Paranormaali Blogin Joulukalenteri 2008
Tänä vuonna Paranormaali Blogin joulukalenterissa julkaisemme kokemuksia. Kokemuksia julkaistaan 5 kappaletta päivää kohti. Yhteensä kokemuksia julkaistaan siis 120 kappaletta!
Alla näet joulukalenterin luukut 1-24. Klikkaamalla numeroa pääset lukemaan sen luukun kokemukset. 🙂
Joulukalenteri 2008 – Luukku 1
Tässä ensimmäisen luukun kokemukset.
BlackEye kirjoitti:
Pari vuotta sitten kaverini oli meillä (olin silloin 8-vuotias). Kävelimme pihassani ja päätimme mennä tutkimaan/kurkistelemaan ikkunasta vanhaa kesämökkiämme (se on siis perheeni). Kurkistelimme ikkunasta ja yhtäkkiä näin ikkunasta sisällä irtonaisen, irvistelevän, pitkähiuksisen, tumma tukkaisen miehen pään. Aloin kiljua, kaverinikin kiljui, mutta en tiedä näkikö hän saman kuin minä. Kaverin lähdettyä en puhunut asiasta muille mitään, mutta äiti sanoi, että naapurissa oli ollut samana päivänä joku musta ja pitkähiuksinen mies, joka oli lainannut isiltä jotain työkalua. En vieläkään mene mielelläni kesämökin luokse. Sen pään paikalla on vain teepannu. Oliko se heijastuma?
Kuvatko täällä kummittelee kirjoitti:
Olimme ystäväni kanssa Paranormaali Blogissa ja vähän ajan päästä jouduin menemään syömään. Ystäväni jäi katselemaan kuvia aaveista.
Kun tulin syömästä, jatkoimme kuvien katselua. Lopulta tulimme sen kuvan kohdalle, missä nuorisojoukko poseerasi kameralle ja nurkassa näkyi sellanen aave. Silloin kaiuttimesta alkoi tulla hirvittävää rätinää ja kuulua pätkiä musiikkia. Ystäväni käski sulkea kaiuttimet ja sen tehtyäni jäin tuijottamaan näyttöä.
Ystäväni kertoi, että oli kuullut samanlaisia ääniä jo aijemmin ollessaan meillä, kun hän katseli tätä samaista kuvaa ollessani poissa. Se tapahtui kun olin ollut syömässä.
Siitä on jo viikko. Mietimme, että onko koneessani jonkinlainen virus, vai yrittävätkö kuvan kummitukset päästä pois?
Etf kirjoitti:
Tästä on noin vuosi aikaa. Olin yksin kotona lauantaiaamuna, mutta heräsin aika aikaisin, noin klo. 7 vaikka yleensä nukun puolille päivin, kun ei ole koulua. Menin ottamaan aamupalaa ja saatuani leivän pussista ihan kuin joku olisi kuiskannut korvaani ”älä syö sitä”. Aluksi jähmetyin ja tuli kylmä. Vähän ajan päästä minulle tuli kamalan kuuma. Tietenkin säikähdin kuulemastani ja muusta sen verran, että juoksin omaan huoneeseeni pukemaan vaatteet päälleni ja etsin avaimet, jonka jälkeen lähdin epäkohteliaasti herättämään kaverini.
Aaveista kiinnostunut kirjoitti:
Tämä tapahtui joskus, kun olin 11-vuotias ja niin oli kaverinikin. Olimme kaverini luona, kun he asuivat vielä ikivanhassa talossa. Hänen äitinsä ja isänsä olivat töissä ja kello oli melkein 10 illalla. Pelasimme jotakin lautapeliä (jossa hävisin) niin yhtäkkiä kuulimme ullakolta jotain omituista ääntä. Ihan kuin joku olisi kävellyt ja mumissut siellä (kuulosti ihan miehen ääneltä). Menimme peloissamme katsomaan kuka tai mikä siellä oli. Avasimme lattia luukun, josta pääsi ullakolle. Siellä ei ollut ketään! Pelkkää vanhoja tavaroita ja hämähäkinseittiä. Luulimme kuulevamme vain harhoja, joten laitoimme luukun kiinni ja saavuimme takaisin lautapelin ääreen. Ääni kuului taas ja ihan selvästi. Televisio, sekä radio olivat molemmat pois päältä. Ääni kuului selvästi ullakolta. Nyt olimme paniikissa ja lähdimme kaverini kotoa pois ja menimme meille. Kaverini oli myös yötä meillä ja aamulla hän lähti takaisin kotiinsa. Nyt he eivät asu enää siellä ja siitä onkin jo kaksi vuotta aikaa.
Ilona ja Suski kirjoitti:
Olimme katsomassa televisiota, kun minä menin makoilemaan sohvalle. Yhtäkkiä pääni eteen ilmestyi musta klöntti, jolla oli silmät. Se oli edessäni tuijottamassa noin 10 sekunttia. Menin äkkiä ylös pelästyneenä ja kerroin äkkiä Suskille. Sitten hän näki popkornin liikkuvan hänen edessään ja se oli totta, koska se liikkui edessämme uudestaan. Seuraavaksi näimme joka paikassa mustia klönttejä, joilla oli silmät. Menimme pelästyneenä peiton alle ja Suski laittoi television kiinni. Kumpikaan ei uskaltanut mennä aukaisemaan televisiota. Lopulta kuitenkin uskalsimme, mutta kutsuimme Minttu-koiran apuun, koska pelotti vielä. Minttu häipyi luoltamme, koska pussasimme sitä ja halimme kokoajan sitä. Ennen se haukkui jotain, mutta lopulta rauhoituimme. Kokijat olivat 10 ja 11-vuotiaita.
Viimeisimmät kommentit