Hartsa kirjoitti:Eräs lukemani skenaario kuolemanjälkeisestä elämästä menee suurinpiirtein näin:
Kun Ihmiselle tulee vastaan tapahtuma joka johtaisi periaatteessa kuolemaan, niin hänelle annetaan mahdollisuus joko jatkaa samaa elämää tai päättää sen hetkinen elämä. Yleensä elämä päätetään siinä vaiheessa kun on jo opittu se asia/tunne/kokemus/tms. minkä takia on uudelleensynnytty kyseiseen elämään. Jos koetaan että kyseisessä elämässä on vielä arvokkaita kokemuksia saatavana, tai että sinun kautta joku muu voi tavoittaa oman elämänsä 'tavoitteen' niin voit halutessasi jatkaa elämistä. Näissä tapauksissa elämäsi aikajana(aikapuu olisi ehkä kuvaavampi) jatkaa haarautumistaan 'kuolemasi' jälkeen. Eli kuolet joissain haaroissa ja toisissa selviät tapahtumasta ns. 'läheltä-piti' -tilanteella.
Kun varsinaisesti päätät kuolla niin tapahtuu elämäsi kertaaminen. Eli pääset tutkimaan alusta loppuun elämäsi, omasta näkökulmastasi, ja kaikkien niiden näkökulmasta joita kosketit omalla elämälläsi ja valinnoillasi. Tämän jälkeen sinulla on mahdollisuus kokea se, mitä odotat kokevasi kuoleman jälkeen. Eli luot tavallaan oman kuolemanjälkeisen elämäsi. Jos uskot että pääset pilvenhattaralle ison möreä-äänisen valkopartaisen veitikan rinnalle istuskelemaan samalla kun kauniit naiset vähissä vaatteissa tarjoavat sinulle rypäleitä hopeiselta tarjottimelta, koet sen. Jos uskot että olet ollut 'paha' ja on olemassa helvetti johon ansaitset joutua, niin luot itsellesi kokemuksen helvetistä. Jos uskot ettei kuolemanjälkeistä elämää ole niin voit kokea myös sen. (Muistanenkohan järjestyksen tässä väärin, pitää olla melkoinen jukuripää jossei usko elämänkertaamisen jälkeenkään kuolemanjälkeiseen elämään.. mutta meitähän on kyllä joka lähtöön.)
Lopulta olet saanut irti omasta kokemuksestasi sen mitä siitä irti voi saada ja jatkat kiertokulkua eteenpäin. Jatkat matkaasi Jumalan/kaikkeuden/alkuenergian, ihan millä nimellä kukin tykkää luojaa kutsua, luokse ja energiasi sulautuu takaisin häneen/siihen. Kunnes jatkat matkaasi eteenpäin. Saat valinnan mitä haluat seuraavaksi kokea, ja minkänlaisessa ympäristössä tunnet, että parhaiten sen voisit kokea. Jolloin jälleensynnyt maapallolle jos niin haluat, jonnekin muualle jos se palvelee tarkoitustaan paremmin. Sellaiseen ruumiiseen, yhteisöön, sukupuoleen, etniseen ryhmään, elämäntilanteeseen jne. minkä itse olet valinnut.
Siinäpä sellainen lyhyt 'sinnepäin' kuvaus erään näkemyksen mukaisesta elämänkiertokulusta. Monenlaisia on tullut vastaan ja hyvin monessa on paljon samaa, mutta tämä kuvaus kolahtaa itselleni todellisimmalta. Lyhythän tämä oli, ja jättää paljon avoimia kysymyksiä, mutta kiinnostuneet voivat lukea itse tarkemmin. Tai toki kyselläkin saa.
Hartsa kirjoitti:Eräs lukemani skenaario kuolemanjälkeisestä elämästä menee suurinpiirtein näin:
Kun Ihmiselle tulee vastaan tapahtuma joka johtaisi periaatteessa kuolemaan, niin hänelle annetaan mahdollisuus joko jatkaa samaa elämää tai päättää sen hetkinen elämä. Yleensä elämä päätetään siinä vaiheessa kun on jo opittu se asia/tunne/kokemus/tms. minkä takia on uudelleensynnytty kyseiseen elämään. Jos koetaan että kyseisessä elämässä on vielä arvokkaita kokemuksia saatavana, tai että sinun kautta joku muu voi tavoittaa oman elämänsä 'tavoitteen' niin voit halutessasi jatkaa elämistä. Näissä tapauksissa elämäsi aikajana(aikapuu olisi ehkä kuvaavampi) jatkaa haarautumistaan 'kuolemasi' jälkeen. Eli kuolet joissain haaroissa ja toisissa selviät tapahtumasta ns. 'läheltä-piti' -tilanteella.
Kun varsinaisesti päätät kuolla niin tapahtuu elämäsi kertaaminen. Eli pääset tutkimaan alusta loppuun elämäsi, omasta näkökulmastasi, ja kaikkien niiden näkökulmasta joita kosketit omalla elämälläsi ja valinnoillasi. Tämän jälkeen sinulla on mahdollisuus kokea se, mitä odotat kokevasi kuoleman jälkeen. Eli luot tavallaan oman kuolemanjälkeisen elämäsi. Jos uskot että pääset pilvenhattaralle ison möreä-äänisen valkopartaisen veitikan rinnalle istuskelemaan samalla kun kauniit naiset vähissä vaatteissa tarjoavat sinulle rypäleitä hopeiselta tarjottimelta, koet sen. Jos uskot että olet ollut 'paha' ja on olemassa helvetti johon ansaitset joutua, niin luot itsellesi kokemuksen helvetistä. Jos uskot ettei kuolemanjälkeistä elämää ole niin voit kokea myös sen. (Muistanenkohan järjestyksen tässä väärin, pitää olla melkoinen jukuripää jossei usko elämänkertaamisen jälkeenkään kuolemanjälkeiseen elämään.. mutta meitähän on kyllä joka lähtöön.)
Lopulta olet saanut irti omasta kokemuksestasi sen mitä siitä irti voi saada ja jatkat kiertokulkua eteenpäin. Jatkat matkaasi Jumalan/kaikkeuden/alkuenergian, ihan millä nimellä kukin tykkää luojaa kutsua, luokse ja energiasi sulautuu takaisin häneen/siihen. Kunnes jatkat matkaasi eteenpäin. Saat valinnan mitä haluat seuraavaksi kokea, ja minkänlaisessa ympäristössä tunnet, että parhaiten sen voisit kokea. Jolloin jälleensynnyt maapallolle jos niin haluat, jonnekin muualle jos se palvelee tarkoitustaan paremmin. Sellaiseen ruumiiseen, yhteisöön, sukupuoleen, etniseen ryhmään, elämäntilanteeseen jne. minkä itse olet valinnut.
Siinäpä sellainen lyhyt 'sinnepäin' kuvaus erään näkemyksen mukaisesta elämänkiertokulusta. Monenlaisia on tullut vastaan ja hyvin monessa on paljon samaa, mutta tämä kuvaus kolahtaa itselleni todellisimmalta. Lyhythän tämä oli, ja jättää paljon avoimia kysymyksiä, mutta kiinnostuneet voivat lukea itse tarkemmin. Tai toki kyselläkin saa.
ridikulous kirjoitti:Hartsan kuvaama teoria on aika mielenkiintoinen. Mikähän sen perusteella on sitten tuo monien elämien ja kehittymisen tavoite? Käytetäänkö täysin "valaistuneita" ihmisiä sitten johonkin suurempaan tehtävään? He tuskin kuitenkaan jäävät ihan tarpeettomina vain kelluskelemaan nirvanassaan jonnekin.
Entä eläimet, sopivatko ne tuohon teoriaan?
Hartsa kirjoitti:Eräs lukemani skenaario kuolemanjälkeisestä elämästä menee suurinpiirtein näin:
Kun Ihmiselle tulee vastaan tapahtuma joka johtaisi periaatteessa kuolemaan, niin hänelle annetaan mahdollisuus joko jatkaa samaa elämää tai päättää sen hetkinen elämä. Yleensä elämä päätetään siinä vaiheessa kun on jo opittu se asia/tunne/kokemus/tms. minkä takia on uudelleensynnytty kyseiseen elämään. Jos koetaan että kyseisessä elämässä on vielä arvokkaita kokemuksia saatavana, tai että sinun kautta joku muu voi tavoittaa oman elämänsä 'tavoitteen' niin voit halutessasi jatkaa elämistä. Näissä tapauksissa elämäsi aikajana(aikapuu olisi ehkä kuvaavampi) jatkaa haarautumistaan 'kuolemasi' jälkeen. Eli kuolet joissain haaroissa ja toisissa selviät tapahtumasta ns. 'läheltä-piti' -tilanteella.
Kun varsinaisesti päätät kuolla niin tapahtuu elämäsi kertaaminen. Eli pääset tutkimaan alusta loppuun elämäsi, omasta näkökulmastasi, ja kaikkien niiden näkökulmasta joita kosketit omalla elämälläsi ja valinnoillasi. Tämän jälkeen sinulla on mahdollisuus kokea se, mitä odotat kokevasi kuoleman jälkeen. Eli luot tavallaan oman kuolemanjälkeisen elämäsi. Jos uskot että pääset pilvenhattaralle ison möreä-äänisen valkopartaisen veitikan rinnalle istuskelemaan samalla kun kauniit naiset vähissä vaatteissa tarjoavat sinulle rypäleitä hopeiselta tarjottimelta, koet sen. Jos uskot että olet ollut 'paha' ja on olemassa helvetti johon ansaitset joutua, niin luot itsellesi kokemuksen helvetistä. Jos uskot ettei kuolemanjälkeistä elämää ole niin voit kokea myös sen. (Muistanenkohan järjestyksen tässä väärin, pitää olla melkoinen jukuripää jossei usko elämänkertaamisen jälkeenkään kuolemanjälkeiseen elämään.. mutta meitähän on kyllä joka lähtöön.)
Lopulta olet saanut irti omasta kokemuksestasi sen mitä siitä irti voi saada ja jatkat kiertokulkua eteenpäin. Jatkat matkaasi Jumalan/kaikkeuden/alkuenergian, ihan millä nimellä kukin tykkää luojaa kutsua, luokse ja energiasi sulautuu takaisin häneen/siihen. Kunnes jatkat matkaasi eteenpäin. Saat valinnan mitä haluat seuraavaksi kokea, ja minkänlaisessa ympäristössä tunnet, että parhaiten sen voisit kokea. Jolloin jälleensynnyt maapallolle jos niin haluat, jonnekin muualle jos se palvelee tarkoitustaan paremmin. Sellaiseen ruumiiseen, yhteisöön, sukupuoleen, etniseen ryhmään, elämäntilanteeseen jne. minkä itse olet valinnut.
Siinäpä sellainen lyhyt 'sinnepäin' kuvaus erään näkemyksen mukaisesta elämänkiertokulusta. Monenlaisia on tullut vastaan ja hyvin monessa on paljon samaa, mutta tämä kuvaus kolahtaa itselleni todellisimmalta. Lyhythän tämä oli, ja jättää paljon avoimia kysymyksiä, mutta kiinnostuneet voivat lukea itse tarkemmin. Tai toki kyselläkin saa.
Samahe kirjoitti:Uskon, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, ilman ruumiin asettamia rajoituksia. Uskon siis jonkinlaiseen sieluun tai henkeen (tai tajuntaan/tietoisuuteen?), joka sitten jatkaa menoaan kun ruumis kuolee, ja toki eläimilläkin mielestäni tällainen on.
Samalla kuitenkin uskon myös jälleensyntymiseen melko vahvasti.
Tuo mainitsemasi kysymys taivaasta ja helvetistä tuntuu itselle jotenkin etäiseltä, mutta en toki mene sitä aivan täysin kieltämäänkään, koska mistä sitä koskaan tietää.
Omasta mielestäni siis maan päällä ruumiissa vietetty aika on vain eräänlainen vaihe jollekin suuremmalle tietoisuudelle, joka ruumiin kuoltua eroaa tästä ja mahdollisesti syntyy/liittyy myöhemmin uuteen ruumiiseen. Toki jokainen elämä on ainutlaatuisuudessan korvaamaton.
Hankala saada kaikkia mielipiteitä selviksi sanoiksi tässä, mutta tämäntapaisiksi uskomukseni ovat muotoutuneet ainakin tähän mennessä, katsotaan, muuttuvatko vielä
s3nsi kirjoitti:Samahe kirjoitti:Uskon, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, ilman ruumiin asettamia rajoituksia. Uskon siis jonkinlaiseen sieluun tai henkeen (tai tajuntaan/tietoisuuteen?), joka sitten jatkaa menoaan kun ruumis kuolee, ja toki eläimilläkin mielestäni tällainen on.
Samalla kuitenkin uskon myös jälleensyntymiseen melko vahvasti.
Tuo mainitsemasi kysymys taivaasta ja helvetistä tuntuu itselle jotenkin etäiseltä, mutta en toki mene sitä aivan täysin kieltämäänkään, koska mistä sitä koskaan tietää.
Omasta mielestäni siis maan päällä ruumiissa vietetty aika on vain eräänlainen vaihe jollekin suuremmalle tietoisuudelle, joka ruumiin kuoltua eroaa tästä ja mahdollisesti syntyy/liittyy myöhemmin uuteen ruumiiseen. Toki jokainen elämä on ainutlaatuisuudessan korvaamaton.
Hankala saada kaikkia mielipiteitä selviksi sanoiksi tässä, mutta tämäntapaisiksi uskomukseni ovat muotoutuneet ainakin tähän mennessä, katsotaan, muuttuvatko vielä
Eipä tähän ole paljoa lisättävää. Mulla on hyvinkin samankaltaisia ajatuksia ja tuntemuksia tästä asiasta.
Helvetti/taivas on vaan keksitty siks, että ihmiset pysyis ruodussa ja tekis niin kuin raamatussa sanotaan, etteivät vaan muka joutuisi ikuiseen kadotukseen belsebuubin kidutettavaksi. Toki kaikki syntinsä saa hyvitettyä, kunhan niitä pyytää anteeksi ja uskoo jesse krisseen. Sit pääsee soittelemaan lyyraa pilven reunalle. Vois by the way erota kirkosta just nyt, kun on ollut jo jonkin aikaa suunitelmissa. Kyllähän siihen pääsee takasin, jos välttämättä pitää häiden takia mennä.
Eob kirjoitti:Itse en kuulu kirkkoon, eikä perheenikään kuulu.
Minua ei siis ole kastettukkaan.
En ymmärrä, että miksi kannattaisi olla kirkossa, kun siitä pitää maksaakin. :l
'Voi ei, enkö pääsekkään taivaaseen?'
Palaa sivulle “Muut selittämättömät asiat”
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa