viltsu kirjoitti:Jonii etkö ymmärrä, että ihminen ei käytä kaikkia osia aivoista.
Zrud kirjoitti:tykkään ihmisistä jotka kieltävät olevansa väärässä vaikka hän sen itsekkin tietäisi.
Tämä on sikäli jännää että ilmeisesti kummatkin tiedätte että yritätte tässä kumota neurologiaa nykymuodossaan kokonaisena, toinen ala-asteen oppikirjan ja toinen discoveryn dokkarin pohjalta. Jelpatkaa nyt vähän, trollaatteko vai mistä tässä on kyse?
Hartsa kirjoitti:Noh, eikö nämä tieteelliset teoriat muutu, kaadu, tai korvaudu melkoisen usein.
Teoriat tarkentuvat melko usein, joskus jopa niin että tarpeeksi tarkentuessaan tämä alkuperäinen teoria saattaa sisältää useita aliteorioita. Esimerkkinä vaikkapa evoluutioteoria, jonka kohdalla tiedon tarkentuminen on antanut aihetta esimerkiksi jaksottaisen tasapainon teorialle. Samaten evoluutioteoria nielaisi genetiikan sisäänsä. Teorian kaatuaminen taas... Noh, 400v sitten taitaa olla uusin tapaus nykytieteen 400v kestäneen historian aikana.
Tiede lehti käsiin vaan taas kerran ja löytynee jokunen juttu aiheesta heti kättelyssä muotoa: "1-1000 vuotta luultiin (ennen teorian nurinmenoa tämä on luonnollisesti ollut tietoa) että homma menee näin, nyt keksittiin jotain uutta jossain ja huomattiin että homma menee näin."
Err, ei? Se, että entisten tietojen pohjalta tehdyt hypoteesit ja muut spekulaatiot osoittautuvat vääriksi on merkki siitä, että entisten tietojen pohjalta tehdyt hypoteesit tai muut spekulaatiot osoittautuvat vääriksi. Tuo ei ole tietoa(eikä ikinä ollut), tuo on/oli hypoteesi tai spekulaatiota.
Mutta samalla viittaat joihinkin artikkeleihin jotka ilmeisesti perustuvat empiirisiin kokeellisiin tutkimuksiin? (en myöskään vaivautunut lukemaan aiemmin mainitusta syystä). Empiiristen kokeiden tuloksethan ne muuttuvat mittareiden edistymisen tai muuttumisen myötä siinä missä muutkin.
..Täh? Viimeksi kun tarkistin, mittareiden muutokset eivät juuri vaikuta siihen mitattavaan asiaan. Onko tämäkin asia toisin sinun maailmassasi?
Jos ei kokeellisesti tai havaitsemalla voida tieteellistä tutkimusta tehdä, niin mikä on tämä tapa millä tiedettä tehdään? Voinet varmaan sen myöntää että molemmilla tavoilla virheitä sattuu monista syistä, vaikka objektiivisuuteen pyrkivätkin ja vaikka kokeet monta kertaa toistettaisi samoin tuloksin ennen tulosten julkaisua.
..Sinulla olisi yhä hiukan selitettävää siinä miksi tarkkaan ottaen tiede ei kokeellisesti/havaitsemalla onnistu. Tiede kuitenkin metodina on räätälöity nimenomaan virheiden eliminoimista varten.
Tai siis, sinä tiedät että sinä luet tekstin joskus väärin. Lukiessa sattuu virheitä. Onko kirjallinen viestintä siis jollain tavoin perustavalla tavalla epäonnistunutta ja käyttökelvotonta viestintään?