Hei!
Minua on aina kiinnostanut paranormaali hieman sen joka näkökulmasta. Tahtoisin tietää, mikä olisi itselleni paras tapa toteuttaa itseäni ja löytää itseni tällä saralla. Tuntuu kylläkin tyhmältä kysyä, koska itsestähän kaikki tietysti lähtee, mutta kyse on lähinnä siitä, että maailmassa on niin paljon kaikkea mistä en vielä tiedä, että jossain siellä saattaa hyvinkin olla se 'mun juttu'. Mutta jotta saataisiin tähän jotain pohjaa, joudan kertomaan hieman itsestäni:

Olen 16-vuotias lukiolaispoika (toivon että nuori ikä ei aiheuta ennakkoluuloja tai nenän nyrpistelyä, olen vakavissani). Asun maaseudulla ja olen vakaasti kristinuskossa. Minulla ei ole omia kummitus- tai muita paranormaaleja kokemuksia, mutta olen avarakatseinen sen suhteen, mitä joskus saatan tulla kokemaan, halukas ja tiedonjanoinen. En tee uskosta ongelmaa, enkä koe sitä rajoittavana tekijänä. Tahtoisin kuitenkin vielä mainita, että en ole mikään hörhö tai hullu tai mitään muutakaan, osaan käyttää järkeä ja suhtautua skeptisesti siihen mikä sen ansaitsee. Olen aivan tavallinen nuori!
Kiitos vastauksista, toivottavasti tämä tuli oikealle keskustelualueelle

EDIT// Ja nyt kun tuossa myöhemmin asia tuli puheeksi, niin olisin melko halukas myös perustamaan tai liittymään tällaiseen tutkivaan ryhmään! Vink vink jos luet tätä ja kiinnostuit, niin ota yhteyttä

Moi,
itse aikoinaan, ja jo nuorempana kuin sinä nyt, olin erittäin kiinnostunut tästä samasta aihepiiristä
Itse luin kaikki paranormaalia aihetta käsittelevät kirjat mitä käsiini kirjastosta sain.Kirjat ovat edelleen mielestäni parempi tiedon lähde kuin netti, koska kirjoissa tiedonlähteet ovat selkeästi näkyvillä ja tarkastettavissa. Tottakai pitää aina muistaa pitää pää kylmänä, eikä suoraan niellä kaikkea mitä lukee, kirjoista tai netistä.
Itse koin parhaana oppia mahdollisimman paljon myös ihan ihmisestä itsestään, psykologiasta ja ihmisen biologiasta ja fysiikasta. Ihmisen aivot toimivat evoluution takia välillä siten, ettei esim. muistikuviin voi aina 100%:sti luottaa. Toinen esimerkki on näköaisti, joka toimii pimeällä niin, että monet varjohahmot, joita monet kertovat nähneensä, voi selittää täysin silmien sauva- ja tappisolujen toiminnalla. Kun tietää miten ihminen toimii, voi karsia "turhat" (en nyt halua vähätellä kenenkään kokemuksia) kokemukset ja keskittyä olennaiseen.
Suuntaa katse myös tähtiin, jotta opit eron ufon ja erilaisten taivaankappaleiden ja -ilmiöiden välillä.
Aihe josta olet kiinnostunut, on äärimmäisen kiehtova, etkä ole yksin kiinnostuksen aiheesi kanssa

Mul Van kirjoitti:Hei!
Minua on aina kiinnostanut paranormaali hieman sen joka näkökulmasta. Tahtoisin tietää, mikä olisi itselleni paras tapa toteuttaa itseäni ja löytää itseni tällä saralla. Tuntuu kylläkin tyhmältä kysyä, koska itsestähän kaikki tietysti lähtee, mutta kyse on lähinnä siitä, että maailmassa on niin paljon kaikkea mistä en vielä tiedä, että jossain siellä saattaa hyvinkin olla se 'mun juttu'. Mutta jotta saataisiin tähän jotain pohjaa, joudan kertomaan hieman itsestäni:

Olen 16-vuotias lukiolaispoika (toivon että nuori ikä ei aiheuta ennakkoluuloja tai nenän nyrpistelyä, olen vakavissani). Asun maaseudulla ja olen vakaasti kristinuskossa. Minulla ei ole omia kummitus- tai muita paranormaaleja kokemuksia, mutta olen avarakatseinen sen suhteen, mitä joskus saatan tulla kokemaan, halukas ja tiedonjanoinen. En tee uskosta ongelmaa, enkä koe sitä rajoittavana tekijänä. Tahtoisin kuitenkin vielä mainita, että en ole mikään hörhö tai hullu tai mitään muutakaan, osaan käyttää järkeä ja suhtautua skeptisesti siihen mikä sen ansaitsee. Olen aivan tavallinen nuori!
Kiitos vastauksista, toivottavasti tämä tuli oikealle keskustelualueelle

Gatekorioita on monia mihin suuntaan mennä. Ja en henk koht niitä kaikkia jaksa tässä alkaa floodaamaan
Siitä nostan sulle hattua että uskallat kattoa uskon luoman kuplan ulkopuolellekkin.
Liian moni jaa sen huomiin sikiöasennossa sormet korvissa makoilemaan, sivuuttaen oikean elämän menot kokonaan.

Mutta vaikka itse aika ääripään skeptikko olenkin. Niin haamumetsästyn on kyllä varmasti ihan metkaa puuhaa.
Vaikkakin uskoni siihen että haamuja löytäisi on aika nollassa.

Mutta pitää ny lähtä siitä eteepäi että mikä sua kiinostaa eniten ?

Widow kirjoitti:Moi,
itse aikoinaan, ja jo nuorempana kuin sinä nyt, olin erittäin kiinnostunut tästä samasta aihepiiristä
Itse luin kaikki paranormaalia aihetta käsittelevät kirjat mitä käsiini kirjastosta sain.Kirjat ovat edelleen mielestäni parempi tiedon lähde kuin netti, koska kirjoissa tiedonlähteet ovat selkeästi näkyvillä ja tarkastettavissa. Tottakai pitää aina muistaa pitää pää kylmänä, eikä suoraan niellä kaikkea mitä lukee, kirjoista tai netistä.
Itse koin parhaana oppia mahdollisimman paljon myös ihan ihmisestä itsestään, psykologiasta ja ihmisen biologiasta ja fysiikasta. Ihmisen aivot toimivat evoluution takia välillä siten, ettei esim. muistikuviin voi aina 100%:sti luottaa. Toinen esimerkki on näköaisti, joka toimii pimeällä niin, että monet varjohahmot, joita monet kertovat nähneensä, voi selittää täysin silmien sauva- ja tappisolujen toiminnalla. Kun tietää miten ihminen toimii, voi karsia "turhat" (en nyt halua vähätellä kenenkään kokemuksia) kokemukset ja keskittyä olennaiseen.
Suuntaa katse myös tähtiin, jotta opit eron ufon ja erilaisten taivaankappaleiden ja -ilmiöiden välillä.
Aihe josta olet kiinnostunut, on äärimmäisen kiehtova, etkä ole yksin kiinnostuksen aiheesi kanssa

Melkoisen täydentävä vastaus, kiitos tästä Sopiiko muuten kysyä mikä on oma mahdollinen yhteytesi paranormaaliin nykypäivänä? Vastauksestasi näet voisi tulkita, että olet tarkemminkin asioihin perehtynyt, ja oman tarinan jakaminen on aina hyvä lisä opetukseen

Zrud: Itseäni kiinnostaa lähinnä juurikin tuo haamumetsästys, televisiosta sellaisia ensimmäisen kerran katseltuani vaakutin itseni siitä, että vielä joskus minäkin teen tuota. Myös kaikki mahdollinen, mistä voi ihan konkreettisesti ammentaa kokemuksia, on kotiinpäin. jos jokin ei oikein kiinnosta, niin mainitaan vaikka tuollaiset magiajutut, tietysti nekin jos sen otsikon alta jotain itselleni sopivaa satun joskus löytämään. Mutta yksi nyrkkisääntö on, että terveyttäni, niin fyysistä kuin henkistäkään, en halua vaarantaa!