Tässä luukun kahdeksantoista kokemukset.

Tuntematon kirjoitti:

Sukumme naisia sanotaan noidiksi, koska meillä kaikilla on kyky nähdä enneunia ja saada ”etiäisiä”, myös minulla. Tämä tapahtui kuitenkin mummolleni hänen ollessaan pieni.

Mummoni nukkui silloin veljensä kanssa samassa sängyssä. Keskellä yötä hän heräsi siihen kun hänen oma mummonsa(sanotaan häntä vaikka Hildaksi) tuli huoneeseen. Hildalla oli päässään suuri ja erikoinen hattu, joka kilisi. Hilda oli tanssinut sängyn vieressä kunnes oli alkanut viikata peittoa pois mummoni veljen päältä. Tässä vaiheessa mummoni oli alkanut huutaa äitiään huoneeseen: ”Äiti Hilda on täällä ja koittaa viedä veljeä”. Tässä vaiheessa mummoni äiti oli tullut huoneeseen ja Hilda katosi. Mummon äiti oli selittänyt, jotta illalla oli tullut tiedo, jotta Hilda on kuollut, rauhoitellut mummoani, jottei Hilda ole voinut olla siellä, mummoni on nähnyt vain unta. Huoneeseen oli sytytetty valot mummoni pyynnöstä ja silloin oli huomattu, jotta mummoni veljen päältä peitto oli viikattu sängyn jalkopäähän.

Penta kirjoitti:

Kuuntelimme musiikkia huoneessani, kun kaverini piirsi ruotsinvihkoon leikillään pentagrammin. Samaan aikaan hyllystä putosi Stephen Kingin unensieppaaja. Hyllyssä oli paljon muutakin tavaraa, mutta vain kirja putosi. Hylly oli ihan takanamme ja oli paikassa josta kirja ei voinut millään pudota helposti. Kaikenlisäksi kirja kääntyi aivan eri päin kuin ollessaan hyllyssä. Hylly oli aika matala, joten normaalisti kirja ei olisi voinut pudota täyttä kieppiä.

Lentävä tunnistamaton esine kirjoitti:

Olin kaverini kanssa ulkona pilveettömällä säällä klo. 7 aikaan, heinäkuun paikkeilla. Kaveri yllättäen huomasi taivaalla mustan, hitaasti liikkuvan pisteen. Hän kävi hakemassa kiikarit ja minä jäin vartioon, jottei hukattaisi sitä. Kun kaveri tuli, minä vilkaisin häneen päin ja hoputtelin häntä. Kun me katsoimme samaan suuntaan, missä musta piste oli ollut, niin se oli jo kerennyt katoamaan. Tämä tapahtui Kuusamon Wetterin lähellä. En ole varma, näkivätkö muut sitä, mutta ainakin minä vieläkin mietin, mikä se voisi olla.

^Nimetön^ kirjoitti:

Tämä tapahtui noin kaksi vuotta sitten ollessani yksin kotona. Huomasin lattialla matossa kuhmun/kohouman. Luulin sitä vain ilmakasautumaksi, mutta se alkoi yhtäkkiä liikkua villisti ympäriinsä maton alla. En ollut peloissani, mutta alkoi jotenkin ihmetyttää, sillä en omista hamsteria, enkä leikkiautoja? Yhtäkkiä kuhmu pysähtyi ja laskeutui tasaiseksi. Olin ihmeissäni ja hieman peloissani.  En enää uskalla pitää tuota mattoa huoneessani.

Pikkukivi kirjoitti:

Olin noin vuosi sitten tässä koneella datailemassa. Oli jo melkein keskiyö, joten oli pimeää. Minulla oli huoneeni ikkuna auki. Yhtäkkiä alkoi tuulla sisälle kylmä viima. Olin menossa sulkemaan ikkunan, kun jokin vaaleansininen hahmo katsoi minua mustilla tyjillä silmillä. Säikähdin ja juoksin nopeasti toiseen huoneeseen missä vanhempani katsoivat jotain leffaa. Olin peloissani, mutta en kertonut vanhemmille mitään vaikka he ihmettelivät, että miksi juoksin tuolla tavalla keskellä yötä. Jäin sinne sitten katsomaan sitä leffaa ja ajattelin, että olin vain nähnyt harhoja. Noin puolen tunnin päästä tuli sähkökatkos. Kesti hetki ennen kuin ikkunaan syttyi valo, jonka keskellä näkyi musta merirosvon pukuun pukeutunut hahmo. Hahmo näytti nauravan, mutta minkäänlaista ääntä ei kuulunut. Näkyä kesti ehkä 8 sekunttia. Me kaikki näimme sen ja olimme peloissamme. Juoksimme kaikki minun huoneeseeni ja lukitsimme oven. Laitoin ikkunan kiinni ja istuimme sängylleni viltin alle. Vanhempani jäivät yöksi huoneeseeni, mutta seuraavana päivänä yritimme olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.