Eli siis uskotteko siihen, että kun oikein kovasti vaikka toivoo jotain (en meinaa vaikka että
''tahon rahhaa'') niin se toteutuu?
Siis jos toinen kuorsaa vieressä ja toivot oikein lujasti, niin se lopettaa?
Tai jotain sinne päin.
Tai jos olisi oikein taitava niin saisi jopa esineen liikkumaan?

Itse uskon siihen että jotain voi tapahtua, jotain pientä, niinkuin tuo kuorsausjuttu.
Ja kerran (?) kai tehtiin jokin tutkimuskin, jossa henkilöt olivat onnistuneet tekemään jotain mielen voiman avulla.

No tuo vois tietty olla mahdollista, ottaen huomioon että suurin osa meistä ihmisistä käyttää n. 30% aivokapasiteetistaan (muistaakseni jotenkin noin ) .. että jos sitä osais käyttää kaiken sen kapasiteetin niin vois varmaan rakentaa taloja koskematta työkaluihin

joop, kerran töissä työkaveri tuli huutaa mulle asiasta joka ei ollu edes mun syytä.hermothan siinä meni mutten sanonu sille vastaan.yritin kyllä selittää ettei ollu mun syy muttei se kuunnellu...v*tutti kuiteski nii paljo et meni viikonloppu pilalle ku aattelin tapausta useasti.
sit maanantaina tuli pomo sanoo et se sama kaveri ei tuukkaan ainakaan pariin kuukauteen töihin ku oli saanu sydänkohtauksen prisman parkkipaikalla...
on sattunu tommone samanmoine joskus aikasemminkin minkä muistin vielä ton tapauksen jälkeen
ja sillon päätin olla suuttumatta kellekkään kunnolla

Aika jännä juttu! Sää oot kävelevä tappokone!

itel on kyl aina ollu et ainaku koko aja oottaa suunitelmien menevän nii aina tulee joku este o.o

Mulla on aina sillain että jos saan vaikka upouuden ttietsikka pelin niin se ei toimikkaan mulle käy suunnilleen joka kerta noin

uskon kyllä tähän mielen voimaan.. niinkuin sanottiin 30% ihminen käyttää aivoista... mut harjotelkaa ja sanokaa että uskotteko

Hmmm... No minä sanon että uskon osittain tuskin nyt mitään taloja pystyttäis ¨rakentelemaan

En usko,että ihminen voi pelkän mielen avulla vaikka leijua yms.

Kyllä uskon että mielen voima on mahtava! Mitä kaikkea mielen voiman avulla voi tehdä? No se onkin sitten jo toinen tarina.. mutta sehän on jo melko selvää että pessimistinen ihminen epäonnistuu useammin negatiivisen asenteensa ansiosta ja optimisti taas onnistuu useammin positiivisen asenteensa ansiosta.

Toisaalta pessimisti kyllä kiinnittää myös enemmän huomiota epäonnistumisiinsa ja hehkuttaa niitä itselleen ja kaikille muille: "Katsokaa tämäkin meni pieleen, niin tyypillistä, aina minulle, yhyy maailma potkii päähän *sniff*" ja jättää huomiotta sitten taas ne onnistumisensa. Olankohautus ja miettii että kerranki joku sattu onnistumaan, no tästä hyvästä epäonnistuu taas moni juttu. Optimistilla taas vähän päinvastoin. Ai niin, ja ettei kukaan pessimisti pahastu tuosta, niin itse olin hyvinkin pessimistinen jossain vaiheessa elämää. Sitten kokeilin väkisin väkinäistä optimismia ihan piruuttani ja "todistaakseni" itselleni, että optimisti tippuu korkeammalta epäonnistuessaan.. no vaikka en oikea optimisti siinä vaiheessa ollutkaan niin ei silti käynyt niinkuin luulin. Päädyin sitten siihen realismin paikkeille. Vielä välillä puskee pessimismiä läpi, mutta mieluummin valitsen optimismin jos tuon asian huomaan.

Mutta siitä huolimatta uskon että mielen voimalla voi vaikuttaa vaikka mihin asiaan. Pidän aineen liikuttamista mielen voimalla ynnä muuta tällaista aivan mahdollisena. Kaikki on energiaa, miksei energialla joka on yhteydessä toiseen energiaan energian välityksellä pystyttäisi vaikuttamaan? Itse en näe tähän muuta estettä kuin sen, että ihminen on tottunut näkemään itsensä erillisenä kaikesta muusta ja täten mentaalisesti poissulkee itseltään tietoisen mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Mutta se ei tarkoita etteikö alitajunta silti vaikuttaisi. Tätäkin eristäytymistä on sivistyminen ja tiede edistänyt hyvin. Alkuperäiskansathan ovat kaikkialla ympäri maailmaa arvostaneet luontoa ja olleet yhtä sen kanssa. Ymmärtäneet intuitiivisesti että samaa "ainetta" kaikki ympäröivä on mitä ihmisetkin kun tarpeeksi syvälle katsotaan.

Kiitoksia, Hartsa. Kommentissasi oli paljon kiteytettyä viisautta, erityisesti tuossa viimeisessä kappaleessa.

Mutta siitä huolimatta uskon että mielen voimalla voi vaikuttaa vaikka mihin asiaan. Pidän aineen liikuttamista mielen voimalla ynnä muuta tällaista aivan mahdollisena. Kaikki on energiaa, miksei energialla joka on yhteydessä toiseen energiaan energian välityksellä pystyttäisi vaikuttamaan?

Tuossa on järkeä hartsa.

Loistava kommentti, Hartsa!
Ja itse olen täysin samaa mieltä.

tästä puhuttiin ritva fägerstömköhän oli?? mutta kirjan nimi oli murroksen aika viisautta henkioppailta. hän sanoi että jos visuaalisoi jonkun jutun ja toivoo/ajattelee kovasti niin se voi toeutuakkin

itse olen tätä joskus testaillut ja kyllä se on toiminut.. esim kun tarvis rahasta ja oikein toivoo että jostakin sitä tulis (tulee työpaikalta jossa satunnasisesti töissä olen) soitto että nyt tarvittas työntekijää.

ja muitakin tapauksia löytynee..

Kannattaa katsoa dokumentti nimeltään The Secret, joka liittyy aiheeseen. Jokainen luo oman tulevaisuutensa...

Tässä myös aiheeseen liittyviä videoita:
http://youtube.com/watch?v=Vnlf_Bv2Gpc
http://www.youtube.com/watch?v=zemayPiOTrM

sen olen huomannut, et yrittaa tosi lujaa ponnistaa niin paase pamahdus, kaveri kertoi etta hanen mummonsa osaa irtautumisen, ja lahtenyt vaeltamaan, mutta en sitten tieda onko tuo totta vai ei, mut saahan sita uskoa ja toivoa, ma ainakin lahtisin saman tien baariin ryyppaamaan kummituksien kanssa.

Uskon että mielen voima on uskomattoman voimakas jos sitä osaa käyttää!
Tässä eräs kiva sivu:
PsiPog

olen itse myös erittäin kiinnostunut aiheesta, ja todella tosissani ajatellut aloittaa meditaatio/mietiskelyharjoittamisen.. olis meinaan vähän helevetin siistii kun joskus oppis OIKEESTI hallitsemaan omaa mieltään, joka tässä vaiheessa tuntuu miltei samalta kun veden kauhominen pois valtamerestä

Mulla tuo on kyllä toiminut monta kertaa sillain ku ajattelen että ei millään jaksaisi mennä kouluun ja toivon sairastuvani niin sitten oikeasti voinkin sairastua

Suosittelen lukemaan seuraavia kirjoja ajattelun vaikutusesta ja energiasta:
Luova visualisointi (Shakti Gawain)
Unlimited pover (Anthony Robbins)