Search

Missing 411 – David Paulides

DP on kryptozooligisti, tutkija ja kirjailija joka on tutkinut ihmisten katoamisia – varsinkin yhdysvaltain kansallispuistoissa tapahtuneita sellaisia. Katoamiset ovat voineet johtua eläinten hyökkäyksistä, itsemurhista tai muista tekijöistä, mutta hyvin monissa tapauksissa löydettyjen vaatteissa ei esimerkiksi ole ollut eläinten karvoja tms. Usein vaatteet on löydetty esim. pinkkana puunrungon päältä ja ruumis on löydetty metrien päästä jäätyneenä. Miksi ihmiset ottavat vaatteet pois päältä ennen kuolemaa? Tämä on hyvä kysymys… yksi monien muiden joukossa..

Tästä aiheesta on tehty äärimmäisen mielenkiintoinen Missing 411-dokumentti jota kovasti suosittelen. Dokkari löytyy mm. Vimeosta. Paulides on ollut myös monissa haastatteluissa, ja suosittelen että kuuntelet pohjustuksena jonkin niistä jotta ymmärrät paremmin mistä on kyse: YouTube, Paulidesin haastatteluja

Jaa sosiaalisissa medioissa:

4 kommenttia aiheeseen: Missing 411 – David Paulides

Sivu 1. Yhteensä 1.1
  • Arska sanoo:

    Tämä miksi ihmiset ottavat vaatteet pois päältä ennen kuolemaa? Voisi liittyä hypotermiaan.

    Hypotermiatapauksissa ns. ”paradoksaalinen riisuutuminen” on melko yleistä. Sitä esiintyy vakavissa ja keskivaikeissa tapauksissa, joissa potilaista tulee sekavia ja arvaamattomia. He saattavat riisua vaatteitaan, mikä puolestaan johtaa yhä suurempaan lämmönhukkaan.

    Vaatteet pinkkana puunrungon päällä on aika eriskummallista ja luonnotonta jos potilas on sekava ja silti vaivautuu sekavana pinoamaan vaatteensa ennen kuolemaansa, olettaen voisi luulla että vaatteet ovat nimenomaan heitetty hajalleen pitkin kuljettua erämaa ympäristöä. Kuitenkin ruumis on löydetty vain metrien päästä jäätyneenä vaatepinkasta.

    Erittäin vaikea sanoa katoamisista ja ottaa kantaa mikäli katoamisia on ensin tutkittu välinpitämättömästi. Sen jälkeen erittäin vaikea ottaa selväpiirteistä kantaa ja selvittää niitä jälkeenpäin vuosien päästä enää järkevästi ja johdonmukaisesti.

    David Paulidesin kirjoittamien kirjojen sarjan dogumentin perusteella 411-luku seuraa kymmenen viime vuosikymmenen aikana ratkaisemattomia mysteeri katoamisia viidestä lapsesta Pohjois-Amerikan villialueilla. David Paulides on kryptozooligisti, tutkija ja kirjailija joka on tutkinut ihmisten katoamisia – varsinkin yhdysvaltain kansallispuistoissa tapahtuneita sellaisia.

    Kansallispuitot voivat olla aika arvaamattomia ja vaarallisia paikkoja jos ottaa huomioon että ne ovat laajoja alueta, jotka koostuu kokonaan täysin villistä luonnosta ja eläimistä jota nykyihminen vähän tuntee etenkään kadonneet lapset sinne laajoille alueille helppo kadota ja aivan lopullisesti jos vielä oikein kunnolla eksyy ja ilmansuunnistakaan lapset tuskin tietää mitään. Voisi olettaa että pienet muutaman vuoden ikäiset lapset tuskin siellä voisi liikkua paljon 1 ½ kilometriä kauemmaksi lähtöpisteestään vuorokauden aikana. Käsitin yhdestä video dogumentista että yksi kadoksissa oleva löytyi kuitenkin kaukaa ja erittäin korkealta jopa vuoren huipuilta 3000 metristä, joka on erittäin mysteeristä.

    Ensin tulee mieleen että katoamiset ovat voineet johtua eläinten hyökkäyksistä, itsemurhista tai muista tekijöistä, mutta hyvin monissa tapauksissa löydettyjen vaatteissa ei esimerkiksi ole ollut eläinten karvoja tms.

    Mieleen tulee petoeläimet kuten Karhut, Sudet ja Puumat. Mutta ehkä karvattomia eläimiä löytyy myös jos otetaan mukaan kryptozooligian, vaikka onkin näennäistiedettä, jonka tutkimuskohteita ovat eläimet, joista on erilaisia tarinoita ja silminnäkijähavaintoja, mutta ei tieteen kannalta luotettaviksi katsottavia todisteita.

    Kuuluisimpia kryptidejä ovat merihirviöt ja järvihirviöt, kuten Nessie, ja Mokele mbemben tapaiset tunnistamatonta lajia edustavat eläimet sekä lumimiehet, isojalat ja muut todellisiksi väitetyt kädelliset. Kryptozoologian harjoittajia eli kryptozoologeja kiinnostavat lähinnä suuret ja keskikokoiset eläimet. Näistä vain lumimiehet, isojalat ja muut todellisiksi väitetyt kädelliset voisi tulla kyseeseen, mutta hekin ovat kuvausten mukaan erittäin karvaisia ja näin ollen eivät kelpaa epäiltyjen listalle.

    Maailmassa paljonkin sellaista nähtävää johon ei heti paikalla ja välittömästi löydy todisteita, niin silloin skeptikot iskee tähän ärhäkän välittömästi. Ihminen luulee tietävänsä kaiken, mutta yllättyy aina kun lopulta todisteita sitten kuitenkin hyvin pitkien aikojen kuluessa löytyy… Monta eläinlajia on mm. luultu kuolevan sukupuuttoon mutta sitten on kuitenkin yllätys huomattu että näin ei olekkaan.

    Kryptozoologiset eläimet eli kryptidit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
    • Eläimet, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon mutta joista on silti väitettyjä havaintoja.
    • Eläimet, jotka on havaittu ympäristössä, jossa niitä ei pitäisi esiintyä.
    • Eläimet, joita pidetään taruolentoina mutta joita väitetään nähdyn.

    Matelijoista suo ja jokisuisto aluella esiintyvät Krokotiilieläimet. Ainakin ne ovat vaarallisia jos puhutaan katoamisista, eli siis lapset voi kadota myös Krokotiilieläimien suihin. Tämä on kuitenkin huono vaihtoehto jos kaikki katoamiset ovat tapahtuneet esim. luonnossa vouristossa tai korkealla maasto alueella, jossa ei esiinny Krokotiilieläimiä.

    Nämä katoamiset ovat erittäin valitettavia ja ikäviä perheille, jotka ovat joutuneet tällaisen ratkaisemattoman mysteeri tragedian uhreiksi.

    Ufologiasta tulee mieleen UFO-sieppaustapaukset, jotka myös sopii tähän mysteeri katoamis- teemaan. Itse en kuitenkaan usko että avaruusolennot olisivat asialla ja järjestäisi traagisia katoamisia ihmisille.

    Itseäni ihmetyttää että Ufologia ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala, vaikka alalla toimii selkeästi tieteellisyyteen pyrkiviä tutkijoita ja jopa tiedemiehiä…

    Miksi ihmiset ottavat vaatteet pois päältä ennen kuolemaa? Hyvä kysymys…

    Tästä tulee mieleen silloisessa Neuvostoliitossa tapahtunut mysteerinen ns. Djatlovin solan onnettomuus, joka oli yhdeksän henkilön retkikunnan kuolemaan johtanut onnettomuus Pohjois-Uralilla 2. helmikuuta vuonna 1959. https://fi.wikipedia.org/wiki/Djatlovin_solan_onnettomuus

    Sola, jossa onnettomuus tapahtui, on myöhemmin nimetty Djatlovin solaksi siellä menehtyneen vaellusryhmän johtajan, Igor Djatlovin mukaan. Neuvostotutkijoiden johtopäätös oli vain, että ”tuntematon pakottava luonnonvoima” oli aiheuttanut kuolemat. Alue suljettiin kolmeksi vuodeksi tapauksen jälkeen.

    Erittäin ristiriitaista tapauksessa on että kaikki ryhmän jäsenet olivat kokeneita pitkänmatkan- hiihtäjiä ja vuoristossa liikkujia ja silti heidän kokemuksesta huolimatta he menehtyivät mysteerisesti kaikki. Olisi voinut olettaa että edes joku heistä jää henkiin. Silminnäkijöiden puuttuminen ja tapauksen myöhempi tutkimus on herättänyt paljon kysymyksiä. Tapahtumien kulku on jäänyt epäselväksi, koska henkiinjääneitä ei ole.

    Todisteiden mukaan ryhmä oli hylännyt leirinsä yöllä, kun he olivat jo nukkumassa. Vaikka pakkanen oli kova (-30 °C:n paikkeilla) ja myrskysi, heillä ei ollut paljon vaatteita yllään. Joillain oli vain yksi kenkä, toisilla ei ollut kenkiä ollenkaan tai oli vain pelkät sukat. Joillain oli yllään riekaleita toisten kuolleiden vaatteista. Ne oli ilmeisesti revitty siinä vaiheessa kun osa uhreista oli jo kuollut.

    Tutkimusraporttien julkisiin osiin perustuvien lehtitietojen mukaan:
    • Kuusi ryhmän jäsentä kuoli hypotermiaan ja kolme kuolettaviin vammoihin.
    • Lähistöllä ei ollut merkkejä muista ihmisistä.
    • Teltta oli revitty auki sisäpuolelta.
    • Uhrit kuolivat 6-8 tuntia viimeisen ateriansa jälkeen.
    • Kaikki ryhmän jäsenet lähtivät teltasta omin voimin.
    • Mansi-kansa ei voinut olla syyllinen kuolemiin, sillä kuolettavat vammat olivat liian suuria ollakseen ihmisen aiheuttamia ja pehmeät kudokset eivät olleet vaurioituneet.
    • Säteilytutkimuksissa ilmeni korkeita pitoisuuksia joidenkin uhrien vaatteissa.

    Lopputulemana oli, että kuolemat aiheutti ”tuntematon pakottava luonnonvoima”. Tutkimukset lopetettiin virallisesti toukokuussa 1959, ”koska syyllistä ei ollut”. Asiakirjat vietiin salaiseen arkistoon, ja niiden valokopiot tulivat julki vasta 1990-luvulla, mutta osa papereista oli kadonnut.

  • Arska sanoo:

    Eräät ei osaa pysyä aiheessa.

  • Arska sanoo:

    Eräät evät osaa pysyä aiheessa, mutta en silti lannistu, alistu vaan jatkan vielä uudella kommentilla…

    Miksi ihmiset ottavat vaatteet pois päältä ennen kuolemaa? Tämä on hyvä kysymys… yksi monien muiden joukossa… Tämä voisi liittyä hypotermiaan…

    Olen kuullut joistakin että hypotermia tapauksissa ihminen voi tuntea olonsa kuumeiseksi ja jopa polttavan kuumaksi, johtuu kun veri menee sisäelimistä lopuksi raajoihin ja aiheuttaa polttavan tunteen, vaikka todellisuudessa hänellä on alilämpöä ja näissä hypotermiatapauksissa ns. ”paradoksaalinen riisuutuminen” (on melko yleistä). Sitä esiintyy vakavissa ja keskivaikeissa tapauksissa, joissa potilaista tulee sekavia ja arvaamattomia. He saattavat riisua vaatteitaan, mikä puolestaan johtaa yhä suurempaan lämmönhukkaan.

    Ihmisten katoamiset ovat oma lukunsa tässä ja vaikuttaa aika mystisiltä. Voisi luulla että jäävät pysyvästi arvoituksellisiksi asioiksi, mutta toivottavasti ei. Maailma on täynä arvoituksia, joita ei tiede itse vielä ole pystytty selvittämään nykytieteen keinoin.

    Tämä on itsessään mielenkiintoinen psykoloogineen ilmiö. Ihmisellä on uskomaton kyky kiistää asiat, joista hän ei halua tietää ja etenkin jos siitä ei ole heti saatavissa riittävästi varmalla pohjalla olevaa tietoa. Kyse voisi olla eloonjäämis mekanismista, tai vaistomaisesta reaktiosta, jolla ihminen välttää luontaisesti tuskaa ja epämielyttäviä asioita. On omalla tavallaan epämielyttävä törmätä tietoon, jota ei pysty käsittämään, eikä hyväksymään ja koska siihen ei osaa suhtautua oikein.

    Mystiseksi salaperäiseksi, arvoituksellisesti, hämäräksi kutsutaan asiaa, josta ei ole riittävästi tietoa, mutta itse asia ei ole välttämättä mystinen. Sitä ei vain ymmärretä oikein nyt siis juuri tällä hetkellä. Mutta sitten kun sen ymmärretää sen mystisyys häviää. Onko siis mystisiä asioita varsinaisesti olemassakaan? Kaikille ilmiöille on selityksensä, kunhan kehitymme vain niin pitkälle, että osaamme lopulta selittää ne ehkäpä sitten jollain muulla kuin vain tämänhetkisellä nykytieteen keinoilla.

    PS Mielestäni yleensä aina selvittämättömiä mysteeri arvoituksia pitää tutkia paljon useita vuosikymmeniä pidemmälle kunnes voidaan tulla edes järkeviin päätelmiin niistä ja lopulta sitten ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa selvittää ne.

    Lopuksi katoamis ja mysteeri teemaan liittyviä osoitteita, jos kiinnostaa:

    Luokka:Katoaminen osoite: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Katoaminen

    Luokka:Katoamistapaukset osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Katoamistapaukset

    Esim. Frederick Valentichin katoamistapaus osoite: https://fi.wikipedia.org/wiki/Frederick_Valentichin_katoamistapaus

    Luokka:Mysteerit osoite: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mysteerit

  • Arska sanoo:

    Ihmisten katoamiset ovat oma lukunsa tässä ja vaikuttaa aika mystisiltä. Voisi luulla että jäävät pysyvästi arvoituksellisiksi asioiksi. Maailma on täynä arvoituksia, joita ei tiede itse vielä ole pystytty selvittämään nykytieteen keinoin.

    Tämä on itsessään mielenkiintoinen psykoloogineen ilmiö. Ihmisellä on uskomaton kyky kiistää asiat, joista hän ei halua tietää ja etenkin jos siitä ei ole heti saatavissa riittävästi varmalla pohjalla olevaa tietoa. Kyse voisi olla eloonjäämis mekanismista, tai vaistomaisesta reaktiosta, jolla ihminen välttää luontaisesti tuskaa ja epämielyttäviä asioita. On omalla tavallaan epämielyttävä törmätä tietoon, jota ei pysty käsittämään, eikä hyväksymään ja koska siihen ei osaa suhtautua. Mystiseksi salaperäiseksi, arvoituksellisesti, hämäräksi kutsutaan asiaa, josta ei ole riittävästi tietoa.

    (Epäilijät yleensä väittää koko mysteeristä heti että itse asia ei välttämättä ole mystinen vaan sitä ei ymmärretä oikein juuri tällä hetkellä nyt. Mutta sitten kun sen ymmärretää sen mystisyys häviää. Skeptikko sis väittää että onko siis mystisiä asioita varsinaisesti olemassakaan? Kaikille ilmiöille on selityksensä, kunhan kehitymme vain niin pitkälle, että osaamme lopulta selittää ne ehkäpä sitten jollain muulla kuin vain tämänhetkisellä nykytieteen keinoilla.)

    En tiedä sitä itse onko edellä kerrottu sulkujen sisäpuolella olevan epäilijän kommentti sitten oikeassa näissä mysteeri asia väitteissään, vaiko ei? Tästä syntyy kuitenkin hyvä kysymys eli ymmärretäänkö tähän mennessä olevia ratkaisemattomia mysteereitä, joita siis edelleen selvitellään ehkä koskaan ja lopullisesti?

    Vastaan itse tähän että tuskin kaikkia mysteereitä voidaan selvittää, mutta ehkä joitakin mysteerejä voidaan vielä edelleen selvittää jollain keinoilla…

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *