykyaikana vallitseviin käsityksiin Raamatun kertomuksista ja niiden synnystä.
* Tätä ajatusta parodioi esimerkiksi "
Last Thursdayism"-liike, joka vastauksena naturalisti
Philip Henry Gossen väitteeseen, että Jumala loi maailman näyttämään vanhemmalta kuin se on, sanoo, että maailma tässä tapauksessa olisi voinut syntyä vaikkapa viime torstaina, ja kaikki muistomme ja maailmamme on luotu huijaamaan meitä, ettei näin olekaan.
** Kuitenkin on sanottava, että ensimmäiset säilyneet korkeakulttuurit Lähi-Idässä ovat syntyneet n. 4000eKr. Näistä tunnetuin on Egyptiläinen kulttuuri, jossa ensimmäinen faaraoiden dynastia nousi valtaan noin 3100eKr ja vanhimpiin kuuluva Sumerilainen kulttuuri alkoi jopa 5300eKr. Raamattu mainitsee Sumerilaisista kaupungeista Urin, jonka se kertoo olleen Aabrahamin isän kotikaupunki.