https://www.veteranstoday.com/2022/10/2 ... up-russia/Washingtonin suunnitelma Venäjän hajottamiseksi
Ulkopoliittisen instituution eliittijäsenet etsivät sitkeästi uusia ja vakuuttavampia perusteluja vastakkainasettelulle Venäjän kanssa.
Jonas E. Alexis, vanhempi päätoimittaja -28. lokakuuta 2022
"Lännen tavoitteena on heikentää, jakaa ja lopulta tuhota kansakuntamme. He toteavat avoimesti, että koska he onnistuivat hajottamaan Neuvostoliiton vuonna 1991, nyt on aika jakaa Venäjä moniin erillisiin alueisiin, jotka ovat toistensa kurkussa." Venäjän presidentti Vladimir Putin
"Cheney 'halusi nähdä Neuvostoliiton ja Venäjän imperiumin lisäksi myös Venäjän itsensä hajottamisen, jotta se ei voisi enää koskaan olla uhka muulle maailmalle.'... Lännen on saatettava loppuun vuonna 1991 alkanut hanke .... Ennen kuin Moskovan imperiumi on kaatunut, alue - ja koko maailma - ei kuitenkaan ole turvassa..." ("Decolonize Russia", The Atlantic).
Washingtonin vihamielisyydellä Venäjää kohtaan on pitkä historia, joka juontaa juurensa vuoteen 1918, jolloin Woodrow Wilson lähetti yli 7000 sotilasta Siperiaan osana liittoutuneiden pyrkimystä perua bolshevikkivallankumouksen saavutukset. Amerikkalaiset sotaretkikuntajoukot, jotka viipyivät maassa 18 kuukautta, ovat jo kauan sitten kadonneet Yhdysvaltain historiankirjoista, mutta venäläiset pitävät tapahtumaa edelleen esimerkkinä siitä, että Yhdysvallat puuttuu säälimättömästi naapurimaidensa asioihin.
Tosiasia on, että Washingtonin eliitti on aina sekaantunut Venäjän asioihin Moskovan voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Itse asiassa suuri osa läntisestä eliitistä ei ole ainoastaan sitä mieltä, että Venäjä pitäisi jakaa pienempiin maantieteellisiin yksiköihin, vaan että Venäjän kansan pitäisi suhtautua myönteisesti tällaiseen lopputulokseen.
Englanninkielisen pallonpuoliskon länsimaiset johtajat ovat niin ylimielisen ylimielisyyden ja oman umpisurkean oikeutuksen tunteensa vallassa, että he vilpittömästi uskovat, että tavalliset venäläiset haluaisivat nähdä maansa pilkkoutuvan pieniksi valtioiksi, jotka ovat avoimia länsimaisten öljyjättiläisten, kaivosyhtiöiden ja tietenkin Pentagonin ahnaalle hyväksikäytölle.
Washingtonin geopoliittinen suunnannäyttäjä Zbigniew Brzezinski kiteytti asian Foreign Affairs -lehden artikkelissa seuraavasti:
"Kun otetaan huomioon (Venäjän) koko ja monimuotoisuus, hajautettu poliittinen järjestelmä ja vapaa markkinatalous vapauttaisivat todennäköisimmin Venäjän kansan luovan potentiaalin ja Venäjän valtavat luonnonvarat.
Löyhästi konfederoitunut Venäjä - joka koostuu Euroopan Venäjästä, Siperian tasavallasta ja Kaukoidän tasavallasta - voisi myös helpommin ylläpitää tiiviimpiä taloussuhteita naapureihinsa. Kukin liittovaltio voisi hyödyntää paikallista luovaa potentiaaliaan, jonka Moskovan raskas byrokratia on tukahduttanut vuosisatojen ajan.
Hajautettu Venäjä olisi puolestaan vähemmän altis keisarilliselle mobilisoinnille." (Zbigniew Brzezinski, "A Geostrategy for Eurasia", Foreign Affairs, 1997).
Brzezinskin kuvittelema "löyhästi liittoutunut Venäjä" olisi hampaaton, riippuvainen valtio, joka ei pystyisi puolustamaan omia rajojaan tai suvereniteettiään.
Se ei pystyisi estämään voimakkaampia maita hyökkäämästä, miehittämästä ja perustamasta sotilastukikohtia maaperäänsä. Se ei myöskään kykenisi yhdistämään hajanaisia kansalaisiaan yhden lipun alle tai tavoittelemaan myönteistä "yhtenäistä" visiota maan tulevaisuudesta.
Konfederaationa toimiva Venäjä, joka on hajonnut lukemattomiin pienempiin osiin, antaisi Yhdysvalloille mahdollisuuden säilyttää hallitsevan roolinsa alueella ilman uhkaa haasteista tai sekaantumisesta. Ja tämä näyttää olevan Brzezinskin todellinen tavoite, kuten hän toteaa tässä kohdassa pääteoksessaan The Grand Chessboard.
Hän sanoi seuraavaa:
Amerikan maailmanlaajuinen valta-asema on suoraan riippuvainen siitä, kuinka kauan ja kuinka tehokkaasti sen ylivoima Euraasian mantereella säilyy." "Amerikalle tärkein geopoliittinen palkinto on Euraasia." ("THE GRAND CHESSBOARD - American Primacy And It's Geostrategic Imperatives", Zbigniew Brzezinski, sivu 30, Basic Books, 1997)
Brzezinski tiivistää Yhdysvaltain imperialistiset pyrkimykset ytimekkäästi. Washington aikoo vakiinnuttaa ensisijaisen asemansa maailman vauraimmalla ja väkirikkaimmalla alueella, Euraasiassa. Ja jotta se onnistuisi, Venäjä on tuhottava ja jaettava, sen johtajat on syrjäytettävä ja vaihdettava, ja sen valtavat luonnonvarat on siirrettävä globaalien ylikansallisten yhtiöiden rautaiseen otteeseen, jotka käyttävät niitä vaurauden virtaamisen jatkamiseen idästä länteen.
Toisin sanoen Moskovan on hyväksyttävä nöyrä roolinsa uudessa järjestyksessä Amerikan de facto kaasu- ja kaivosyhtiönä.
Washington ei ole koskaan oikeastaan poikennut tavoitteestaan tuhota Venäjän valtio, itse asiassa äskettäin julkaistussa kansallisessa turvallisuusstrategiassa (NSS) ja kongressin raportissa "Uudistunut suurvaltakilpailu: Implications for Defense-Issues for Congress", vahvistavat paljon siitä, mitä olemme sanoneet täällä, että Yhdysvallat aikoo murskata kaiken sen Keski-Aasiaan suuntautuvan laajentumisen vastaisen opposition tullakseen hallitsevaksi toimijaksi kyseisellä alueella. Tässä on ote kongressin raportista:
Vaikka Yhdysvaltojen tavoite estää alueellisten hegemonien syntyminen Euraasiassa on pitkäaikainen, se ei ole kiveen hakattu - se on poliittinen valinta, joka heijastaa kahta arviota: (1) kun otetaan huomioon Euraasian ihmisten, resurssien ja taloudellisen toiminnan määrä, alueellinen hegemoni Euraasiassa edustaisi riittävän suurta valtakeskittymää, joka voisi uhata Yhdysvaltojen elintärkeitä voimavaroja. ja (2) että Euraasia ei ole luotettavasti itsesäätyvä alueellisten hegemonien syntymisen estämiseksi, mikä tarkoittaa, että Euraasian maiden ei voida luottaa siihen, että ne pystyvät omilla toimillaan estämään alueellisten hegemonien syntymisen, vaan ne saattavat tarvita yhden tai useamman Euraasian ulkopuolisen maan apua voidakseen tehdä tämän luotettavasti." ("Uudistunut suurvaltakilpailu: Implications for Defense-Issues for Congress", Yhdysvaltain kongressi).
Kuinka paljon tämä Yhdysvaltojen virallisen ulkopolitiikan uusi versio eroaa niin sanotusta Wolfowitzin doktriinista, joka esitettiin ennen Irakin sotaa? Tässä se on:
"Ensimmäinen tavoitteemme on estää sellaisen uuden kilpailijan syntyminen joko entisen Neuvostoliiton alueelle tai muualle, joka muodostaa samanlaisen uhan kuin Neuvostoliitto aiemmin. Tämä on uuden alueellisen puolustusstrategian perustana oleva hallitseva näkökohta, ja se edellyttää, että pyrimme estämään minkä tahansa vihamielisen vallan hallitsemasta aluetta, jonka resurssit riittäisivät vakiintuneessa hallinnassa maailmanlaajuisen vallan tuottamiseen."
Kuten näette, politiikassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta sen jälkeen, kun Wolfowitz artikuloi oppinsa lähes kaksi vuosikymmentä sitten.
Yhdysvaltain ulkopoliittinen instituutio vakuuttaa edelleen päättäväisesti Washingtonin oikeutta hallita Keski-Aasiaa ja pitää kaikkia alueen kilpailijoita kansallisen turvallisuuden uhkana.
Tätä korostaa entisestään se, että sekä Venäjä että Kiina on viimeisimmässä kansallisessa turvallisuusstrategiassa määritelty "strategisiksi kilpailijoiksi", mikä on syvän valtion kiertoilmaus kuolemanvihollisille. Katso tämä ote artikkelista "Venäjän jakaminen kolmannen maailmansodan jälkeen?":
Yhdysvaltojen ja Naton lopullisena tavoitteena on jakaa ja rauhoittaa maailman suurin maa, Venäjän federaatio, ja jopa luoda sen valtavan alueen tai ainakin osan Venäjää ja Neuvostoliiton jälkeistä avaruutta kattava ikuisen epäjärjestyksen peitto (somalisaatio)...
Yhdysvaltojen perimmäisenä tavoitteena on estää Euroopassa ja Euraasiassa syntymästä vaihtoehtoja euroatlanttiselle integraatiolle. Siksi Venäjän tuhoaminen on yksi sen strategisista tavoitteista.....
Euraasian uudelleen piirtäminen: Washingtonin kartat jaetusta Venäjästä
Venäjän federaation jakautumisen myötä (artikkelissa) väitetään, että kaikki Moskovan ja Washingtonin välinen kaksinapainen kilpailu päättyisi kolmannen maailmansodan jälkeen. Jyrkässä ristiriidassa se väittää, että vasta kun Venäjä tuhoutuu, syntyy aito moninapainen maailma, mutta antaa myös ymmärtää, että Yhdysvallat tulee olemaan hallitsevin globaali valta, vaikka Washington ja Euroopan unioni heikkenevät odotettavissa olevan suursodan seurauksena venäläisten kanssa." ("Partitioning Russia after World War 3", Global Research).
Washingtonin suhteet Venäjään ovat aina olleet kiistanalaiset, mutta se liittyy enemmän Washingtonin geostrategisiin tavoitteisiin kuin Moskovan häiritsevään käyttäytymiseen. Venäjän ainoa rikos on se, että se sattuu miehittämään kiinteistöjä osassa maailmaa, jota Yhdysvallat haluaa hallita keinolla millä hyvänsä. Kun Hillary Clinton ensimmäisen kerran ilmoitti Yhdysvaltojen suunnitelmista "kääntyä Aasiaan", se kuulosti useimpien mielestä järkevältä suunnitelmalta siirtää resursseja Lähi-idästä Aasiaan, jotta Yhdysvaltojen osallistuminen maailman nopeimmin kasvaville markkinoille lisääntyisi. He eivät tuolloin tajunneet, että poliittisten päättäjien tarkoituksena oli ajaa Venäjä veriseen maasotaan Ukrainassa "heikentääkseen" Venäjää, jotta Washington voisi levittää sotilastukikohtiaan ympäri Euraasian maa-aluetta ilman vastarintaa.
Kukaan ei myöskään osannut ennakoida, kuinka pitkälle Washington menisi provosoidakseen, eristääkseen ja demonisoidakseen Venäjää nimenomaisena tarkoituksenaan poistaa sen poliittiset johtajat ja jakaa maa useisiin valtiokuntiin. Tässä Hillary esittää asian vuonna 2011:
"Aasian kasvun ja dynamiikan hyödyntäminen on keskeistä Yhdysvaltain taloudellisten ja strategisten etujen kannalta... Aasian avoimet markkinat tarjoavat Yhdysvalloille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia investointeihin, kauppaan ja huipputeknologian käyttöön.....Amerikkalaiset yritykset (tarvitsevat) Aasian valtavan ja kasvavan kuluttajapohjan...".
Alue tuottaa jo yli puolet maailman tuotannosta ja lähes puolet maailmankaupasta.... etsimme mahdollisuuksia tehdä entistä enemmän liiketoimintaa Aasiassa...ja investointimahdollisuuksiamme Aasian dynaamisilla markkinoilla."("America's Pacific Century", ulkoministeri Hillary Clinton", Foreign Policy Magazine, 2011)
Clintonin puheen huolellinen lukeminen yhdessä Wolfowitzin doktriinin läpikäynnin kanssa auttaa jopa kaikkein umpimielisintä lukijaa tekemään joitakin ilmeisiä johtopäätöksiä Ukrainan nykyisestä konfliktista, jolla ei ole juuri mitään tekemistä niin sanotun "Venäjän aggression" kanssa, vaan kaikki liittyy Washingtonin suunnitelmaan projisoida valta koko Aasiaan, valvoa Venäjän massiivisia öljy- ja kaasuvarantoja, piirittää Kiina sotilastukikohdilla ja vakiinnuttaa amerikkalainen herruus tämän vuosisadan vauraimpien markkinoiden keskipisteessä. Tässä on taas Putin:
"Vapautuakseen viimeisimmästä haasteiden verkostosta heidän on kaikin keinoin purettava Venäjä sekä muut valtiot, jotka valitsevat suvereenin kehityspolun, jotta he voivat edelleen ryöstää muiden kansojen rikkauksia ja käyttää niitä omien reikiensä paikkaamiseen." Tämä ei ole vielä valmis. Jos näin ei tapahdu, en voi sulkea pois sitä, että he yrittävät laukaista koko järjestelmän romahduksen ja syyttää siitä kaikkea, tai, luoja paratkoon, päättävät käyttää vanhaa kaavaa, jossa talouskasvu tapahtuu sodan avulla."
Yhdysvaltain ulkopolitiikan asiantuntijat edistävät häpeilemättä teorioita, jotka uhkaavat laukaista suoran sotilaallisen yhteenoton Venäjän kanssa, joka voisi johtaa ydinvaihtoon. Äskettäisessä "kongressiedustajille ja -naisille suunnatussa webinaarissa, joka järjestettiin 23. kesäkuuta ja jonka otsikko oli "Decolonizing Russia".
Webinaarissa, jonka henkilökuntaan kuului CIA:n agentteja ja Ukrainasta ja Kaukasukselta kotoisin olevia oikeistokansallismielisiä, väitettiin tehokkaasti, että Venäjä oli siirtomaavaltakunta, joka oli hajotettava Washingtonin tuella." (WSWS) Kirjoittaja tutkii syitä, miksi jotkut asiantuntijat haluavat leimata Venäjän "imperialistiseksi"? WSWS:n artikkeli selittää miksi:
... "väitteellä, että Venäjä on "imperialistinen", on tärkeä poliittinen tehtävä: Se tarjoaa poliittisen suojan Venäjään kohdistuvalle imperialistiselle hyökkäykselle ja imperialististen valtojen sotatavoitteille..... Juuri tätä strategiaa Nato-myönteinen pseudovasemmisto peittelee huutelemalla "Venäjän imperialismista". Nationalististen, regionalististen ja etnisten jännitteiden lietsominen on ollut imperialistisen sotapolitiikan keskeinen osa vuosikymmenten ajan.....
Yhdistelmällä Naton laajentumista, vallankaappauksia sen rajoilla ja sotilaallisia interventioita Venäjän ja Kiinan kanssa liittoutuneissa maissa imperialistiset vallat ovat järjestelmällisesti ja hellittämättä saartaneet Venäjän...
Itse asiassa, jos tarkastellaan Yhdysvaltojen imperialismin viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana käymien sotien historiaa, Venäjän ja Kiinan pilkkomiseen tähtäävä sota näyttää raa'alta väistämättömyydeltä. Huolimatta siitä, että nämä maat on liitetty uudelleen kapitalistiseen maailmanjärjestelmään, hallitsevat oligarkkihallitukset ovat estäneet imperialistisia valtoja ryöstämästä suoraan näiden maiden valtavia luonnonvaroja. Kilpailemalla näistä resursseista keskenään ja ratkaisemattomien sisäisten kriisien ajamina ne ovat nyt päättäneet muuttaa tämän.
... päätöslauselmaluonnoksessa kuvataan Yhdysvaltojen Venäjää vastaan käymän sodan perustavoitteet seuraavasti: "Venäjän nykyisen hallinnon syrjäyttäminen, sen korvaaminen amerikkalaisjohtoisella nukella ja itse Venäjän hajottaminen - mitä kutsutaan "Venäjän dekolonisaatioksi" - kymmeniin tai useampiin voimattomiin valtioalueisiin, joiden arvokkaat resurssit ovat amerikkalaisen ja eurooppalaisen finanssipääoman omistuksessa ja hyväksikäytössä." Tämä katkelma on keskeinen, kun halutaan ymmärtää sekä kehittymässä olevaa konfliktia että Nato-myönteisen pseudovasemmiston politiikkaa ja heidän vaatimustaan, että Venäjä on "imperialistinen maa". ("Imperialistisen sodan ja Putinin hallinnon sosialistisen vastustamisen historialliset ja poliittiset periaatteet", Clara Weiss, World Socialist Web Site).
Kuten näette, ulkopoliittisen instituution eliittijäsenet etsivät sitkeästi uusia ja vakuuttavampia perusteluja Venäjän vastakkainasettelulle, jonka perimmäisenä tarkoituksena on pirstoa maa ja tasoittaa tietä Washingtonin strategiselle tasapainottamiselle tai "pivotille". 20 vuotta sitten, Bushin hallinnon aikana, poliitikot eivät olleet läheskään yhtä varovaisia Venäjää koskevissa näkemyksissään.9
Tässä siis käännettynä vain osa tuosta kirjoituksesta. Laitan tähän myös toisen linkin luettavaksi:
https://www.veteranstoday.com/2022/10/2 ... y-satanic/Vladimir Putin: Pedophilia Is Essentially Satanic
Vladimir Putin: "In these countries, the moral basis and any traditional identity are being denied – national, religious, cultural and even gender identities are being denied or relativized.”
By Jonas E. Alexis, Senior Editor -October 29, 2022