![\"Luukku](\"http:\/\/paranormaaliblogi.files.wordpress.com\/2008\/12\/10.jpg\" "\\"Luukku")
<\/p>\n<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kymmenennen luukun kokemukset.<\/p>\n
Juffe kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Olin kaverini kanssa meill\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ja surffailimme netiss\u00e4. Katselimme joitan paranormaaleja kuvia\/videoita ja mieleeni muistui, ett\u00e4 talomme kohdalla on joskus ollut ruumishuone tai jokin vastaava ja kerroin sen kaverilleni. H\u00e4nt\u00e4 rupesi pelottamaan ja alkoi kyselemaan asiasta. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin kerroin, ett\u00e4 parvekkeen kohdalta kuuluu joskus huokauksia ja hengityst\u00e4. Kerrottuani sen noin 10 sekunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 parvekkeen ovi aukesi. Sen j\u00e4lkeen aukesi huoneeni ovi ja ikkuna. Eli aivan kuin joku olisi tullut parvekkeelta ja hyp\u00e4nnyt huoneeni ikkunasta alas (huoneeni on kolmannessa kerroksessa).\u00a0 Oliko parvekkeen ovi j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4n auki ja tuulenpuuska avannut sen, vetovoima avannut minun huoneeni oven ja huoneeni ovi avannut ikkunan?<\/p>\n Krissevaah kirjoitti:<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tapahtui muutama vuosi sitten, parhaan yst\u00e4v\u00e4ni mummolassa. Kun istuimme olohuoneessa, josta l\u00e4htev\u00e4t portaat yl\u00e4kertaan, ne narahtelivat, kuin joku olisi k\u00e4vellyt niiss\u00e4. Kysyin, menik\u00f6 joky yl\u00f6s, ja huutelimme muutaman kerran, jos joku olisikin mennyt sinne, mutta ket\u00e4\u00e4n ei ollut. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun yst\u00e4v\u00e4ni meni vessaan meikkaamaan ja laittoi oven lukkoon alkoi kahva liikkua, kuin joku olisi r\u00e4mpytt\u00e4nyt sit\u00e4 merkiksi haluavansa sis\u00e4\u00e4n. Yst\u00e4v\u00e4ni luuli, ett\u00e4 se olen min\u00e4 ja huusi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen kohta vessaan. R\u00e4mpytys jatkui. Lopulta h\u00e4n ei jaksanut kuunnella sit\u00e4, vaan avasi oven lukon ja ovi lenn\u00e4hti itsest\u00e4\u00e4n auki, mutta ket\u00e4\u00e4n ei seisonut sen edess\u00e4. Istuin sill\u00e4 hetkell\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 aamupalaa h\u00e4nen isovanhempiensa kanssa, kun h\u00e4n tuli luokseni ja kysyi miksi halusin vessaan ja juoksin sitten oven avauduttua pois tai menin piiloon.\u00a0 Katselin h\u00e4nt\u00e4 ep\u00e4illen ja pudistelin p\u00e4\u00e4t\u00e4ni ja selitin, ett\u00e4 olin istunut paikoillani t\u00e4ss\u00e4 koko ajan ja jopa h\u00e4nen isovanhempasa vahvistivat minun istuneen paikoillani. Sen tapauksen j\u00e4lkeen, kun olen h\u00e4nen mukanaan mummolassa ollut, mit\u00e4\u00e4n outoa ei ole sattunut, mutta jos yst\u00e4v\u00e4ni menee vessaan tai liikkuu talossa, minun on oltava aina h\u00e4nen mukanaan.<\/p>\n Serafi kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Olin vuosi sitten parhaan yst\u00e4v\u00e4ni kanssa h\u00e4nen enonsa luona y\u00f6t\u00e4. Tapasimme valvoa aina my\u00f6h\u00e4\u00e4n aamuy\u00f6h\u00f6n saakka, kunnes olimme liian v\u00e4syneit\u00e4. Kolmen aikoihin p\u00e4\u00e4timme menn\u00e4 petiin juttelemaan. Aikamme juteltua olimme puoliunessa; emme jaksaneet jutella henkevi\u00e4, mutta kuulimme kyll\u00e4, jos toinen sanoi jotain ja jaksoimme vastata toisillemme mumisten. Yht\u00e4kki\u00e4 talon keitti\u00f6st\u00e4 kuului valtava rys\u00e4hdys, aivan kuin joku olisi kaatanut jonkinlaisen kaapin alas tavaroineen. Uskalsimme kahdestaan menn\u00e4 katsomaan, mit\u00e4 oli tapahtunut, mutta keitti\u00f6ss\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n erikoista. Ei astian astiaa lattialla. Vastaavaa tapahtui samassa talossa sen j\u00e4lkeenkin; itse olin jo unessa, mutta yst\u00e4v\u00e4ni oli hereill\u00e4. H\u00e4n kuuli tasaisin v\u00e4liajoin t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisen \u00e4\u00e4nen, joka muistutti oven paiskahdusta. Yst\u00e4v\u00e4ni her\u00e4tti minut, koska pelk\u00e4si. Vaikka olin v\u00e4synyt, p\u00e4\u00e4tin kuunnella jonkin aikaa. Kuultuani saman \u00e4\u00e4nen tasaisin v\u00e4liajoin kuusi kertaa, p\u00e4\u00e4timme nousta yl\u00f6s. Her\u00e4timme aikuiset ja hekin kuulivat sen, mutta emme saaneet selville, mist\u00e4 se tuli. Mik\u00e4\u00e4n ovista ei paukahdellut eik\u00e4 talossa ollut muita. Olemme kuulleet my\u00f6s pient\u00e4 rapistelua er\u00e4\u00e4st\u00e4 huoneesta, miss\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n huonekaluja, joita ei k\u00e4ytet\u00e4. Rottia ei siell\u00e4 ole. Talo on vanha, jota kaupunki ei pura. Se on arvokas ik\u00e4ns\u00e4 takia ja se on ik\u00e4isekseen eritt\u00e4in kunnokas sis\u00e4lt\u00e4. Ulkoa se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan kummitustalolta.<\/p>\n Paranoia kirjoitti:<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 sattui kun olin 7-8 vuotias. Olin mennyt nukkumaan illalla ennen vanhempiani, vanhemmat olivat huoneeni vieress\u00e4 olevassa keitti\u00f6ss\u00e4 ja ovi keitti\u00f6\u00f6n oli auki. Her\u00e4sin siihen kun tunsin painon jonkun istahtaessa vuoteelleni, oletin ett\u00e4 se olisi ollut jompikumpi vanhemmistani. En kuitenkaan jaksanut k\u00e4\u00e4nn\u00e4ht\u00e4\u00e4 katsomaan vaan jatkoin uniani. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 painon tunne katosi ja ilmestyi samantien uudestaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4ni p\u00e4\u00e4lle niin, etten saanut henke\u00e4 tai pystynyt huutamaan tai mit\u00e4\u00e4n. Yht\u00e4kki\u00e4 paino taas katosi. Se ilmestyi viel\u00e4 viimeisen kerran niin, ett\u00e4 tuntui kun joku olisi hyppinyt p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa aloin kirkumaan, jolloin \u00e4itini rynt\u00e4si huoneeseen katsomaan. Samalla hetkell\u00e4, kun \u00e4itini tuppautui huoneeseen, t\u00e4m\u00e4 ”otus” joka minua oli kiusannut, painui vanhempieni s\u00e4ngyn alle ja katosi. \u00c4itini sanoi pari vuotta sitten kun asiasta puhuttiin, ett\u00e4 h\u00e4nkin oli n\u00e4hnyt ihan selke\u00e4n hahmon katoavan, kun h\u00e4n oli tullut huoneeseen katsomaan mit\u00e4 on tekeill\u00e4. Outoa, eik\u00f6? Itsell\u00e4ni ei ole mit\u00e4\u00e4n havaintoa mik\u00e4 se mahdollisesti olisi ollut.<\/p>\n Toinen tapaus taas, jonka muistan on se kun muutimme yhteen historialliseen omakotitaloon. Itse sain koko yl\u00e4kerran, vintin mukaanlukien. Huoneeni oli sijoitettu siten, ett\u00e4 ne j\u00e4iv\u00e4t vintin v\u00e4liin, vintti kun siis oli jaettu kahteen osioon. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kun nukuin siell\u00e4, kuulin selkeit\u00e4 askelia portaista\u00a0 ja ik\u00e4\u00e4nkuin oven avauksen. Seuraavan kerran, kun avasin silm\u00e4t seisoi s\u00e4nkyni p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 vanha mies! Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole avautunut ett\u00e4 kuka ko. henkil\u00f6 mahtoi olla. Kenties talon entinen is\u00e4nt\u00e4?<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n asunnon vintin ovet avautuvat itsekseen. Niiss\u00e4 on kuitenkin lukot, joiden ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa kuuluisi aueta itsekseen.<\/p>\n Kulkija kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Olin lapsuudessa paljon mummun hoivissa ja sittemmin aikuistuessani k\u00e4vin i\u00e4k\u00e4st\u00e4 mummuani auttelemassa, kun h\u00e4n asui kotimatkani varrella. Kerran muistan, ett\u00e4 minulle tuli pakottava tarve menn\u00e4 mummuni luokse vaikka olin jo sopinut kavereiden kanssa menosta kaupungille. Kun menin mummun luokse, h\u00e4n sai vaivoin oven auki ja oli heikkona. Soitin ambulanssin ja mummun sappitulehdus hoidettiin. Mummu kertoi my\u00f6hemmin rukoilleensa kotona, ett\u00e4 Jumala l\u00e4hett\u00e4isi jonkun h\u00e4nen luokseen. Mummu eli miltei 90-vuotiaaksi. H\u00e4n kuoli kotonaan ja sain tiet\u00e4\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Seuraavana y\u00f6n\u00e4 her\u00e4sin puolen y\u00f6n j\u00e4lkeen ja kuulin mummun tyypillisen \u00e4\u00e4nen, joka tervehti minua. Katsoin h\u00f6lmistyneen\u00e4 nukkuvaa poikayst\u00e4v\u00e4\u00e4ni ja k\u00e4\u00e4nsin katsettani olohuoneesen p\u00e4in. Siell\u00e4 mummuni valoisa, kirkas hahmo hymyili ja vilkutti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hahmo katosi. Minulla oli hyv\u00e4 olo, enk\u00e4 pel\u00e4nnyt-miksi olisin? Tiesin, ett\u00e4 mummu kertoi n\u00e4in omalla tavallaan el\u00e4m\u00e4n jatkuvan.<\/p>\n Toinen tarina my\u00f6s kerrottavana. Olen eritysilapsen \u00e4iti ja minulla on herkk\u00e4, vilkas neurologista sairautta poteva poika. H\u00e4n kertoi minulle kerran innolla kuinka on aina v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4hnyt enkeleit\u00e4. Ajattelin ensin, ett\u00e4 vilkas mielikuvitus tekee taitaa olla takana. Kuitenkin h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 esim. mummun luona ollessaan hoidossa h\u00e4n on n\u00e4hnyt pienen, vaaleanpunaisen, kultatukkaisen enkelin, joka lenn\u00e4hti mummun keitti\u00f6ss\u00e4 ja hymyili. Kerran kotona poikani juoksi kertomaan minulle, ett\u00e4 h\u00e4nen s\u00e4ngyll\u00e4\u00e4n istuu kultatukkainen enkeli ja kutoo. Menin katsomaan, mutta enkeli oli h\u00e4vinnyt. Poikani on n\u00e4it\u00e4 enkeleit\u00e4 n\u00e4hnyt, joskin nyt isompana ei aina heti kerro asiasta. Ihana ajatella, ett\u00e4 lapsellani on vaaleanpunainen, kultatukkainen suojelusenkeli.<\/p>\nTykk\u00e4ys ja jakotoiminnot:<\/div>