ME NA3MM3 S1NUT! NA3TKO SINA M31DAT???

Tietoa

ParanormaaliBlogi.net on Suomen seuratuin rajatiedon media. Olemme uutisoineet paranormaaleista ja muista oudoista ilmiöistä vuodesta 2007 lähtien.

Korostettu kommentti

Arska:

Kolumbiassa Medellin kaupungissa näköjään paljon tunnistamattomia objekti havaintoja, video ja kuvatallenteilla on useita silminnäkijöitä. Mielestäni nuo kiekkomaiset lentävä lautanen kuva ja videotallenteet ovat aika vakuuttavia todisteita siitä että emme ole todellakaan yksin.

Lentäjä pilotin kuvaama video pallomaisesta objektista pilvien yläpuolella on myös hyvä todiste vieraan älyn ohjauksessa olevasta kohteesta lähellä lentokonetta. Etelä-Amerikassa yleisesti on kaiketi jonkinlainen UFO – aalto menossa parasta aikaa. Mielenkiintoisia videoita nuo kaikki ja joissakin on mahdollisuus muuttaa selostuksen teksti Suomi kielelle.

Kommentoitu artikkeliin: Massahavaintoja Kolumbiassa

Tulossa

vintti

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Paranormaalit kokemukset – Maaliskuu 2012

Tässä paranormaalien kokemusten maaliskuisessa julkaisussa kerromme kahdesta ufohavainnosta ja anonyymin henkilön kertomista kummittelukokemuksista.

Kokija: Rape
Kokemuksen tyyppi: UFO
Paikka ja aika: Oulu 10km etelään, Kevät-talvi 1987-1988 kello 03 aikoihin.

Tapahtuman kuvaus:

Tarkoituksena oli lähteä kovan pakkasen takia poikkeuksellisesti töihin aamuyöstä kello kolmen aikoihin polkupyörällä. Otettuani pyörän mökin seunustalta, huomasin hitaasti liikkuvan valopisteen idän suunnalla kulkusuunta pohjoiseen ja aika matalalla. Kiinnitin huomiota siihen, ettei kuulunut tavanomaista lentokoneen hiljaista moottorin ääntä jota pitää kello neljän aikoihin samoilla lentolukemilla lentävä lentokone.

Siinä sitten jäin tuijottamaan hiljaista kulkijaa, joka alkoi kääntymään minua kohti. Valopisteen edetessä huomasin sen suurenevan ja alkavan kaartaa. Siinä vaiheessa tajusin sen tulevan maan ilmakehään.

Valopiste suureni edelleen ja kirkkaus voimistui lopulta sykkivän säteileväksi. Jouduin jo katsomaan aika ylös säteilevää kappaletta, joka näytti olevan lähes pysähdyksissä. Seuraavaksi valopiste räjähti voimakkaasti sigoten kappaleet spiraalin muotoiseksi kiivaasti pyöriväksi ryhmäksi. Spiraalin pyöriminen hidastui ja kappaleet alkoivat tulla valkohehkuisina juovina kohti maata. Lähempänä maata juovat muuttuivat tumman punaiseksi. Idän suunnan metsähorisontin taakse vajosivat raskaimmat kappaleet. Räjähdysääntä ei kuulunut ja koko tapahtumaan meni noin 20min.

Sydämmen läpätyksen tasaannuttua en ehtinyt ajaamaan pyörällä kuin hetken, kun kuulin vaimeaa lentokoneen ääntä. Katsoessani taivaalle Oulunsalosta tullut taistelukone kierteli korkealla räjähdyspaikan kohdalla. Mielestäni päivä oli tiistai ja torstain Kaleva lehdessä kerrottiin Madekoskelaisen naisen nähneen kotinsa ikkunasta ufon moniväriset valot, sekä pienet pyöreät ikkunat.

Tarkoitus oli sunnuntaina etsiä pudonneita kappaleita, koska oli hyvä hiihtää kestohangilla pitkiäkin matkoja. Sunnuntaiksi tulikin pohjaton nuoskakeli ja homma kuivui siihen.

Kokija: Ripe
Kokemuksen tyyppi: UFO tai muu outo ilmiö
Paikka ja aika: Kokkola, Syksyllä 2010

Tapahtuman kuvaus:

Olen lapsesta saakka tarkkaillut taivasta ja muistan siltä ajalta kun istuin joskus 6-8 vuotiaana (1969 – 1971) talvisena pakkasiltana pihalla kiikussa ja katsellen tähtikirkasta taivasta ja jotenkin tietäen syvällä sisimmässäni että ”tuolla on jotain”. En osaa  kuvata tunnetta sen tarkemmin. Olen sen jälkeen aina ollut varma ja ajatellut että on olemassa jotain ”tuolla”. Sikäli kun muistan olen koko elämäni ajan tähyillyt pimeälle tähtitaivaalle uteliaisuuttani tai siinä toivossa, että näkisin ”jotain”. Olen pitkin elämääni lukenut paljon alan kirjallisuutta ja julkaisuja, kuten esim. Carl Sagania, Eric Von Dänikeniä yms… Mutta olen kuitenkin lukenut niitä terveellä kriittisyydellä ja aina punninnut teksteissä esitettyjä väitteitä omalla järjellä ”että voiko tämä olla totta” ja hakenut niistä jutuista omien lukemien asioiden tuoman tiedon perusteella mahdollisia aukkoja tai suorastaan virheitä. No, tämä taustoista.

Tapahtuma joka minulle sattui on seuraavanlainen:
Ajan ammatikseni kemikaalirekkaa, ja tuossa syksyllä 2010 noin klo. 23 – 01 ollessani purkamassa täällä Kokkolassa OMG tehtaalla, Uudestakaupungista hakemaani raskassoodakuormaa. Siinä purkaessani kärryä seisoin kärryn vieressä odottamassa, että pitää avata venttiili numero 2 (niitä on 4). Vilkaisin itä- koilliseen taivaalle kuten minulla on ollut tapana aina kun tähdet näkyvät. Oli tähtikirkasyö ja pakkasta muutama aste. Muistaakseni silloin näkyi itätaivaalla kirkas tähti (tai pikemminkin planeetta). Kutsutaankohan sitä Pohjantähdeksi vai miksi? Oletettu pohjantähti sijaitsi siihen aikaan itätaivaalle katsottuna  noin 10 astetta horisontin yläpuolella (tämä on maallikon arvio ). Siitä vasemmalle yläviistoon noin 30 astetta huomasin kaksi kirkasta ”tähteä” jotka olivat toisistaan noin 4 – 5 cm silmämääräisesti katsottuna vaakatasossa, eli aika vierekkäin. Muistan, että ajattelin ”onpa kirkkaat tähdet”.

Ne olivat kirkkaammat kuin se pohjantähti ja hieman isommat ja ne pysyivät paikallaan. No, sitten tuli aika avat venttiili numero 2 ja siitä kun näin tähdet ensimmäisen kerran ja siihen kun avasin venttili numero 2:sen aikaa kului noin 15 – 20 sekuntia. Katsoin sen jälkeen uudestaan taivaalle samaan kohtaan missä näin ne kaksi ”tähteä”. Nyt ne olivat himmenneet juuri ja juuri paljaalla silmällä haivaittaviksi. Aloin heti katsoa niiden ympärille, että menikö niiden eteen jotain pilviharsoa tai pilveä. En usko, että näin on koska se pohjantähti ja kaikki muut tähdet näkyivät selvästi ja missään taivaalla ei näkynyt pilviä. Hetken päästä niitä ei voinut nähdä enään ollenkaan. Siinä purkaessani kärryä joka kesti vielä 40 minuuttia havainnon jälkeen katsoin vähänväliä taivaalle jospa ne ilmestyisivät uudestaan tai että mahdolliset pilvet oilisivat häipyneet, mutta ei. Kaikki tähdet jotka näkyivät havainnon hetkellä, näkyivät yhtä hyvin nytkin ja taivas oli aivan kirkas. Ne vain yksinkertaisesti himmenivät pois lyhyen ajan sisällä ja koko tämän ajan ne pysyivät paikoillaan. Seuraavan päivänä Googlasin samankaltaisia tapahtumia ja ylltätyksekseni löysin yhden linkin useammalta vuodelta taaksepäin yhdeltä mieheltä, joka oli nähnyt samanlaisen ilmiön ja vielä KOKKOLASTA!!!. Mutta hän oli nähnyt vain yhden ”tähden”.

Kokija: Anonyymi
Kokemuksen tyyppi: Kummittelutapaus
Paikka ja aika: Kotona, 2010

Tapahtuman kuvaus:

Olin 11 -vuotias, kun tämä tapahtui.
Olin yksin kotona, sillä vanhempani olivat lähteneet töihin ja molemmat siskoni kouluun. Päätin etsiä yhdet kauan etsimäni verkkarit, kun koulun alkuun oli vielä noin tunti. Kaivelin yhtä kaappia vanhempieni huoneessa. Huoneesta näkee vessaan, joka on huonetta vastapäätä. Samalla kun kaivelin kaappia polvillani lattialla, vilkaisin huoneen ovesta ulos vessaan. Siellä, aivan WC -pöntön edessä oli jokin musta hahmo. Se seisoi suoraan pöntön edessä ja otti askeleen kohti sitä. En tarkemmin katsonut hahmoa, mutta muistan että se oli aivan kokonaan musta, iho oli musta, hiukset ja vaatteet olivat mustat. Käänsin katseeni peloissani muualle, ja kun katsoin uudelleen vessaan, hahmo ei enää ollut siellä. Juoksin äkkiä vessan ohi omaan huoneeseeni ja käperryin pikkusiskon leopardipehmolelun kanssa peiton alle. Itkin ja tärisin, kunnes uskaltauduin kävelemään olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Päivän mittaan, kun pääsin kouluun, asia unohtui. Mutta tapaus tulee mieleeni aina, kun olen yksin kotona.

Toinen tapaus tapahtui, kun olin – ylläri- yksin kotona. Olohuoneen ovi oli hieman raollaan, kun katsoin telkkaria. Jos joku kävelee vessan kohdalla, olohuoneen oveen heijastuu varjo. Sitä on vaikea selittää, mutta silti. Ja tietenkin oveen heijastui varjo. Katsoin sitä pitkään, ja vaikka katselin muualle, se ei kadonnut. Varjo ei myöskään liikkunut. Lopulta varjo hävisi. Kävelin heti vessan eteen ja katsoin ilmestyikö minun varjoni myös olohuoneen oveen. Kyllä ilmestyi, seisoin samassa kohdassa missä tuo heppu oli juuri seisonut. Ehkä tämäkin oli vain mielikuvitusta.

Mummolamme vintillä kävelee haamuja. Talo on ikivanha ja siellä on kuollut monia ihmisiä. Nukuimme huoneessa vintin alla siskojeni kanssa ja vintillä kuului selviä kävelyaskelia, me kaikki kuulimme ne. Ja vintillä ei ollut ketään! Kun vintille menee, vintin ovi paukahtaa äänekkäästi kiinni, emmekä olleet kuulleet, että kukaan olisi mennyt sinne. Talossa ei ollut mummomme lisäksi ketään muita, ja mummokin oli vetänyt unipillereitä ja kuorsasi äänekkäästi seinän toisella puolella.

Mummolassa on myös tapahtunut paljon outoja asioita. Olohuoneen ovi aukenee ja menee kiinni itsestään yöllä ja askeleet kävelevät eteisessä. Vintillä alkaa yöllä kuulua askeleita, jotka sitten loppuvat kuin seinään. Kerran hengasimme vintillä, vuosi sitten kesällä, siskoni kanssa. Piirtelimme vihkoihin, kun vintin ovi paukahti ja portaista alkoi kuulua askelia. Ajattelimme, että jaa no nyt se meidän pikkusisko tulee tänne vintille, mutta yllätys, kukaan ei tullutkaan. Kurkkasimme portaisiin, eikä siellä ketään ollut. Olimme ihan kysymysmerkkeinä. Seuraavana päivänä olimme jälleen vintillä ja makoilimme patjoilla piirrellen taas vihkoihin. Rappusista alkoi tulla aivan kauhea löyhkä! Se levisi vintille ja siskoni kanssa ihmettelimme hajua. Se tuli selvästi rapusta. Se haisi mädälle, ummehtuneelle, pilaantuneelle maidolle ja homeisille kananmunille. Yököttelimme molemmat niskavillat pystyssä. Tilanne oli todella pelottava, ja olin kauhuissani. Ajattelimme, että kyseessä on jonkun talossa kuolleen haamu. Menimme ulos haukkaamaan happea ja tapaus oli saanut molempien niskavillat pystyyn. Sen jälkeen emme ole enää vintillä nukkuneet, mutta päätimme käydä siellä viime kesänä. Molemmille tuli levoton tunne, kun astuimme ullakolle. Kylmä tuuli puhalsi vaatteiden alle ja minulle tuli tunne, ettei pitäisi olla täällä. Päätimme vielä käydä vintillä. Mummomme oli kertonut, että siellä oli yhdeltä yövieraalta alettu yöllä kiskoa peittoa pois päältä, vaikka vieras oli ollut yksin vintillä. Ikkuna oli aivan likainen ja aurinko paistoi huoneeseen. Silti meillä oli kauhea kylmä. Ikkunanpieliä koristivat hämähäkinseitit ja ikkunalaudoilla oli kuolleita ampiaisia. Seinillä roikkui setämme metsästysaseita; kivääreitä ja haulikkoja. Minusta tuntui vieläkin, ettei pitäisi olla täällä ja minulle tuli kauhea kylmä, kuten siskollenikin. Pakenimme äkkiä alakertaan, emmekä ole tähänkään mennessä enää palanneet vintille. Mutta olen varma, että vintillä asuu kuolleiden ihmisten henkiä.

 

Onko sinulle tapahtunut jotain outoa? Voit kertoa omista kokemuksistasi tällä lomakkeella. Mielenkiintoisimmat kokemukset julkaisemme blogissamme nimimerkillä tai täysin anonyymisti.

Tykkäys ja jakotoiminnot:

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Huomio!

Hei arvoisa Parablogin seuraaja,

Tämä sivusto toimii yksityisesti, täysin ilman ulkopuolista vaikutusta.

Sivuston toimintaa ja ylläpitokuluja (domaini, sivustotila) voit tukea lahjoittamalla haluamasi summan.

Olemme osa Suomen Galaktista Liittoa.

suomengalaktinenliitto.net

Voit tukea toimintaamme lahjoittamalla (PayPal ja pankkikortit)





Tai tilisiirrolla suoraan tilillemme.

Lahjoitustili:
Vesa Äijälä
FI98 5280 0020 0103 93
Kirjoita viestikenttään viestiksi: lahjoitus

Mainosyhteistyössä, otathan yhteyttä sähköpostilla: info.paranormaaliblogi(ät)gmail.com

Arkistot

Liity e-maillistaamme (uudet artikkelit mailiisi)

YHTEISTYÖSSÄ JA MUKANA

arkku net kotisivutilaa

suomen galaktinen liitto