Kaliforniassa,  San Fernandon laaksossa, 12 syyskuuta 2008, 225 työmatkaajan juna törmäsi kolmen miehen ohjaamaan rahtijunaan tuhoisin seurauksin. Tässä onnettomuudessa 135 loukkaantui (joista 87 vietiin sairaaloihin joista taas 46 oli kriittisessä tilassa) ja 25 kuoli.

Yksi menehtyneistä oli 49-vuotias Charles E. Peck joka toimi Salt Lake Cityn kansainvälisellä lentoketällä asiakaspalveluagenttina Delta Air Linesille. Hän oli tulossa Los Angelesiin työhaastattelua varten Van Nuysin lentokentälle, sillä uusi työ Kaliforniassa oli sallinut hänen naida kihlattunsa Andrea Katzin, Westlake Villagesta.

Hänen kihlattunsa kuuli onnettomuudesta auton radiosta, kun oli tulossa hakemaan Charlesia juna-asemalta. Charlesin vanhemmat  ja sisaret  liittyivät Andrea Katzin mukaan päästäkseen onnettomuuspaikalle.

Charles Peckin ruumis löydettiin 12 tunnin kuluttua tuhoutuneen junan raunioista. Silti 11 tunnin ajan hänen kännykkänsä soitti puheluita rakkailleen yhä uudelleen ja uudelleen. Heitä olivat mm.  hänen poika, veli, äitipuoli, sisar ja kihlattunsa. Hänen sukulaiset ja perhe saivat yhteensä 35 puhelua tuon pitkän yön aikana. Kun he vastasivat, kaikki mitä he kuulivat oli ainoastaan staattista kohinaa. Kun hänelle yritettiin soittaa takaisin, puhelut menivät hänen vastaajaansa eivätkä saapuneet perille. Tämä antoi hänen omaisilleen silti toivoa siitä, että hän olisi yhä elossa, mutta loukussa.

Puheluiden ryöppy sai aikaan pelastajat jäljittämään puheluiden signaalia. Lopulta he löysivät junan raunioista Peckin ruumiin noin tunti viimeisen puhelun jälkeen. Charles Peck oli kuollut heti junien törmättyä yhteen. Silti, pitkän aikaa kuolemansa jälkeen hänen puhelimensa soitti hänen rakkaimmille ihmisilleen ja lopulta johdatti pelastajat hänen luoksensa. Charlesin puhelinta ei onnettomuuspaikalta kuitenkaan ikinä löydetty.

Tämä tapaus on luokiteltu Snopesin internetsivuilla aidoksi.

Lähde: Snopes ja Chatsworthin junaonnettomuus