{"id":5936,"date":"2010-02-12T23:40:26","date_gmt":"2010-02-12T21:40:26","guid":{"rendered":"http:\/\/paranormaaliblogi.net\/?p=5936"},"modified":"2010-10-06T09:41:01","modified_gmt":"2010-10-06T06:41:01","slug":"paranormaali-blogin-haastattelussa-omara-ja-kiria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/paranormaaliblogi.net\/index.php\/2010\/02\/12\/paranormaali-blogin-haastattelussa-omara-ja-kiria\/","title":{"rendered":"PB:n haastattelussa Omara ja Kiria – Osa 1"},"content":{"rendered":"

Paranormaali Blogi haastatteli <\/strong>Omaraa ja <\/strong>Kiriaa koskien heid\u00e4n outoja kokemuksiaan mm. varjo-olennosta, sek\u00e4 kahden oudon heimon kohtaamisesta.<\/strong><\/p>\n

Intro – Keit\u00e4 te olette?<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

Kiria ja Omara ovat luonnonlapsosia, kaksi sisarusta ruuhkasuomesta. Sisaruksista vanhempi, Omara on jo lapsena ollut kiinnostunut kivist\u00e4, hypnoosista ja kaikesta yliluonnollisesta. H\u00e4n on my\u00f6s wiccan kautta tutustunut energioihin, sek\u00e4 kulkee my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n uskon p\u00e4\u00e4asiallisia oppeja noudattaen, eklektisen\u00e4. H\u00e4n on omien sanojensa mukaan my\u00f6s ajautunut tilanteeseen, jossa h\u00e4n n\u00e4kee ja kuulee paljon… Mennytt\u00e4 ja tulevaa.<\/p>\n

Pikkusisko Kiria saa kutsuja, joita he tarkastavat yhdess\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n <\/em>(Kiria) toimii muistinani ja kirjoittaa my\u00f6s paljon, mutta englanniksi. T\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla. Auttaa ja ajoittain tulla autetuksi. Omistamme my\u00f6s kolme ihanaa lemmikki\u00e4, joista varmasti kuulette my\u00f6hemmin. Harrastamme pelej\u00e4, roolipelit on eritt\u00e4in l\u00e4hell\u00e4 meit\u00e4, mutta muutoin harrastuksiimme kuuluu l\u00e4hinn\u00e4 piirt\u00e4mist\u00e4, maalaamista, sek\u00e4 muunlaista luovuuden harjoittamista. Huumorintajumme on outoa, joten toivon osaavani ilmaista asiat niin, ettei tule aihetta ihmettelyyn, mik\u00e4 ei toisaalta olisi pahaksi sek\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n

Kerro hieman miten kaikki alkoi?<\/strong><\/span><\/span>
\n<\/span>
\nOlimme jo pidemp\u00e4\u00e4n mets\u00e4st\u00e4neet yliluonnollisia paikkoja ja koska Kiria oli t\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 paikassa aiemmin kokenut oudon tapahtuman, p\u00e4\u00e4timme sinne palata. Aikaisempi tapahtuma oli sen verran pelottava, ett\u00e4 niin sanotusti halusimme ker\u00e4t\u00e4 voimia, ett\u00e4 voisimme palata paikalle.<\/p>\n

Paikka sijaitsee suhteellisen l\u00e4hell\u00e4, pellolta johtaa pieni tie joelle, jonka sillalla p\u00e4\u00e4asiassa kaikki tapahtumat ovat saaneet paikkansa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4timme siis koiran ulkoilutuksen yhteydess\u00e4 katsastaa paikan uudelleen. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun jouduimme kahden heimon v\u00e4lik\u00e4teen. Yst\u00e4v\u00e4llisempi heimo pyysi meit\u00e4 poistumaan, ettemme olisi vaarassa. Koimme k\u00e4skyn niin kovana, ett\u00e4 l\u00e4hdimme pois.<\/p>\n

Toinen l\u00e4hestyminen meni paremmin. Katselimme alas sillalta, ja ihmettelimme pensaasta
\njoen vierelt\u00e4 paistavaa valoa. Jos paikalla olisi ollut joku, kuun valo olisi sen n\u00e4ytt\u00e4nyt, eik\u00e4 tuollaiseen paikkaan olisi ollut j\u00e4rke\u00e4 menn\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n osoittelemaan taskulampulla. Kuulimme pian my\u00f6s askeleita vedess\u00e4, ja jonkinlaista lipumista. Joki on miltei enemm\u00e4nkin puro tuossa kohtaa, joten siin\u00e4 ei ole syv\u00e4\u00e4. Katselimme ja kuuntelimme, kunnes meid\u00e4t sokaistiin. Valkoinen valo sokaisi meid\u00e4t molemmat, emmek\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4hneet tai edes ymm\u00e4rt\u00e4neet miss\u00e4 koiramme olivat,\u00a0 tai v\u00e4litt\u00e4neet ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 koska v\u00e4l\u00e4hdys ja sen aiheuttama sokaisu oli niin kova.<\/p>\n

Se oli ehk\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys, mutta ajantaju on aiemminkin kadonnut, tai pikemminkin aika on kadonnut minun sit\u00e4 muistamatta, joten normaalij\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna tuo sokaisu kesti vain sekunnin-pari.\u00a0 En osaa sanoa mit\u00e4 tapahtui v\u00e4liss\u00e4, eik\u00e4 kumpikaan osaa laittaa asioita parempaan aikaj\u00e4rjestykseen, mutta Kiria sanoi, ett\u00e4 olennot olivat nyt toisella puolen siltaa.<\/p>\n

Koiramme alkoivat huudon, pelokas haukunta suuntaan, jonne itse en ollut viel\u00e4 ehtinyt k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Sanoin, ett\u00e4 jos saatte koirat sekaisin, on teill\u00e4 varmaan my\u00f6s kyky rauhoittaa ne. Itse emme siihen kyenneet koska koirat olivat aivan poissa tolaltaan. Silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 koirat hiljeniv\u00e4t ja jatkoivat normaaleja puuhiaan. Koirat olivat vapaana tuon ajan, mutta eiv\u00e4t halunneet menn\u00e4 l\u00e4helle vett\u00e4.<\/p>\n

Silt\u00e4 osaa olimme ulkona tilanteesta, liian p\u00f6llistyneit\u00e4 jatkamaan ihmettely\u00e4, joten l\u00e4hdimme kotiin miettim\u00e4\u00e4n mit\u00e4 oli tapahtunut. Olimme kyll\u00e4 kokenee yht\u00e4 sun toista, mutta tuo ylitti kokemukset siihen menness\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4vimme sillalla normaaleilla p\u00e4iv\u00e4k\u00e4velyill\u00e4, mutta se oli vain silta… Siihen asti, kunnes otimme puoli-skeptisen yst\u00e4v\u00e4mme mukaan. Halusimme kenties vahvistusta joko sille, ettei mit\u00e4\u00e4n ollut tapahtunut, tai sille, ett\u00e4 jotain oli oikeasti meneill\u00e4\u00e4n. Istuimme sillalla, ja odottelimme. Valaisimme aluetta lampuilla, mutta vain muutaman minuutin ajan. Itse tunsin, ett\u00e4 olennot eiv\u00e4t halua n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4, joten pyysin yst\u00e4v\u00e4\u00e4mme laittamaan valot pois. K\u00e4\u00e4nnyin taas suuntaan, jonne viimeksikin olimme. Joessa oli kuhinaa, mutta oli vaikea n\u00e4hd\u00e4 muuta kuin veden liikett\u00e4, aivan kuin askelia ja jonkinlaista lipumista.<\/p>\n

Tuolloin toimin viestien vastaanottajana ja kysyin sek\u00e4 Kirian, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4mme antamia kysymyksi\u00e4, kuin my\u00f6s omiani. Suurin oli se, miksi juuri me. Vastauksena saimme, ett\u00e4 olemme erikoisia. Kiria mainitsi my\u00f6s, ett\u00e4 olo oli mukava, h\u00e4n makasi sill\u00e4 hetkell\u00e4 sillalla sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n katsellen taivaalla n\u00e4kyvi\u00e4 valoja. Kuulin vastauksen, ”niin pit\u00e4\u00e4kin olla<\/em>”, mutten halunnut sanoa sit\u00e4, koska luulin kaiken tulevan omasta mielest\u00e4ni. T\u00e4st\u00e4 seurauksena kuulin kovemman ”sano se!<\/em>” -k\u00e4skyn, ja kerroin, mit\u00e4 oli k\u00e4sketty sanomaan.\u00a0 N\u00e4imme kaikki valoja taivaalla, alkuun kellert\u00e4vi\u00e4 py\u00f6reit\u00e4, ja niiden h\u00e4vitty\u00e4 viivoja. Yst\u00e4v\u00e4mme n\u00e4ki puuman toisessa suunnassa ja hetken katsottuani n\u00e4in saman. Kiria makoili edelleen sillalla hihitellen n\u00e4yille.<\/p>\n

N\u00e4in oli yst\u00e4v\u00e4mmekin saatu anti-skeptistetty\u00e4, ja omat ep\u00e4ilyksemme vahvistuivat.<\/p>\n

\"Silta

Silta Kirian piirt\u00e4m\u00e4n\u00e4<\/p><\/div>\n

Mainitsit, ett\u00e4 aikaisempi tapahtuma oli sen verran pelottava, ett\u00e4 halusitte ker\u00e4t\u00e4 voimia. Mik\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 aikaisempi tapahtuma?<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

Kiria oli koiraa ulkoiluttamassa joen rannalla, sek\u00e4 aiemmin mainitun sillan luona. Siell\u00e4 h\u00e4n tunsi kuinka joku veti h\u00e4nt\u00e4 vett\u00e4 kohden. H\u00e4n oli ollut pitk\u00e4\u00e4n uittamassa k\u00e4tt\u00e4\u00e4n vedess\u00e4, kunnes sen kylmyys niinsanotusti her\u00e4tti h\u00e4net. Taustalla n\u00e4kyi hahmo, varjomainen ihmisen muotoinen. T\u00e4m\u00e4 hahmo ei osoittanut hyvi\u00e4 energioita. Tuossa l\u00e4hinn\u00e4 pel\u00e4stytti se, ett\u00e4 Kiria ei tuolloin osannut suojata itse\u00e4\u00e4n kunnolla. Jos tuo transsitila olisi p\u00e4\u00e4ssyt pitk\u00e4lle, olisi voinut vain spekuloida mit\u00e4 olisi tapahtunut… Jos mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 tapahtumasta on automaattipiirroksia, joista aistii pahan energian.<\/p>\n

\"Varjo-olento

Varjo-olento Kirian piirt\u00e4m\u00e4n\u00e4<\/p><\/div>\n

Mainitsit, ett\u00e4 jouduitte kahden olentoheimon v\u00e4lik\u00e4teen. Kuvaile hieman milt\u00e4 olennot n\u00e4yttiv\u00e4t.<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 heimoista negatiivisempi oli itsemme kokoista, varjona havaittavissa olevaa kansaa. Heid\u00e4n kykyns\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 meilt\u00e4 energiaa oli huomattava. Heimo, jonka tapasimme my\u00f6hemmin, oli eritt\u00e4in luonnonl\u00e4heist\u00e4. Pienikokoisia, meit\u00e4 ehk\u00e4 polveen. Arkoja esiintym\u00e4\u00e4n, mutta tuossa tilanteessa ilmeisesti heid\u00e4n johtajahahmonsa tuli avuksemme ja pyysi poistumaan, koska alue ei ollut turvallinen. Koen vaaleanvihre\u00e4n heid\u00e4n v\u00e4rin\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 pimeydess\u00e4 oli eritt\u00e4in vaikea havaita yksityiskohtia k\u00e4ytt\u00e4en normaalin\u00e4k\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Haastattelu jatkuu toisessa osassa, joka julkaistaan piakkoin. Mit\u00e4 olivat Omaran ja Kirian kohtaamat olennot? Mik\u00e4 oli n\u00e4iden kokemusten tarkoitus? Mit\u00e4 mielt\u00e4 sin\u00e4 olet? Voit my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 kommenteissa mahdollisia lis\u00e4kysymyksi\u00e4, joihin pyrimme saamaan vastauksia.<\/em><\/strong><\/p>\n

Tykk\u00e4ys ja jakotoiminnot:<\/div>