minulle kävi joskus nuorempana niinkin hauskasti että olin siskollani yötä tästä ei vanhempani tienneet. luulivat kokoajan että olin kotona yöllä näin sitten unta että menin omasta huoneestani toiseen huoneeseen ja katsoin vanhempien pedille päin (toisinaan katsoin tapahtumaa vierestä unen aikana) ja käänsin pääni eteenpäin.. ja siihen se uni loppui.

aamulla menin kotiini sitten ja äitini istui siinä aamukahvilla. hiukan "ihmettelevän" näköinenä hän kysyi missä kävit? totesin että olis ollut siskollani yötä kokoajan edellisestä päivästä tähän aamuun. äitini sitten totesi minä näin sinut ja katsoit meidän pedille päin ja huoneestasi kuului ääniä että olit siellä.

siskoni totesi tämän kuultuaan että sillon kun olin ihan pieni ja muualla yötä että pedistäni oli kuulunut kahinaa.. aivan kuten joku olisi siellä kääntyillyt.. (ja kyse on nyt 2melko skeptisestä/ei halua tietää aaveista mitään ihmisistä XD) koska ainankin äidilleni kerran kävi aika hurja kokemus mutta siitä lisää myöhemmin:)

Se saattoi olla unissa kävelyä silmät auki, eli olisit kävellyt kotiisi unissasi ja käynyt vahempiesi huoneessa... Mutta kuinka pitkä matka siskoltasi on kotiisi ja mikä vuodenaika oli? Eli jos oli talvi, niin silloin se oli mitä todennnäköisemmi ruumistairtautimen ja jos oli pitkä matka niin olisit varmaan herännyt matkalla...

juu matkaa oli monta kilometriä mutta ihan mielenkiintoinen vaihtoehto xD voisi olla tuo unissa kävely.. mutta siinä on pari hommelia eli äitini oli hereillä eli hän olisi oven kolahduksen kuullut ja nähnyt ja ei kuulemma sen yhden kerran jälkeen nähnyt minun enään vaeltelevan siellä kämpässä:)

kyse oli kerrostalosta joten olisi kaikunut ja kolissut jos olisin siellä ollut.. (mutta olen kyllä unissani tehnyt hassuja asioita XD)

Mutt onhan joku ajanut autoa unissaan...

Juu ja sitten asiaan. On se kyllä jännä juttu tollanen ruumistairtautuminen. Mulle sellasta ei ole tapahtunut. Eikä mua varmana uskoittaisikaan, jos sanoisin näin käyneen.

sekin on totta että paljon on tuollasia juttuja tehty unissaan noo kyllä kieltämättä olisin siitäkin saavutuksesta hämmästynyt jos olisin unissani kävellyt..

mutta tuli viellä mieleen että siskonikin asui kerrostalossa eikä minulla ollut mitään avainta siskolleni ja kumminkin heräsin sieltä tai siskoni ei puhunut että olisin edes minnekkään mennyt saatikka takas tullut mutta hassua se oli kaikesta huolimatta ja onhan ne melko uskomattomia nuo jutut ruumiistairtautumisesta vaikka niillä olisikin todistajia.

Kyllähän tuo ihan irtoamiselta vaikuttaisi äkkiseltään. Veljelleni on vähän vastaava käynyt, tosin siinä tapauksessa veljeni oli vaan näkevänä osapuolena. Hän näki nuorena äitini keskellä yötä silittämässä vaatteita.. oli mennyt muistaakseni mennyt ihan kyselemään että mitä se yöllä vaatteita silittää pimeässä, kunnes oli huomannut että äiti onkin jotenkin läpikuultava, jonka jälkeen luonnollisesti paniikki pöksyyn ja olipa vielä juossut vanhempien huoneeseen äidin viereen peiton alle piiloon

Itsellä ei irtoillessa ole kokemuksia että kukaan muu olisi nähnyt, mutta yöllä kun on tullut harrasteltua hommelia niin ei kyllä ole paljon ihmisiä vastaan tullutkaan. Ja käsittääkseni se kyllä vaatii joko lahjakkaan ihmisen tahi että näkevä osapuoli on itse hyvin lähellä irtoamista.. kuten nyt hyvin lähellä unta ollessa ihminen onkin.

olen kyllä lukenut muutamia juttuja joissa läheinen ihminen on nähnyt kumppanin, sukulaisen, muun läheisen.. irtautuvan ruumiistaan eikä tämä nyt sinällään tässä ollut kerroin tätä siskolleni joka sitten kertoi että kun olin muualla yötä (ihan pienenä) sängystäni oli kuulunut kahinaa aivan kun joku olisi siellä kääntyillyt..

Mulle kävi ruumiistairtautumistapaus ihan vahingossa kesken työpäivän vuonna 1982.
Olin pesulassa merkkaamassa pyykkiä,kun yht`äkkiä alkoi tuntua siltä,että kaadun. Otin kovasti kiinni koneesta ja yht`äkkiä huomasin,että katson kroppaani,joka merkkaa pyykkiä, noin 2-3 metrin päästä. Olin aivan äimistynyt ja mietin,miten tuo voi tehdä töitä,kun minä olen poissa. Niin kuitenkin,kun lopulta löysin itseni taas ruumiistani,edes laskut ei olleet menneet sekaisin! (laskin merkkaamani kampaamon pyyhkeet)

Huomattava on, etten koskaan ollut sitä ennen kuullutkaan ruumiistairtautumisesta, vaan se kävi selville vasta vuosia myöhemmin, että mitä oli tapahtunut!

Tuossa tapauksessa voisi olla kysymyksessä myös kaukonäköisyys.. (vaikka et kaukana ollutkaan). Itselleni joskus käynyt tuo kaukonäköhomma myöskin, kun olin valvonut hyvin pitkään, olin ulkona tupakoimassa, mutta yhtä-äkkiä huomasin olevani sisällä yläkerrassa ja katsovani siellä kavereideni touhua. En tosin tiedä että mitä tällä hetkellä kehoni päässä liikkui, mutta pystyssä olin pysynyt niin kai jonkunmoinen järki ja kehonhallinta sinnekin jäi siksi aikaa.
Mutta mikäpäjottei myöskin astraaliprojektio, tosin käsittääkseni se on hyvinkin harvinaista jollei keho ole oikein rentoutunut ja asiallisesti valmistautunut irtoamiseen (lukuunottamatta NDE tapauksia). Tai että jos sinun oli tarkoitus nähdä jonkinlainen vilaus elämän "yliluonnollisesta" puolesta.

Mielestäni tapauksessani oli tosiaankin kysymys ruumiistairtautumisesta, kuten tuossa sinunkin (hartsa) tapauksessa. Koska tunsin,että kaaduin ulos ruumiistani.

Mulla on myös vertailukohta, sillä sen jälkeen, vuonna 1986, kun 1-vuotias poikani oli olohuoneessa leikkimässä kuusi vuotta vanhemman serkkunsa kanssa ja itse olin kuorimassa perunoita keittiössä, (keittiöstä ei ollut näköyhteyttä olohuoneeseen) "näin" yht'äkkiä kuinka serkku nosti poikaani ikkunasta ulos. (kolmas kerros) Näky oli niin yksiselitteisen selvä, että paiskasin perunan altaaseen ja syöksyin olohuoneeseen. Ehdin juuri ajoissa pelastustoimiin!
Tapaus pelasti poikani hengen! Tämä oli sitä kauko-,tai selvänäköisyyttä.

tuputhy kirjoitti:kun 1-vuotias poikani oli olohuoneessa leikkimässä kuusi vuotta vanhemman serkkunsa kanssa ja itse olin kuorimassa perunoita keittiössä, (keittiöstä ei ollut näköyhteyttä olohuoneeseen) "näin" yht'äkkiä kuinka serkku nosti poikaani ikkunasta ulos.

Vatahel flibannu serkku. Kai annoit satikutia sille pirulaiselle

Ahaa, no okei. Tuo on jo aika selvä tapaus kaukonäköisyydestä, että kun sinulla on kokemusta siitäkin niin varmasti osaatkin erotella kokemukset itse

Kyllä on mahtanut säikäyttää tuo lapsen ikkunasta roikottelun näkeminen, huh.

JambaB:lle

En tietenkään, lapsihan hänkin oli. Olin vaan tosi onnellinen,ettei käynyt pahemmin!

Tuli tässä mieleen teidän kokemuksia lukiessa... Olin aika pikkuinen vekara, sellainen jonka pää juuri ylettää pöydänreunan yläpuolelle, kun tämä tapahtui. Katselin vanhempiani ja siskoani siitä vyötärön korkeudelta kun nämä lukivat jotain tekstiä sanomalehdestä. Tietääkseni yrittivät suomentaa sitä tjsp. Muistan miettineeni, miten he osaavat ääntää jonkun englanninkielisen sanan tietämättä mitä se tarkoittaa ( ) Ja sitten yhtäkkiä näinkin itseni pari metriä yläpuoleltani, seisoin siinä pienenä toisten selän takana. Näin kampauksenikin, oli sellainen "palmu" päässä

Harvoja tapauksia, joita muistan lapsuudesta

Mielenkiintoisia juttuja . En ole itse päässyt kokemaan. Mahtaa olla aika outo tunne kun yhtäkkiä "katoaa" omasta ruumiistaan ja siirtyy muualle (jos sen nyt ehtii älyämään). Oudon asiasta ainakin minulle tekee se, että miten tämä "kuori" joka sitten jää ilman "sisältöä" pystyy ajattelemaan ja hallitsemaan "itseään"? Te jotka asiasta enemmän tiedätte..Osaisitteko selittää tällaiselle asiasta vähemmän tietävälle sen, mitä itse asiasta tiedätte ?

Ruumistairtautumisenhan aikana on periaatteessa kahdessa paikassa samaan aikaan. Aivot toimivat ihan normaalisti, mutta samalla henki/sielu on ajatteleva "yksilö". Rauni-Leena Luukanenhan kertoi, että oli irtautunut ruumiistaan ja mitannut ruumiiltaan verenpaineen ja hengityksen "energiakädellään". Hän pelästyi, kun pulssi oli hidastunut ja ajatteli äitiään, niin siinä samassa hän oli äitinsä yläpuolella leijailemassa...

Robert Brucen, ja omien kokemuksieni mukaan voisin selittää asian näin. Olet todellakin kahdessa paikassa (ja hyvin paljon useammassakin) paikassa yhtä aikaa. Sillä hetkellä kun astraaliruumiisi irtoaa kehosta, niin silloin tapahtuu astraalikopiointi. Eli kaikki se mikä tekee sinusta sinut (muistot, kokemukset, ajattelu ymsyms.) ja lähtee astraaliruumiin mukana seikkailemaan, kun taas "alkuperäinen" (todellisuudessa kumpikaan ei ole toista aidompi, molemmat vaan on) jää sinun ruumiiseesi makaamaan. Ja jos on asiasta tietämätön, kehoon jäävä puolisko ihmettelee todennäköisesti että mikä meni vikaan.. kaikki irtoamistunteet tulivat ja menivät, kaikki onnistui juuri niinkuin piti, mutta yhtä-äkkiä kaikki tunteet hävisivät ja sinä makaat edelleen kehossasi. Kun taas toinen sinä on juuri irronnut ruumiista ja riemuitsee ja viilettelee pitkin mantuja innoissaan.

Kaikki tämähän on hienoa, ainoana ongelmana tässä tuplatodellisuudessa on se, että aivot pystyvät käsittelemään vain yksiä muistokokemuksia tietyltä ajanjaksolta. Joten kun palaat astraalireissultasi takaisin kehoosi niin astraalipuoliskosi muistot "latautuu" aivoihin toisen puoliskosi muistojen lisäksi. Todennäköisesti kehoosi jäänyt puolisko tietämättömänä tästä on luopunut jo leikistä ja nukahtanut ja kerännyt itselleen sillä aikaa unimuistoja. Nyt onkin aivoilla edessä ongelma, että kummat muistot jää talteen. Unimuistot ovat ikäänkuin valmiina aivoissa ja astraalimuistot yrittävät korvata valmiina olevat muistot, joten todennäköisesti muistat vain sen öiset unesi, tai mahdollisesti uneen sekottuneita pätkiä astraalireissusta.

Jos taas olet tietoinen tästä mielenjakautumisesta niin onnistuneiden irtoamistunteiden jälkeen voit jäädä kehoosi makaamaan hereille, odottamaan astraalipuoliskosi palaamista, tässä tapauksessa pystyt olemaan vastaanottavaisempi, eikä sinulla ole vahvoja muistikuvia samalta ajanjaksolta, jolloin astraaliruumiin vahvemmat muistot ylikirjoittavat kehon muistot helpommin. Tällöin muistat astraaliseikkailusi täydellisesti. Luonnollisesti tämä vaatii sopimusta itsesi kanssa, että palaat joskus 1-10min aikana tms. irtoamisestasi, jotta kehon puolisko pysyy hereillä.

Noh, joutui paljon jättämään pois, mutta ehkä tuo antaa pienen käsityksen kuinka homma menee.

Kiitos tiedoista. Nyt ymmärrän asiaa edes jonkin verran.

Tipuin joskus pienenä järveen, tunsin ihan sekunnin ajan kun leijuin ilmassa ja näin kun tipuin sinne, ihan varmana. Sitten seuraavaks tunsin kun mut nostettiin ylös sieltä.

Kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Olisi varmaan ihan kiintoisa kokea tuollaista.