Facebook




Sivustomme käsittelee paranormaaleja sekä yliluonnollisia ilmiöitä, joihin kuuluvat mm. kummitukset, avaruusolennot, ufot, viljapeltokuviot ja enkelit.

PB sisältää tuoreita uutisia yliluonnolliselta saralta, kiinnostavimpia kuvia sekä videoita. Jo yli 1700 artikkelia/postausta!

skeptikko

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Juttua Skeptismistä

Netistä löytyy kiinnostava artikkeli nimellä ”Skepsismin todelliset kasvot – Tietoisku skepsismistä”, jossa kritisoidaan Skeptismiä ja sen haittapuolia/ongelmia.

Teksti on aika pitkä, tässä muutamia kiinnostavia kohtia tuosta tekstistä/artikkelista.

”Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: ensin sitä pilkataan; toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä.” – Arthur Schopenhauer.

”Uskokaa niitä jotka etsivät totuutta, epäilkää niitä jotka ovat sen löytäneet.” – André Gide.

”It is error alone which needs the support of government. Truth can stand by itself.” – Thomas Jefferson, Notes on Virginia.

– ”Miksi silmiini sattuu?”
– ”Et ole käyttänyt niitä koskaan” – Matrix -elokuva 1999.

Internet on kuin onkin kaiken markkinoinnin ja kaupankäynnin ohella oiva tietolähde. Mutta yksi sieltä puuttuu: suomenkielisiä sivuja, jotka tarttuvat kriittisesti ”skeptismin” käsitteeseen, skeptikkojen toimintaan, sanomisiin tai kirjoituksiin, on melko turha etsiä. Niitä sivuja ei ole kuin pari. Kokoamani valikoima englannin kielellä osoittaa, että linkkejä on runsaasti, niinkuin pitääkin. Suomalaisuus korostuu melko omalaatuiseksi tässä suhteessa. Kulkeeko tieto huonosti suomalaisten nettiyhteyksissä, lukuisissa kännyköissä ja loistavassa koulutussysteemissä, kenen hallussa ovat informaation siivilät?

Opittavaa? Se, mikä ”Skeptismistä” voidaan oppia on juuri se, että nyky-yhteiskunta on erityisen haavoittuvainen vastuuttomasti rehottavan tiedotusvälineiden ja akateemisen maailman itsekritiikittömyyden kautta. Jos sama paranormaalia ilmiöitä tai ilmiöiden tutkijoita karkeasti vääristelevä juttu menee läpi muutamassa isommassa lehdessä, se tietää sitä, että ehkä 60% suomalaisista lukee sen. Pelkästään Helsingin Sanomat levikillään (noin 426000) kattaa noin kolmanneksen Suomen talouksista. Jos lehden artikkelissa mainitaan jokin auktoriteettiuskoa herättävä nimi tai laitos, useimmmille lukijoille se riittää ”totuuden” vakuudeksi. Suuri osa ihmisiä ei halua etsiä mediainformaation lisäksi parempaa tietoa kirjoista tai itse alkulähteistä saati aloitteentekijöiden motivaatiosta tai taustoista. Btw, yhden hallitsevan mediakanavan ylivalta ei koidu demokratian kunniaksi, se lisää tasapäisyyttä ja keskiarvoista massavaikutusta ihmisten mielissä. (Verrattakoon tilannetta Ruotsiin, jossa suurin päivälehti on Dagens Nyheter, jonka levikki on 3450000 ja asukkaita Ruotsissa on 9 miljoonaa ja silloin se kattaisi karkeasti arvioiden joka seitsemännen talouden. Englannissa, 51 miljoonan maassa suurimman The Times lehden levikki on vain 692000). Siksi on tärkeää, että ”skeptismin oikeat juuret, toimintatavat, ideologia, valheet ja mustamaalaukset tulevat paljastettua myös suomalaisessa lehdistössä, mutta laskelmoiva lehdistömme ei näytä uskalla käsitellä mitään, mikä herättää lukijoiden massareaktioissa vastustusta ja mahdollisen tilaajakannun laskun.

OLIPA SKEPTIKOITA ENNENKIN:
(Esimerkit pääosin Richard Milton: Forbidden Science ja William Broad & Nicholas Wade: Sanningens dödgrävare, om fusk och bedrägeri i vetenskpanes värld)

”Niin monta vuosisataa Luomisen jälkeen on epätodennäköistä, että joku löytäisi uusia maita, joilla on mitään merkitystä” – Espanjalainen kuninkaallinen komitea vastauksessaan Christopher Columbuksen pyyntöön purjehtia kohti länttä.

”Mielummin uskon, että kaksi jenkkiprofessoria valehtelee kuin että taivaalta sataa kiviä” – Thomas Jefferson kuullessaan raportteja meteoriiteista.

Amerikkalaisen Western Union -yhtiön sisäisessä muistiossa todettiin 1876: ”Tällä puhelimella on niin monia haittapuolia jotta siitä voisi tulla vakavasti otettava kommunikoinnin väline. Tällä kapineella ei ole meille arvoa.”

”Kaikki, mikä voidaan keksiä, on keksitty” – Charles Duell, USA:n patenttitoimiston johtaja, 1899.

”Kaikkein tärkeimmät perustavat lait ja tosiasiat fysiikassa on jo keksitty ja ne ovat niin lujasti todistettu että niiden syrjäytyminen uusien keksintöjen kautta on äärettömän epätodennäköistä…Tulevaisuuden keksintöjä pitää etsiä kuudennen desimaaliluvun kohdalta” – fyysikko Albert. A. Michelson, avajaispuheessaan 1894 Ryersonin Fysiikan laboratoriossa, Chicagon yliopistossa.

Arthur Pollen ehdotti 1905 USA:n laivaston amiraaleille, että sotalaivojen tykkejä voitaisiin hallita mekaanisesti jotta niiden osumatarkkuus pitkillä matkoilla paranisi huomattavasti. Amiraaliteetti vastasi ensimmäisellä kerralla, että sillä ei ole asiaan kiinnostusta, koska Saksa ei ole myöskään kiinnostunut. Pollen tarkensi suunnitelmiaan ja lähetti toisen ehdotuksen, joka perustui kokemuksiin Venäjän ja Japanin sodassa käytyihin laivastojen taisteluihin. Amiraalitetti vastasi nyt, että Japanin menestys merisodassa perustui siihen, että Japanin laivoissa ei ollut minkäänlaista tykkien ohjausmekanismia. Pollenin kehittämä mekaaninen ohjausysteemi otettiin käyttöön 1925.

”Koko menetelmä (avaruusalusten ampuminen avaruuteen)…tarjoaa niin perustavaa laatua olevia vaikeuksia, että olemme pakotettuja hylkäämään koko ajatuksen koska se on oleellisesti epäkäytännölllinen huolimatta kirjoittajan itsepäisestä vaatimuksesta panna syrjään ennakkoluulot ja ajatella uudelleen oletettu mahdottomuus lentää avaruudessa ilmaa raskaammilla esineillä eikä tuomita sitä ennenkuin se on toteutettu. Avaruusmatkailu on puhdasta puppua!” -Sir Richard van der Riet Wooley, brittiläinen astronomi, arvostelussaan kirjasta P.E.Cleatorin ”Rockets in Space”, Nature, March 14, 1936.

”Minusta on ilmiselvää, että lentokoneen mahdollisuudet, joita pari, kolme vuotta sitten pidettiin ratkaisuna (lentämisen ongelmaan) on tyhjennetty ja meidän täytyy etsiä ratkaisua muualta.” – Thomas Edison 1895.

”Sellaiset hämmästyttävät väitteet kuin nämä pitäisi haudata tieteelle sopimattomina ja tieteen kehityksen vastaisina.” – Sir William Siemens, 1880 vastaten Edisonin ilmoitukseen toimivasta hehkulampusta.

”Protestina todellisen tieteen puolesta…Edisonin kokeilut ovat näkyvästi epäonnistuneet ja silti julkisuudessa esitetty ihmeellisinä menestyksinä. Yleisön pettämistä.” – Professori Henry Morton Edisonin lampusta. Morton itse tunsi Edisonin ja asui miltei hänen naapurissaan ja olisi voinut iltakävelyllä käydä toteamassa toimiiko lamppu vai ei.

”Täytyy unohtaa kaikki ’Amerikan huijaukset’ voidakseen hyväksyä sellaiset (Edisonin) väitteet Menlo Parkin velho ei näytä tuntevan sähköisen tieteen salaisuuksia, Mr. Edison vie kehitystä taaksepäin.” – Professori Du Mondel kommentoidessaan Edisonin sähkölamppua.

(Edisonin)…”väitteet ovat niin absurdeja ja osoittavat puutetta sähköisten piirien ja sähkölaitteiden rakenteen ja toimintatavan tuntemisessa.” Edwin Weston, aikansa suuri valaistuksen asiantuntija Edison lampusta.

”Olemme ilmeisesti lähestymässä äärirajoja tähtitieteellisen tiedon suhteen.” – Simon Newcomb, astronomi 1888.

”Ilmaa raskaammat lentovälineet ovat mahdottomia”. – Lord Kelvin, Kuninkaallisen Tiedeseuran presidentti 1895.

”Näyttö siitä mahdottomuudesta, että tunnettujen ainesten, tunnettujen mekaanisten välineiden ja tunnettujen energioiden yhdistäminen käytännöllisellä tavalla koneeksi, joka voi lentää pitkiä matkoja ilmojen halki näyttää minusta niin lujalta kuin vain jokin fyysinen tosiseikka voi näyttää.”- Astronomi S. Newcomb 1906.

Saksan Neuropsykiatrisen Seuran kokouksessa 1910 Freudin nimen tullessa mainituksi puheenjohtajana toiminut professori Wilhelm Weygandt pamautti nuijalla pöytään sanoen: ”Tämä ei ole tieteellisen kongressin keskustelun aihe, vaan poliisille kuuluva asia.” Psykonalyysin kiihkeimmät vastustajat olivat tuttua joukkoa: jäykkiä akateemisia puupäitä, kirkonmiehiä, siveyspoliiseja, tieteen popularisoijia ja lehdistön edustajia.

”Professori Goddard ei tiedä aktion ja reaktion suhdetta ja sitä, että pitää olla jotain parempaa kuin tyhjiö, jota vastaan reaktio tapahtuu. Häneltä tuntuu puuttuvan se perustieto, jota lukioissa yleisesti jaellaan.” – 1921 New York Timesin kirjoitus Robert Goddardin vallankumouksellisesta rakettisuunnitelmasta.

”Hän ei etsi totuutta; hän ajaa asiaansa ja on sokea kaikille väitteille ja tosiasioille, jotka ovat hänen asiaansa vastaan.” – 1922 Briton Philip Lake, aikansa johtava geologi Alfred Wegenerin teoriasta koskien mannerten liikkumista.

Voiko geologia enää kutsua itseään tieteeksi…”jos tuollainen teoria saa valtaa.” – huomattava geologi R. Thomas Chamberlin kirjoitti Wegenerin teoriasta.

”Keskustelun jatkaminen asiasta vain sotkee kirjallisuutta asiasta ja sumuttaa alan opiskelijoiden mieliä.” – Bailey Willis, geologi, Wegenerin teoriasta. Hän kutsui myös Wegenerin teoriaa ”saduksi”. Tämä satu ilmestyi ensimmäisen kerran pienenä 94-sivuisena kirjasena ja sai johtavat akateemiset geologit rabieksen valtaan. Wegenerin teoria osoitettiin oikeaksi vähitellen 1940- ja 1950-luvuilla. Eräs syy Wegenerin kiihkeään torjuntaan oli se, että hän ei ollut geologi koulutukseltaan vaan astronomi ja meteorologi. Omalle hiekkalaatikolle tunkeutuva vieras naapurin tutkijapoika/tyttö saa lapiosta päähän. Luulisi, että ”objektiivisessa” tieteen maailmassa, jossa tavoitellaan kenellekään kuulumatonta totuutta, ei olisi lainkaan reviirikäyttäytymistä, mutta sitä siellä on koomisuuteen asti.

”Tämä hullu ajatus avaruusaluksen lähettämisestä kuuhun on esimerkki absurdin pitkälle menneen erikoistumisen tuomista haitoista tieteessä.” -A.W. Bickerton, fyysikko 1926.

”Avaruusmatkailu on hölynpölyä.” -Sir Harold Spencer Jones, Englannin kuninkaallinen astronomi 1957, kaksi viikkoa ennen ensimmäisen Sputnikin laukaisua.

”640 kilon muisti pitäisi riittää kenelle tahansa.” Bill Gates 1981.

Lue kirjoitus kokonaisuudessaan täältä.

Kiitos vinkistä TeemuM:lle. 🙂

PS. Kannattaa lukea myös Digitaalinen elämä -blogin pohdinta aiheesta.

Tykkäys ja jakotoiminnot:

Mihin ryhmään sinä kuulut?

Mietin tuota chi-tapausta, jossa tyyppi lyö energialla (ei koske lautoihin) neljä lautaa keskeltä poikki. Tuli tässä samalla kommentteja lukiessani, sekä niihin vastatessani mieleeni seuraavanlainen asia, kun mietin miten itse suhtaudun yleensä paranormaaleihin/yliluonnollisiin videoihin.

On olemassa neljänlaisia ihmisiä/mielipiteitä (ajatellen jotain paranormaalia asiaa tai videota, joka ylittää ns. feikkeyskynnyksen eli ei ensikatsomalta näytä feikiltä):

  • 1: Henkilöt, jotka uskovat sen olevan feikki.
  • 2: Henkilöt, jotka uskovat sen olevan aito.
  • 3: Henkilöt, jotka uskovat, että se voi olla kumpi vaan eivätkä ole vielä tehneet päätöstään (joilla mielipide saattaa muuttua molempiin suuntin).
  • 4: Henkilöt, jotka eivät usko sen olevan feikki eikä aito. Eli ns. todella hullut. 😀

Prosentuaalinen oikeassa olo: 😛

  • 1: 50% (about)
  • 2: 50% (about)
  • 3: 100%
  • 4: 0%

Itse olen yleensä tapaus #3 eli suhtaudun molempiin mahdollisuuksiin avoimesti ja muutan mielipidettäni muitten kommenttien, sekä todisteiden mukaan.

Mihin ryhmään sinä yleensä kuulut?
Oletko järkkyvä vuori, vai suhtaudutko avoimella mielellä?
Kerro tarkemmin miten yleensä suhtaudut ja muuttuuko mielipiteesi?

Tykkäys ja jakotoiminnot:

Sivu 1. Yhteensä 1.1