![\"\"](\"http:\/\/paranormaaliblogi.files.wordpress.com\/2008\/05\/kokemukset_toukokuu_2008.jpg\")
Meni v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4iseksi t\u00e4m\u00e4n kuun ensimm\u00e4isen kokemussatsin julkaiseminen, mutta t\u00e4ss\u00e4 se nyt tulee. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kokemuksia on jonossa\/odottamassa julkaisua n. 90 kappaletta ja julkiseksi niit\u00e4 lis\u00e4ill\u00e4\u00e4n sivustolle l\u00e4hiaikoina n. 5 kappaleen eriss\u00e4.<\/p>\n
Gummaukset kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Min\u00e4 ja kaverini olimme kaverini \u00e4idin ja h\u00e4nen miesyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 luona. Talo oli hyvin vanha, sodan aikainen. Olimme kaverini kanssa h\u00e4nen huoneessaan yl\u00e4kerrassa. Pistimme oven lukkoon (s\u00e4pill\u00e4). Kumpikaan meist\u00e4, min\u00e4 tai kaverini, ei ollut l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n huoneen ovea, kaikki muut elolliset talossa oleilivat alakerrassa, ikkunat eiv\u00e4t olleet auki, eli l\u00e4pivetoa ei voinut synty\u00e4, eik\u00e4 talossakaan ollut my\u00f6s kaverini \u00e4idin miesyst\u00e4v\u00e4n poikia, jotka olisivat voineet haluta pelotella meit\u00e4. Silti ovi aukesi itsekseen! Olimme my\u00f6skin tarkistaneet, ett\u00e4 ovi menee kunnolla s\u00e4ppiin. Ett\u00e4 sellaista. Kyll\u00e4 pist\u00e4\u00e4 juttu viel\u00e4kin mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikka tapahtumasta onkin jo jonkin verran aikaa.<\/p>\n Muutkin talossa auvat ovat n\u00e4hneet omituisia asioita tapahtuvan. Esimerkisi kaverini \u00e4iti on n\u00e4hnyt, kuinka verhot avautuvat itsekseen ja menev\u00e4t my\u00f6s itsekseen kiinni, sek\u00e4 omituisia hahmoja.<\/p>\n Totku kirjoitti:<\/strong><\/p>\n En saanut y\u00f6ll\u00e4 unta, joten selailin netti\u00e4 y\u00f6my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Kuulin joskus kolmen aikaan alakerrasta vinkunaa ja ajattelin koiran tahtovan asioilleen. Meid\u00e4n pikku Pepi on niin hyvin kasvatettu, ett\u00e4 emme k\u00e4yt\u00e4 hihnaa muuten kuin rangaistuskeinona.<\/p>\n Siis p\u00e4\u00e4stin koiramme ulos ja se juoksi saman tien mets\u00e4\u00e4n tarpeilleen. Jonkin ajan kuluttua aloin ihmetell\u00e4, ett\u00e4 mihin Pepi oli kadonnut, kun ei mist\u00e4\u00e4n kuulunut rapinaa tai muita \u00e4\u00e4ni\u00e4. Aloin huutaa sit\u00e4 nimelt\u00e4 ja pian n\u00e4in Pepin etsiv\u00e4n jotakin puskasta. Pian Pepi katosi varjoihin ja samalla takaa p\u00e4in jokin hypp\u00e4si reitt\u00e4ni vasten. Kauhistuin, ja huomasin Pepin istuvan aivan vieress\u00e4ni, vaikka se oli ollut alle sekuntti sitten mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Minna kirjoitti:<\/strong><\/p>\n 1. Mummini asui minun ja vanhempieni kanssa samassa talossa noin vuoteen -95 asti, mutta joutui sitten dementian takia vanhainkotiin. Vuonna 1999 h\u00e4n kuoli. H\u00e4nen kuolemisensa j\u00e4lkeen talomme yl\u00e4kerran wc alkoi vet\u00e4yty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, eli aivan kuin joku olisi k\u00e4ynyt siell\u00e4 asioillaan. Mummini asui talomme yl\u00e4kerrassa yksin j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n leskeksi. T\u00e4t\u00e4 jatkui noin kolmisen kuukautta. Muistan h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti, kuinka is\u00e4ni taisi jopa tarkistaa wc:n kunnon, mutta ei l\u00f6yt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n vikaa, ja wc jatkoi m\u00f6ly\u00e4mist\u00e4\u00e4n. Saattaa kuulostaa huvittavilta, mutta wc vet\u00e4ytyi \u00f6isin ja p\u00e4ivisin itsekseen, ja se h\u00e4iritsi tuon ajan el\u00e4mist\u00e4mme talossa, mutta aivan yll\u00e4tt\u00e4en kuin se alkoikin, se loppui.<\/p>\n 2. T\u00e4m\u00e4 tapahtui kun olin 13-vuotias. Asuin yh\u00e4 samassa talossa kuin ed. tarinassani. Talomme on rakennettu 60-luvulla, joten talo saattaa narista itsekseen, mutta n\u00e4ille \u00e4\u00e4nille en ole l\u00f6yt\u00e4nyt selkoa. K\u00e4vin nukkumaan melko pirte\u00e4n\u00e4, koska minut oli pakotettu nukkumaan. Makoilin s\u00e4ngyss\u00e4ni eik\u00e4 minua nukuttanut p\u00e4tk\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yht\u00e4kki\u00e4 aloin kuulla \u00e4\u00e4nt\u00e4, joka muistutti helmien vierimist\u00e4 muoviputkessa. Talossamme joskus vierailee hiiri\u00e4, joten l\u00f6in kovaa sein\u00e4\u00e4n, jotta ne olisivat s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neet ja lopettaneet askareensa. \u00c4\u00e4ni silti jatkui, ja siirryin toiselle sein\u00e4lle ja hakkasin sit\u00e4 lujempaa. \u00c4\u00e4ni loppui, mutta aivan kuin t\u00e4m\u00e4 ”hiiri” olisi ly\u00f6nyt minun takiani sein\u00e4\u00e4, ja kuului l\u00e4hes samanlainen ly\u00f6mis\u00e4\u00e4ni sein\u00e4n takaa, aivan samasta kohtaa johon min\u00e4 l\u00f6in. Sein\u00e4n takana ei ollut muuta kuin ullakkovarasto. Pel\u00e4styin ja k\u00f6mmin takaisin s\u00e4nkyyn. Pian kuulin kummallisen ”Slurps” \u00e4\u00e4nen (laita kieli kitalakeen ja imaise nope Vilja kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Kerran kun olin 13-vuotias, minua vuotta nuorempi kaverini oli y\u00f6kyl\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4. Tietenkin valvoimme pitk\u00e4\u00e4n, pidimme hauskaa ja juttelimme huoneessani. Olimme jo sijanneet vieraspedin ja olimme y\u00f6vaatteissa, olin avannut oveni y\u00f6ksi ja olimme k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 nukkumaan, kun hiljaa istuessamme kuului kahdesti aivan selke\u00e4 ankan vaakunta. Se kuulosti niin typer\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 aloimme nauramaan ja kysyimme toisiltamme kuuliko toinekin sen.<\/p>\n Mietimme ja tutkimme kaikki mahdolliset j\u00e4rkev\u00e4t syyt \u00e4\u00e4nelle, kun se viel\u00e4 oli aivan selke\u00e4, mutta kun emme l\u00f6yt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n erikoista \u00e4\u00e4nenl\u00e4hdett\u00e4, alkoi kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hieman hirvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Asuimme viel\u00e4 kaikenlis\u00e4ksi silloin vanhassa talossa, jossa oli kuollut ihmisi\u00e4, emmek\u00e4 olleet kuullet kuin joitakin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 juttuja talon historiasta.<\/p>\n Mutta ankan vaakunta, ei kovin pelottavaa, mutta todellakin tahtoisin tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 se silloin aikoinaan l\u00e4hti.<\/p>\n Black Cloud kirjoitti:<\/strong><\/p>\n Olin noin 12-vuotias (olen vm-94). Oli kes\u00e4y\u00f6 ja en saanut unta. Vihdoin ja viimein nukahdin ja tunsin kuinka joku tuijotti minua. Katsoin s\u00e4nkyni p\u00e4\u00e4tyyn ja n\u00e4in vanhanaikaisen naisen v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 leningiss\u00e4 ja naisella oli my\u00f6s suuri hattu ja pienenpieni musta p\u00e4iv\u00e4nvarjo. En erottanut sen kasvoja kunnolla, mutta muistan, kun se alkoi puhumaan ja kikattelemaan. Kuin jollekkin muulle kuin minulle! En saanut puheesta selv\u00e4\u00e4, mutta veikkaisisin ett\u00e4 nainen oli noin 25-35vuotias. Muistan sanat naisen suusta: ”Onpa se s\u00f6p\u00f6!” kauhistuin ja hautasin kasvot k\u00e4siini. Katsoin uudestaan s\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4tyyn ja niin nainen oli poissa.<\/p>\n Joka y\u00f6 kuulen kuinka korkokeng\u00e4t kopisevat puulattiaa vasten meid\u00e4n ullakolla. Ei siell\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ollut, \u00e4\u00e4net vain kuuluivat. Talomme on 1900-luvulla rakennettu.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tapahtui meid\u00e4n mummille, kun h\u00e4n oli pieni. H\u00e4n asui vanhassa hirsikartanossa, joka oli rakennettu 1800-luvulla. Oli talvi ja mummumme tuli sis\u00e4\u00e4n. H\u00e4n meni uuninpangon p\u00e4\u00e4lle nukkumaan. Y\u00f6ll\u00e4 h\u00e4n her\u00e4si siihen, ett\u00e4 joku itki ja vaikersi h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n. H\u00e4n katsoi sinne mist\u00e4 \u00e4\u00e4ni tuli ja n\u00e4ki kuinka pikkutytt\u00f6 silitti \u00f6ljylamppua j\u00e4isill\u00e4 mustilla k\u00e4sill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n _________________________________________________________________________<\/p>\n Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai s\u00e4hk\u00f6postilla osoitteeseen yhteys(\u00e4t)<\/strong>paranormaaliblogi.net.<\/strong> Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestiss\u00e4si haluatko, ett\u00e4 mainitaanko sivuillamme viestin yhteydess\u00e4 nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiinty\u00e4 tuntemattomana. Viesti n\u00e4kyy vasta, kun se on julkaistu sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n taholta.<\/strong><\/p>\n Lomake:<\/strong><\/p>\n
\nasti ilmaa suuhusi). Pel\u00e4styin t\u00e4t\u00e4kin aivan kauheasti ja aloin mietti\u00e4, kuulenkohan harhoja. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4ikyttely ei j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4h\u00e4n. Yht\u00e4kki\u00e4 aloin kuulla, kuinka joku alkoi k\u00e4vell\u00e4 hitaasti portaita kohti yl\u00e4kertaa, jossa nukuin. Portaat narisivat \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti. Pelk\u00e4sin kuollakseni ja toivoin, ett\u00e4 tuo \u00e4\u00e4ni loppuisi. \u00c4\u00e4ni jatkui ja voimistui. Menin kokonaan peittoni alle ja otin cd-soittimeni enk\u00e4 uskaltanut en\u00e4\u00e4 kuunnella talon \u00e4\u00e4ni\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sin\u00e4 y\u00f6n\u00e4 ei tapahtunut. Aamulla her\u00e4tess\u00e4ni kysyin vanhemmiltani, olivatko he k\u00e4yneet yl\u00e4kerrassa. Kummallakaan ei ollut tarvetta siell\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 enk\u00e4 usko ett\u00e4 he olisivat vain pelotelleet minua, koska mm. \u00e4idill\u00e4ni on nuoruudestaan traumoja sisaruksiensa pelottelusta, joten h\u00e4n vihaa koko touhua. Minua hirvitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 nukkua samassa huoneessa. En ole pystynyt nukkumaan yksin siell\u00e4 muuten kuin kaksi valoa \u00f6isin p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n<\/div>\n