![\"Luukku](\"http:\/\/paranormaaliblogi.files.wordpress.com\/2008\/12\/23.jpg\" "\\"Luukku")
<\/p>\n<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 luukun kaksikymment\u00e4kolme kokemukset. En\u00e4\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4 Jouluun!<\/span> \ud83d\ude42<\/p>\n Tuntematon kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Is\u00e4ni kuoli l\u00e4hemm\u00e4s kymmenen vuotta sitten pitk\u00e4llisen sairauden nujertamana. Viimeiseen asti emme uskoneet sairauden viev\u00e4n is\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4n ennen is\u00e4n kuolemaa \u00e4itini n\u00e4ki unen, jossa h\u00e4n seisoi pime\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 is\u00e4ni kanssa. Paikalle pyyh\u00e4lsi bussi, jonka etulasissa loisti bussin numero 18. Is\u00e4n noustessa bussiin \u00e4iti ihmetteli is\u00e4n ratkaisua ja kysyi, saisiko h\u00e4n tulla mukaan. Is\u00e4 oli unessa puistellut vakavana p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja sanonut, ett\u00e4 \u00e4idill\u00e4 on viel\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen vuoronsa ole viel\u00e4, vaan se tulee aikanaan.<\/p>\n Is\u00e4ni vajosi er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jonkinlaiseen tiedottomaan tilaan. K\u00e4vimme katsomassa h\u00e4nt\u00e4 sairaalassa puoliltap\u00e4ivin. Is\u00e4 makasi s\u00e4ngyll\u00e4 silm\u00e4t suljettuina, autuas hymy kasvoillaan. H\u00e4n puisteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, naureskeli itsekseen, ja pyysi meit\u00e4 menem\u00e4\u00e4n takaisin nukkumaan, h\u00e4nell\u00e4 oli kaikki nyt tosi hyvin. Muistan aina ne sanat: ”H\u00f6p\u00f6h\u00f6p\u00f6, menk\u00e4\u00e4 takasin nukkumaan, kaikki on hyvin, ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4.” Ihmettelimme sit\u00e4, olihan keskip\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n Keskiy\u00f6ll\u00e4 kotipuhelin soi. Olimme kaikki jo tuolloin nukkumassa. Her\u00e4sin \u00e4itini ja siskoni itkuun. Is\u00e4 oli kuollut. Vuorokausi oli vaihtunut, oli 18. p\u00e4iv\u00e4 – sama numero, kuin bussi \u00e4itini unessa.<\/p>\n Sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4 huoneeni oli t\u00e4ynn\u00e4 valoja. Tiesin niiden olevan enkeleit\u00e4. En osannut itke\u00e4. Tiesin, ett\u00e4 is\u00e4ll\u00e4ni oli nyt hyv\u00e4 olla. Ja ett\u00e4 kaikki olisi hyvin.<\/p>\n H\u00e4mmentynyt kirjoitti:<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kerrottiin uskonnollisella leirill\u00e4.<\/p>\n Tapahtuneesta on noin 30 vuotta. Leirin ohjaaja Mirva oli ollut noin 10-vuotias ja kokoontunut iltaisin jonkun kaverinsa kotiin sellaisella nelj\u00e4n tyt\u00f6n ryhm\u00e4ll\u00e4. He olivat viett\u00e4neet hauskan illan, kunnes he olivat l\u00e4hdss\u00e4 kotiin. Matka alkoi hyvin, he eiv\u00e4t tarvinneet lamppuja, koska matkalla oli paljon taloja ja katu valaisimia, mutta sitten alkoi pime\u00e4 mets\u00e4tie. Heill\u00e4 oli vain yhdess\u00e4 py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 lamppu ja sekin himme\u00e4. Tyt\u00f6t ajoivat kymmenisen metri\u00e4, kun lamppu sammui. He rukoilivat, ett\u00e4 edes yksi lampuista syttyisi ja sitten tyt\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t polkemaan. Parin minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Mirvan lamppuun syttyi valo. He olivat todella iloisia, koska lamppu valaisi koko tien. Kun Mirva oli kotona h\u00e4n kertoi vanhemmilleen tapahtuneesta ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 sanoi, ett\u00e4 Mirvan py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 dynamolamppu, josta puuttui johdot! He meniv\u00e4t viel\u00e4 tarkastamaan, niin py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 oli vain lamppu kiinnitettyn\u00e4, eik\u00e4 se saanut mist\u00e4\u00e4n virtaa.<\/p>\n Franky kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Kerran olin juuri menossa nukkumaan, kun minut valtasi juuri tuo pelon tunne. Sy\u00f6ksyin \u00e4kki\u00e4 s\u00e4nkyyni peiton alle. Hetken kuluttua portaista alkoi kuulua askelia. Avasin hiljaa oven, ket\u00e4\u00e4n ei n\u00e4kynyt, mutta kuulin \u00e4\u00e4nen aina vain kovempana. Lopulta \u00e4\u00e4ni lakkasi ja kuului kova rys\u00e4ys; huoneessani ollut taulu oli tippunut alas, juuri tyynyni p\u00e4\u00e4lle, siihen kohtaan, jossa yleens\u00e4 pid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4ni. S\u00e4ik\u00e4hdin niin, etten en\u00e4\u00e4 pystynyt nukkumaan koko y\u00f6n\u00e4. Samanlaista on sattunut j\u00e4lkeenp\u00e4inkin. Esim. muutaman kerran TV on mennyt itsekseen p\u00e4\u00e4lle, kun olen sen juuri sulkenut. Joku tai jokin tunutuu olevan kanssani kokoajan.<\/p>\n Mattam kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Elettiin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 14.10, joka oli p\u00e4iv\u00e4 jolloin oli ennustettu maan p\u00e4\u00e4lle valo-olioita. Istuin koneella t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogissa ja lueskelin juttuja niist\u00e4 valo-olioista. Aloin juuri kirjoittamaan kommenttia t\u00e4nne, kun yht\u00e4kki\u00e4 kuulin outoa puhetta olkkarista tai rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 p\u00e4in. Tuli heti mieleen, ett\u00e4 siell\u00e4 olisi ollut joku ihme alieni. Se kuulosti juuri joltain olion puheelta, se oli sekavaa ja ilmeisesti siell\u00e4 oli kaksi, jotka puhuivat. \u00c4\u00e4ni oli t\u00e4ysin vieras kuin my\u00f6s kieli. Suljin paranormaaliblogin ja puhe lakkasi kuin sein\u00e4\u00e4n. Olin aivan paniikissa ja hivuttauduin hitaasti sulkemaan makuuhuoneen oven. Sen j\u00e4lkeen en kuullut \u00e4\u00e4ni\u00e4…<\/p>\n Sitten mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi asia, mutta joka oli pitk\u00e4st\u00e4 aikaa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 kokemus. Olin illalla miettinyt, ett\u00e4 minun pit\u00e4isi leikata keskisormen kynsi, joka oli aika pitk\u00e4, ohut ja resottava. Mietiskelin, ett\u00e4 leikkaisinko sen nyt, mutta sitten unohdin sen aivan t\u00e4ysin. Aamulla koulumatkalla huomasin, ett\u00e4 keskisormeni kynsi, joka oli eilen illalla viel\u00e4 ollut ohut ja resottava, oli nyt oikein siististi leikattu ja puhdistettu. Kuin olisin k\u00e4ytt\u00e4nyt keskisormeani jossain parhaassakin manikyyriss\u00e4. Se h\u00e4mmenti minua, a) koska olin juuri ajatellut niin, ett\u00e4 se pit\u00e4isi leikata ja sitten se on tehty kuin itsest\u00e4\u00e4n. Ja b) koska se oli pitk\u00e4\u00e4n aikaan v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4normaalimpi kokemus. Eih\u00e4n se minua haitannut, sill\u00e4 eip\u00e4 tarvinnut sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4 itse.<\/p>\n Jerry kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Keskustelin taannoin iso\u00e4itini kanssa kes\u00e4m\u00f6kill\u00e4mme, kun h\u00e4n otti puheeksi oudon tapahtuman. H\u00e4n ja isois\u00e4ni olivat menneet nukkumaan. Iso\u00e4itini kertoi, ett\u00e4 noin kello kahden aikaa y\u00f6ll\u00e4 h\u00e4n oli her\u00e4nnyt ja havahtunut siihen, ett\u00e4 huone oli valaistu kirkkaalla valolla. H\u00e4n nukkui kyljell\u00e4\u00e4n kasvot sein\u00e4\u00e4n p\u00e4in ja oletti, ett\u00e4 isois\u00e4 oli her\u00e4nnyt ja laittanut valot p\u00e4\u00e4lle. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ovelle p\u00e4in kysy\u00e4kseen syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, kun ihmetyksekseen havaitsi, ett\u00e4 oviaukossa seisoi loistava hahmo. Iso\u00e4itini kertoi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hahmosta l\u00e4hti niin voimakas valo, ett\u00e4 h\u00e4n h\u00e4dintuskin pystyi katsomaan sit\u00e4. Uskovaisena ihmisen\u00e4 iso\u00e4itini oletti, ett\u00e4 hahmo ei ollut isois\u00e4ni, vaan enkeli joka oli tullut hakemaan h\u00e4nt\u00e4. Iso\u00e4itini ei kuuleman mukaan tuntenut pelkoa tuona hetken\u00e4 vaan odotti tulevaa. Kun mit\u00e4\u00e4n ei tuntunut tapahtuvan h\u00e4n kysyi hahmolta oliko h\u00e4n tullut h\u00e4nt\u00e4 hakemaan. Hahmo oli t\u00e4ll\u00f6in k\u00e4\u00e4ntynyt ja hymyillyt leve\u00e4sti iso\u00e4idilleni ja l\u00e4hes silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 kadonnut. Iso\u00e4itini kuvaili valohahmoa ihmism\u00e4iseksi, mutta kasvoja h\u00e4n ei ollut kunnolla n\u00e4hnyt. P\u00e4\u00e4kin oli kuulemma ollut ruumiinrakenteeseen sopiva. Iso\u00e4itini oli t\u00e4m\u00e4n tapahtuman j\u00e4lkeen tuntenut itsens\u00e4 hyvin v\u00e4syneeksi ja mennyt takaisin nukkumaan. Aamulla selvisi, ett\u00e4 isois\u00e4 ei ollut n\u00e4hnyt tai kuullut mit\u00e4\u00e4n y\u00f6n aikana. N\u00e4iden tietojen lomassa voidaan vain arvailla mit\u00e4 iso\u00e4itini n\u00e4ki tuona y\u00f6n\u00e4. Oliko kyseess\u00e4 todellinen tapahtuma vaiko uni? Iso\u00e4itini sanoo olleensa t\u00e4ysin valveilla, koska katsoi tapahtuneen j\u00e4lkeen sein\u00e4kelloa, josta my\u00f6s ajankin muisti.<\/p>\n Oma kokemukseni kyseiselt\u00e4 m\u00f6kilt\u00e4 on hiukan erilainen. Tapahtuneesta on jo vuosia, mutta se j\u00e4i mieleeni sen ”outouden” takia. Olin katsomassa televisiota, isovanhempieni jo nukkuessa makuuhuoneen puolella. Kello oli l\u00e4hemm\u00e4s puoltay\u00f6t\u00e4. Tapahtuneesta muistan vain sen, ett\u00e4 olin kuulevani ulko-oven avautuvan ja siin\u00e4 samassa s\u00e4ps\u00e4hdin hereille s\u00e4ngyst\u00e4, jonka \u00e4\u00e4rell\u00e4 olin televisiota katsellut. Televisio oli yh\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta ruudulta n\u00e4kyi vain lumisadetta. Kello oli tuolloin jo reilusti yli puoleny\u00f6n. Oletin nukahtaneeni, joten sammutin television ja jatkoin uniani.<\/p>\nTykk\u00e4ys ja jakotoiminnot:<\/div>