{"id":5236,"date":"2009-11-19T05:22:20","date_gmt":"2009-11-19T03:22:20","guid":{"rendered":"http:\/\/paranormaaliblogi.net\/?p=5236"},"modified":"2009-11-20T11:42:21","modified_gmt":"2009-11-20T09:42:21","slug":"juttua-skeptismista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/paranormaaliblogi.net\/index.php\/2009\/11\/19\/juttua-skeptismista\/","title":{"rendered":"Juttua Skeptismist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Netist\u00e4 l\u00f6ytyy kiinnostava artikkeli nimell\u00e4 ”Skepsismin todelliset kasvot – Tietoisku skepsismist\u00e4<\/strong><\/a>”, jossa kritisoidaan Skeptismi\u00e4 ja sen haittapuolia\/ongelmia.<\/p>\n

Teksti on aika pitk\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 muutamia kiinnostavia kohtia tuosta tekstist\u00e4\/artikkelista.<\/p>\n

”Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: ensin sit\u00e4 pilkataan; toiseksi sit\u00e4 vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4.” – Arthur Schopenhauer.<\/em><\/p>\n

”Uskokaa niit\u00e4 jotka etsiv\u00e4t totuutta, ep\u00e4ilk\u00e4\u00e4 niit\u00e4 jotka ovat sen l\u00f6yt\u00e4neet.” – Andr\u00e9 Gide.<\/em><\/p>\n

”It is error alone which needs the support of government. Truth can stand by itself.” – Thomas Jefferson, Notes on Virginia.
\n<\/em>
\n– ”Miksi silmiini sattuu?”
\n– ”Et ole k\u00e4ytt\u00e4nyt niit\u00e4 koskaan” – Matrix -elokuva 1999.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Internet on kuin onkin kaiken markkinoinnin ja kaupank\u00e4ynnin ohella oiva tietol\u00e4hde. Mutta yksi sielt\u00e4 puuttuu: suomenkielisi\u00e4 sivuja, jotka tarttuvat kriittisesti ”skeptismin” k\u00e4sitteeseen, skeptikkojen toimintaan, sanomisiin tai kirjoituksiin, on melko turha etsi\u00e4. Niit\u00e4 sivuja ei ole kuin pari. Kokoamani valikoima englannin kielell\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 linkkej\u00e4 on runsaasti, niinkuin pit\u00e4\u00e4kin. Suomalaisuus korostuu melko omalaatuiseksi t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Kulkeeko tieto huonosti suomalaisten nettiyhteyksiss\u00e4, lukuisissa k\u00e4nnyk\u00f6iss\u00e4 ja loistavassa koulutussysteemiss\u00e4, kenen hallussa ovat informaation siivil\u00e4t?<\/p>\n

Opittavaa? Se, mik\u00e4 ”Skeptismist\u00e4” voidaan oppia on juuri se, ett\u00e4 nyky-yhteiskunta on erityisen haavoittuvainen vastuuttomasti rehottavan tiedotusv\u00e4lineiden ja akateemisen maailman itsekritiikitt\u00f6myyden kautta. Jos sama paranormaalia ilmi\u00f6it\u00e4 tai ilmi\u00f6iden tutkijoita karkeasti v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4 juttu menee l\u00e4pi muutamassa isommassa lehdess\u00e4, se tiet\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 60% suomalaisista lukee sen. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Helsingin Sanomat levikill\u00e4\u00e4n (noin 426000) kattaa noin kolmanneksen Suomen talouksista. Jos lehden artikkelissa mainitaan jokin auktoriteettiuskoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 nimi tai laitos, useimmmille lukijoille se riitt\u00e4\u00e4 ”totuuden” vakuudeksi. Suuri osa ihmisi\u00e4 ei halua etsi\u00e4 mediainformaation lis\u00e4ksi parempaa tietoa kirjoista tai itse alkul\u00e4hteist\u00e4 saati aloitteentekij\u00f6iden motivaatiosta tai taustoista. Btw, yhden hallitsevan mediakanavan ylivalta ei koidu demokratian kunniaksi, se lis\u00e4\u00e4 tasap\u00e4isyytt\u00e4 ja keskiarvoista massavaikutusta ihmisten mieliss\u00e4. (Verrattakoon tilannetta Ruotsiin, jossa suurin p\u00e4iv\u00e4lehti on Dagens Nyheter, jonka levikki on 3450000 ja asukkaita Ruotsissa on 9 miljoonaa ja silloin se kattaisi karkeasti arvioiden joka seitsem\u00e4nnen talouden. Englannissa, 51 miljoonan maassa suurimman The Times lehden levikki on vain 692000). Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ”skeptismin oikeat juuret, toimintatavat, ideologia, valheet ja mustamaalaukset tulevat paljastettua my\u00f6s suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4, mutta laskelmoiva lehdist\u00f6mme ei n\u00e4yt\u00e4 uskalla k\u00e4sitell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijoiden massareaktioissa vastustusta ja mahdollisen tilaajakannun laskun.<\/p>\n

OLIPA SKEPTIKOITA ENNENKIN:
\n(Esimerkit p\u00e4\u00e4osin Richard Milton: Forbidden Science ja William Broad & Nicholas Wade: Sanningens d\u00f6dgr\u00e4vare, om fusk och bedr\u00e4geri i vetenskpanes v\u00e4rld)<\/p>\n

”Niin monta vuosisataa Luomisen j\u00e4lkeen on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 joku l\u00f6yt\u00e4isi uusia maita, joilla on mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4” – Espanjalainen kuninkaallinen komitea vastauksessaan Christopher Columbuksen pyynt\u00f6\u00f6n purjehtia kohti l\u00e4ntt\u00e4.<\/p>\n

”Mielummin uskon, ett\u00e4 kaksi jenkkiprofessoria valehtelee kuin ett\u00e4 taivaalta sataa kivi\u00e4” – Thomas Jefferson kuullessaan raportteja meteoriiteista.<\/p>\n

Amerikkalaisen Western Union -yhti\u00f6n sis\u00e4isess\u00e4 muistiossa todettiin 1876: ”T\u00e4ll\u00e4 puhelimella on niin monia haittapuolia jotta siit\u00e4 voisi tulla vakavasti otettava kommunikoinnin v\u00e4line. T\u00e4ll\u00e4 kapineella ei ole meille arvoa.”<\/p>\n

”Kaikki, mik\u00e4 voidaan keksi\u00e4, on keksitty” – Charles Duell, USA:n patenttitoimiston johtaja, 1899.<\/p>\n

”Kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4t perustavat lait ja tosiasiat fysiikassa on jo keksitty ja ne ovat niin lujasti todistettu ett\u00e4 niiden syrj\u00e4ytyminen uusien keksint\u00f6jen kautta on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4…Tulevaisuuden keksint\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 kuudennen desimaaliluvun kohdalta” – fyysikko Albert. A. Michelson, avajaispuheessaan 1894 Ryersonin Fysiikan laboratoriossa, Chicagon yliopistossa.<\/p>\n

Arthur Pollen ehdotti 1905 USA:n laivaston amiraaleille, ett\u00e4 sotalaivojen tykkej\u00e4 voitaisiin hallita mekaanisesti jotta niiden osumatarkkuus pitkill\u00e4 matkoilla paranisi huomattavasti. Amiraaliteetti vastasi ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole asiaan kiinnostusta, koska Saksa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiinnostunut. Pollen tarkensi suunnitelmiaan ja l\u00e4hetti toisen ehdotuksen, joka perustui kokemuksiin Ven\u00e4j\u00e4n ja Japanin sodassa k\u00e4ytyihin laivastojen taisteluihin. Amiraalitetti vastasi nyt, ett\u00e4 Japanin menestys merisodassa perustui siihen, ett\u00e4 Japanin laivoissa ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista tykkien ohjausmekanismia. Pollenin kehitt\u00e4m\u00e4 mekaaninen ohjausysteemi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1925.<\/p>\n

”Koko menetelm\u00e4 (avaruusalusten ampuminen avaruuteen)…tarjoaa niin perustavaa laatua olevia vaikeuksia, ett\u00e4 olemme pakotettuja hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koko ajatuksen koska se on oleellisesti ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lllinen huolimatta kirjoittajan itsep\u00e4isest\u00e4 vaatimuksesta panna syrj\u00e4\u00e4n ennakkoluulot ja ajatella uudelleen oletettu mahdottomuus lent\u00e4\u00e4 avaruudessa ilmaa raskaammilla esineill\u00e4 eik\u00e4 tuomita sit\u00e4 ennenkuin se on toteutettu. Avaruusmatkailu on puhdasta puppua!” -Sir Richard van der Riet Wooley, brittil\u00e4inen astronomi, arvostelussaan kirjasta P.E.Cleatorin ”Rockets in Space”, Nature, March 14, 1936.<\/p>\n

”Minusta on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lentokoneen mahdollisuudet, joita pari, kolme vuotta sitten pidettiin ratkaisuna (lent\u00e4misen ongelmaan) on tyhjennetty ja meid\u00e4n t\u00e4ytyy etsi\u00e4 ratkaisua muualta.” – Thomas Edison 1895.<\/p>\n

”Sellaiset h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4itteet kuin n\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi haudata tieteelle sopimattomina ja tieteen kehityksen vastaisina.” – Sir William Siemens, 1880 vastaten Edisonin ilmoitukseen toimivasta hehkulampusta.<\/p>\n

”Protestina todellisen tieteen puolesta…Edisonin kokeilut ovat n\u00e4kyv\u00e4sti ep\u00e4onnistuneet ja silti julkisuudessa esitetty ihmeellisin\u00e4 menestyksin\u00e4. Yleis\u00f6n pett\u00e4mist\u00e4.” – Professori Henry Morton Edisonin lampusta. Morton itse tunsi Edisonin ja asui miltei h\u00e4nen naapurissaan ja olisi voinut iltak\u00e4velyll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 toteamassa toimiiko lamppu vai ei.<\/p>\n

”T\u00e4ytyy unohtaa kaikki ’Amerikan huijaukset’ voidakseen hyv\u00e4ksy\u00e4 sellaiset (Edisonin) v\u00e4itteet Menlo Parkin velho ei n\u00e4yt\u00e4 tuntevan s\u00e4hk\u00f6isen tieteen salaisuuksia, Mr. Edison vie kehityst\u00e4 taaksep\u00e4in.” – Professori Du Mondel kommentoidessaan Edisonin s\u00e4hk\u00f6lamppua.<\/p>\n

(Edisonin)…”v\u00e4itteet ovat niin absurdeja ja osoittavat puutetta s\u00e4hk\u00f6isten piirien ja s\u00e4hk\u00f6laitteiden rakenteen ja toimintatavan tuntemisessa.” Edwin Weston, aikansa suuri valaistuksen asiantuntija Edison lampusta.<\/p>\n

”Olemme ilmeisesti l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4rirajoja t\u00e4htitieteellisen tiedon suhteen.” – Simon Newcomb, astronomi 1888.<\/p>\n

”Ilmaa raskaammat lentov\u00e4lineet ovat mahdottomia”. – Lord Kelvin, Kuninkaallisen Tiedeseuran presidentti 1895.<\/p>\n

”N\u00e4ytt\u00f6 siit\u00e4 mahdottomuudesta, ett\u00e4 tunnettujen ainesten, tunnettujen mekaanisten v\u00e4lineiden ja tunnettujen energioiden yhdist\u00e4minen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 tavalla koneeksi, joka voi lent\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 matkoja ilmojen halki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minusta niin lujalta kuin vain jokin fyysinen tosiseikka voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.”- Astronomi S. Newcomb 1906.<\/p>\n

Saksan Neuropsykiatrisen Seuran kokouksessa 1910 Freudin nimen tullessa mainituksi puheenjohtajana toiminut professori Wilhelm Weygandt pamautti nuijalla p\u00f6yt\u00e4\u00e4n sanoen: ”T\u00e4m\u00e4 ei ole tieteellisen kongressin keskustelun aihe, vaan poliisille kuuluva asia.” Psykonalyysin kiihkeimm\u00e4t vastustajat olivat tuttua joukkoa: j\u00e4ykki\u00e4 akateemisia puup\u00e4it\u00e4, kirkonmiehi\u00e4, siveyspoliiseja, tieteen popularisoijia ja lehdist\u00f6n edustajia.<\/p>\n

”Professori Goddard ei tied\u00e4 aktion ja reaktion suhdetta ja sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla jotain parempaa kuin tyhji\u00f6, jota vastaan reaktio tapahtuu. H\u00e4nelt\u00e4 tuntuu puuttuvan se perustieto, jota lukioissa yleisesti jaellaan.” – 1921 New York Timesin kirjoitus Robert Goddardin vallankumouksellisesta rakettisuunnitelmasta.<\/p>\n

”H\u00e4n ei etsi totuutta; h\u00e4n ajaa asiaansa ja on sokea kaikille v\u00e4itteille ja tosiasioille, jotka ovat h\u00e4nen asiaansa vastaan.” – 1922 Briton Philip Lake, aikansa johtava geologi Alfred Wegenerin teoriasta koskien mannerten liikkumista.<\/p>\n

Voiko geologia en\u00e4\u00e4 kutsua itse\u00e4\u00e4n tieteeksi…”jos tuollainen teoria saa valtaa.” – huomattava geologi R. Thomas Chamberlin kirjoitti Wegenerin teoriasta.<\/p>\n

”Keskustelun jatkaminen asiasta vain sotkee kirjallisuutta asiasta ja sumuttaa alan opiskelijoiden mieli\u00e4.” – Bailey Willis, geologi, Wegenerin teoriasta. H\u00e4n kutsui my\u00f6s Wegenerin teoriaa ”saduksi”. T\u00e4m\u00e4 satu ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran pienen\u00e4 94-sivuisena kirjasena ja sai johtavat akateemiset geologit rabieksen valtaan. Wegenerin teoria osoitettiin oikeaksi v\u00e4hitellen 1940- ja 1950-luvuilla. Er\u00e4s syy Wegenerin kiihke\u00e4\u00e4n torjuntaan oli se, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut geologi koulutukseltaan vaan astronomi ja meteorologi. Omalle hiekkalaatikolle tunkeutuva vieras naapurin tutkijapoika\/tytt\u00f6 saa lapiosta p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Luulisi, ett\u00e4 ”objektiivisessa” tieteen maailmassa, jossa tavoitellaan kenellek\u00e4\u00e4n kuulumatonta totuutta, ei olisi lainkaan reviirik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, mutta sit\u00e4 siell\u00e4 on koomisuuteen asti.<\/p>\n

”T\u00e4m\u00e4 hullu ajatus avaruusaluksen l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 kuuhun on esimerkki absurdin pitk\u00e4lle menneen erikoistumisen tuomista haitoista tieteess\u00e4.” -A.W. Bickerton, fyysikko 1926.<\/p>\n

”Avaruusmatkailu on h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4.” -Sir Harold Spencer Jones, Englannin kuninkaallinen astronomi 1957, kaksi viikkoa ennen ensimm\u00e4isen Sputnikin laukaisua.<\/p>\n

”640 kilon muisti pit\u00e4isi riitt\u00e4\u00e4 kenelle tahansa.” Bill Gates 1981.<\/p><\/blockquote>\n

Lue kirjoitus kokonaisuudessaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kiitos vinkist\u00e4 TeemuM:lle<\/strong>. \ud83d\ude42<\/p>\n

PS. Kannattaa lukea my\u00f6s Digitaalinen el\u00e4m\u00e4 -blogin pohdinta aiheesta<\/a>.<\/p>\n

[ad]<\/strong> Empty ad slot (#1)!<\/p>\n

Tykk\u00e4ys ja jakotoiminnot:<\/div>