{"id":6777,"date":"2010-07-19T10:44:25","date_gmt":"2010-07-19T07:44:25","guid":{"rendered":"http:\/\/paranormaaliblogi.net\/?p=6777"},"modified":"2010-10-06T09:45:12","modified_gmt":"2010-10-06T06:45:12","slug":"ganzfeld","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/paranormaaliblogi.net\/index.php\/2010\/07\/19\/ganzfeld\/","title":{"rendered":"Ganzfeld"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Termi ganzfeld tarkoittaa ”t\u00e4ytt\u00e4 kentt\u00e4\u00e4” ja juontuu efektist\u00e4, jossa aivot tuottavat hallusinaatioita visuaalisten \u00e4rsykkeiden puuttuessa. T\u00e4m\u00e4 puutostila saadaan aikaan peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koko n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 staattisella, yksiv\u00e4risell\u00e4 peitteell\u00e4, esimerkiksi kahdella pingispallon puolikkaalla.<\/p>\n

Parapsykologisissa tutkimuksissa, ns. ganzfeld-kokeissa, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hermokohinasta syntyvi\u00e4 hallusinaatioita apuv\u00e4lineen\u00e4 ESP-ilmi\u00f6t\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4. Ajatuksena on kutakuinkin se, ett\u00e4 viel\u00e4 tuntematon aisti tai jokin muu informaatiokanava siirt\u00e4\u00e4 visuaalista tietoa kahden ihmisen tajunnan v\u00e4lill\u00e4, ja satunnaisuudesta nousevat kuvat reagoivat jollain tapaa t\u00e4h\u00e4n informaatioon. Vastaanottava, pingispallot silmiss\u00e4 loikoileva henkil\u00f6n siis odotetaan n\u00e4kev\u00e4n hallusinaatioissa l\u00e4hett\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n ajatteleman kuvan. Kokeilla pyrit\u00e4\u00e4n todistamaan telepaattisen kommunikaatiokanavan olemassolo.<\/p>\n

Standardisoidussa koeasettelussa l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 ajattelee jotain kuvaa, ja puolen tunnin ganzfeld-session j\u00e4lkeen vastaanottajalle n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n ajattelema kuva sek\u00e4 kolme muuta kuvaa. N\u00e4ist\u00e4 vastaanottaja valitsee yhden. Satunnaisesti valittaessa todenn\u00e4k\u00f6isyys oikean kuvan valitsemiseen on 25%. Ganzfeld-kokeissa tulokset ovat usein jotain aivan muuta.<\/p>\n

Vuosien 1974 ja 1981 v\u00e4lill\u00e4 toteutettiin 42 ganzfeld-koetta. Charles Honortonin my\u00f6hemm\u00e4n meta-analyysin mukaan 55% kokeista tuotti positiivisen lopputuloksen ja oikeaan kuvaan osumisprosentti oli 38%. Yksitt\u00e4isten kokeiden tulokset olivat hyvin vaihtelevia, toiset tutkijat saivat jatkuvasti parempia tuloksia kuin toiset. Parapsykologien mielest\u00e4 t\u00e4llainen vaihtelu voi aiheutua tutkijoiden, ja miksei tutkittavienkin, tiedostamattomista odotuksista, jotka vaikuttavat tuntemattomaan tiedonsiirtov\u00e4yl\u00e4\u00e4n. Sin\u00e4ns\u00e4 j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4\u00e4, onhan tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdissakin kyse tajuntojen vaikutuksista toisiin. Skeptikot kuitenkin pitiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tutkimusasetteluiden virheet vaikuttivat tuloksiin. Honorton ja skeptinen psykologi Ray Hyman p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vuonna 1986 luoda yhten\u00e4iset ohjeistukset Ganzfeld-tutkimuksille.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkimuksia on tehty rutkasti lis\u00e4\u00e4, niit\u00e4 on analystoitu ja meta-analysoitu, varmaan l\u00f6ytyy my\u00f6s meta-analyysien meta-analyyseja. Suurin osa analyyseist\u00e4 antaa osumaprosentiksi suurinpiirtein kolmeakymment\u00e4, eli tilastollisesti hyvinkin merkitt\u00e4v\u00e4n poikkeaman. Vaihtelu on kuitenkin suurta, aina 25 prosentista 39:\u00e4\u00e4n, riippuen siit\u00e4 mink\u00e4laisia kokeita on otettu mukaan. Esimerkiksi negatiiviseen tulokseen p\u00e4\u00e4tyneet Julie Milton ja Richard Wiseman sis\u00e4llyttiv\u00e4t analyysiins\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4standardeja kokeita. L\u00e4helle standardia pyrkineit\u00e4 kokeita analysoidessaan tutkijat Deryl Bem, John Palmer ja Rickhard Broughton saivat sen sijaan j\u00e4lleen tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n

Miksi sitten Ganzfeld-kokeiden tulokset eiv\u00e4t riit\u00e4 todisteeksi telepatian olemassaolosta? Ensinn\u00e4kin meta-analyysi, jossa useamman tutkimuksen tulokset tulkitaan kuin yhden laajan tutkimuksen tuloksena, on yht\u00e4 altis tutkijan ennakko-odotuksille ja subjektiivisille n\u00e4kemyksille kuin yksitt\u00e4inenkin tutkimus. Toiseksi tilastollinen poikkeama ei viel\u00e4 tee tuloksesta tieteellisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n olemassaolevaa, yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja testattavaa teoriaa ei telepatialle ole olemassa. Niin urpolta kuin se \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n kuulostaakin, t\u00e4ytyy ensin olla teoria, jota aletaan todistelemaan, pelk\u00e4t todisteet eiv\u00e4t riit\u00e4 tieteeksi. Siin\u00e4 mieless\u00e4 asia on kuitenkin j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4, ett\u00e4 poikkeamat eiv\u00e4t todista muuta kuin sen, ett\u00e4 on olemassa poikkeamia. Vaikka ganzfeld-kokeissa siis saadaan jatkuvasti tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia, ne eiv\u00e4t yksist\u00e4\u00e4n riit\u00e4 todistamaan telepatian olemassaoloa. Jotain kummallista siell\u00e4 pingispallonpuolikkaiden takana kuitenkin tapahtuu.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 tutkimuksia siis tarvitaan. Joku vaan jos suostuisi niit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Wikipedia<\/a><\/p>\n

Sceptics dictionary <\/a><\/p>\n

Kuudes aisti – aivojen yliaistilliset mahdollisuudet<\/a><\/p>\n

Artikkeli on aiemmin julkaistu Tajunta.net<\/a>iss\u00e4, jossa my\u00f6s hiukan lis\u00e4\u00e4 aiheesta.<\/p>\n

Tykk\u00e4ys ja jakotoiminnot:<\/div>