ME NA3MM3 S1NUT! NA3TKO SINA M31DAT???

Tietoa

ParanormaaliBlogi.net on Suomen seuratuin rajatiedon media. Olemme uutisoineet paranormaaleista ja muista oudoista ilmiöistä vuodesta 2007 lähtien.

Korostettu kommentti

Arska:

Kolumbiassa Medellin kaupungissa näköjään paljon tunnistamattomia objekti havaintoja, video ja kuvatallenteilla on useita silminnäkijöitä. Mielestäni nuo kiekkomaiset lentävä lautanen kuva ja videotallenteet ovat aika vakuuttavia todisteita siitä että emme ole todellakaan yksin.

Lentäjä pilotin kuvaama video pallomaisesta objektista pilvien yläpuolella on myös hyvä todiste vieraan älyn ohjauksessa olevasta kohteesta lähellä lentokonetta. Etelä-Amerikassa yleisesti on kaiketi jonkinlainen UFO – aalto menossa parasta aikaa. Mielenkiintoisia videoita nuo kaikki ja joissakin on mahdollisuus muuttaa selostuksen teksti Suomi kielelle.

Kommentoitu artikkeliin: Massahavaintoja Kolumbiassa

Tulossa

varjo-olento

Sivu 1. Yhteensä 1.1

PB:n haastattelussa Omara ja Kiria – Osa 2

Paranormaali Blogi haastatteli Omaraa ja Kiriaa koskien heidän outoja kokemuksiaan mm. varjo-olennosta, sekä kahden oudon heimon kohtaamisesta. Tässä haastattelun toinen osa.

Millaisia ajatuksia kokemukset herättivät?

Tottakai tuollainen tapahtuma sai meidät puhumaan keskenämme, mutta yksi suurimmista tunteista oli kuitenkin se, ettei asiasta voinut puhua kenellekään. Emme tunteneet kuin yhden ihmisen, jonka tiesimme ymmärtävän. Hänelle kaikki kiitos avusta.

Koska meidän sanottiin olevan jollain lailla erikoisia, jäimme miettimään sen tarkoitusta ja sitä mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Ehkäpä asia oli meidän päässämme? Sekin kävi mielessä, oliko lepakot ullakolta lentäneet paremmille apajille, oliko juna jättänyt meidät asemalle?

Kerro hieman mikä on ollut mielestäsi kohtaamisen motiivi?

Tapaamisen motiivina tuolloin tuntui olevan se, että meille haluttiin osoittaa täällä olevan jotain suurta. Koko pallomme on suojelemisen arvoinen, mutta meille annettiin myös suurempi ymmärrys siihen. Nyttemmin motiivina tuntuu olleen myös meidän paikallistaminen ja yhteyden luominen…

Miten maailmankuvanne on muuttunut kohtaamisen myötä?

Olemme nähneet ihmisten täällä aiheuttamat ongelmat selvemmin, aiemmin niitä tuli surtua. Nyttemmin ymmärrämme myös miksi asiat menevät niin kuin menevät. Täällä on enemmän elämää kuin uskoimme ja asiat ovat seljentyneet huomattavasti. Uutisia kuunnellessa monesti katsomme toisiimme ja tiedämme jotain. Jotain mille etsitään syytä.

Millainen on mielenkiintoisin kokemuksenne?

Kokemuksista mielenkiintoisimman titteli kuului vielä pari päivää sitten ehdottomasti tarinalle, jonka kerroin. Mutta nyt sen ylittää epämukavuudellaan ja todellakin mielenkiintoisuudellaan eräs ilta…

Olimme tapamme mukaisesti menossa nukkumaan, kunnes alkoi tapahtua. Makuuhuoneessamme liikkui varjo, energia oli erittäin vahvasti negatiivista. Tämä varjo oli meille ennestäänkin tuttu ja tiesimme sen kykenevän moneen, mutta itse en uskonut sen pääsevän läpi kaikista suojistamme. Makuuhuoneen ovi alkoi sulkeutua, hiljalleen, tehden välillä nykäyksiä. Olimme tunteneet viiman jo aiemmin, ja hytisimme peittojemme alla kylmästä. Kun yritin suojata kotimme, tai ylipäätään jos tein jonkinlaista suojaavaa elettä, varjo otti itselleen enemmän valtaa. En osaa sanoa mitä sillä hetkellä päässäni liikkui, kun olin miltei seota. En sekoa pelosta, eikä yksikään yliluonnollinen tapahtuma ole saanut päätäni niin sekaisin. Kiria oli jo aiemmin kokenut varjon aiheuttaman puuskan, ja tiesin mitä se oli. Silloin uskoin sen olevan Kirian oman pään tuotoksia, vaikka hän kertoi mikä sen aiheutti.

Pidimme toisiamme kasassa, ja päätimme lopettaa yritykset karkoittaa varjo. Jossain vaiheessa kissat sekosivat, hyppivät niinsanotusti päin seiniä, ja koira haukkui tyhjyyteen.

Toinen kissoistamme on erittäin herkkä, ja osoitti myös tuona yönä havaitsevansa terävästi energiat. Kissa asettui meidän ja varjon väliin makaamaan, tiedän että se oli tarkoituksellista.

Jossain vaiheessa siirryimme täydet valaistukset päällä olohuoneeseen, ja kuulimme molemmat ivallista naurua samaan aikaan kun herra varjo kierteli ympärillämme. Hän sai myös automaattikirjoituksella aikaan lauseita, kuten ”antakaa periksi”, ja yritti lannistaa meidät sillä tavoin. Lopulta saimme apua, ja olomme rauhoittui hetkessä. Varjo oli poissa, mutta olikin jo aamu, minne aika katosi?

Kokemukset varjon kanssa ovat silti jatkuneet, ja nyt häntä koetetaan karkoittaa. Onneksi emme ole yksin. 🙂

Haastattelu jatkuu mahdollisesti seuraavassa osassa… Mnkälaisia ajatuksia Omaran ja Kirian kokemukset herättävät sinussa? Voit myös esittää kommenteissa mahdollisia lisäkysymyksiä, joihin pyrimme saamaan vastauksia.

Tykkäys ja jakotoiminnot:

PB:n haastattelussa Omara ja Kiria – Osa 1

Paranormaali Blogi haastatteli Omaraa ja Kiriaa koskien heidän outoja kokemuksiaan mm. varjo-olennosta, sekä kahden oudon heimon kohtaamisesta.

Intro – Keitä te olette?

Kiria ja Omara ovat luonnonlapsosia, kaksi sisarusta ruuhkasuomesta. Sisaruksista vanhempi, Omara on jo lapsena ollut kiinnostunut kivistä, hypnoosista ja kaikesta yliluonnollisesta. Hän on myös wiccan kautta tutustunut energioihin, sekä kulkee myös tämän uskon pääasiallisia oppeja noudattaen, eklektisenä. Hän on omien sanojensa mukaan myös ajautunut tilanteeseen, jossa hän näkee ja kuulee paljon… Mennyttä ja tulevaa.

Pikkusisko Kiria saa kutsuja, joita he tarkastavat yhdessä.

Hän (Kiria) toimii muistinani ja kirjoittaa myös paljon, mutta englanniksi. Tämä on elämäämme, nähdä ja kuulla. Auttaa ja ajoittain tulla autetuksi. Omistamme myös kolme ihanaa lemmikkiä, joista varmasti kuulette myöhemmin. Harrastamme pelejä, roolipelit on erittäin lähellä meitä, mutta muutoin harrastuksiimme kuuluu lähinnä piirtämistä, maalaamista, sekä muunlaista luovuuden harjoittamista. Huumorintajumme on outoa, joten toivon osaavani ilmaista asiat niin, ettei tule aihetta ihmettelyyn, mikä ei toisaalta olisi pahaksi sekään.

Kerro hieman miten kaikki alkoi?

Olimme jo pidempään metsästäneet yliluonnollisia paikkoja ja koska Kiria oli tässä kyseisessä paikassa aiemmin kokenut oudon tapahtuman, päätimme sinne palata. Aikaisempi tapahtuma oli sen verran pelottava, että niin sanotusti halusimme kerätä voimia, että voisimme palata paikalle.

Paikka sijaitsee suhteellisen lähellä, pellolta johtaa pieni tie joelle, jonka sillalla pääasiassa kaikki tapahtumat ovat saaneet paikkansa.

Päätimme siis koiran ulkoilutuksen yhteydessä katsastaa paikan uudelleen. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun jouduimme kahden heimon välikäteen. Ystävällisempi heimo pyysi meitä poistumaan, ettemme olisi vaarassa. Koimme käskyn niin kovana, että lähdimme pois.

Toinen lähestyminen meni paremmin. Katselimme alas sillalta, ja ihmettelimme pensaasta
joen viereltä paistavaa valoa. Jos paikalla olisi ollut joku, kuun valo olisi sen näyttänyt, eikä tuollaiseen paikkaan olisi ollut järkeä mennä kenenkään osoittelemaan taskulampulla. Kuulimme pian myös askeleita vedessä, ja jonkinlaista lipumista. Joki on miltei enemmänkin puro tuossa kohtaa, joten siinä ei ole syvää. Katselimme ja kuuntelimme, kunnes meidät sokaistiin. Valkoinen valo sokaisi meidät molemmat, emmekä sillä hetkellä nähneet tai edes ymmärtäneet missä koiramme olivat,  tai välittäneet ympäristöstä koska välähdys ja sen aiheuttama sokaisu oli niin kova.

Se oli ehkä silmänräpäys, mutta ajantaju on aiemminkin kadonnut, tai pikemminkin aika on kadonnut minun sitä muistamatta, joten normaalijärjellä ajateltuna tuo sokaisu kesti vain sekunnin-pari.  En osaa sanoa mitä tapahtui välissä, eikä kumpikaan osaa laittaa asioita parempaan aikajärjestykseen, mutta Kiria sanoi, että olennot olivat nyt toisella puolen siltaa.

Koiramme alkoivat huudon, pelokas haukunta suuntaan, jonne itse en ollut vielä ehtinyt kääntyä. Sanoin, että jos saatte koirat sekaisin, on teillä varmaan myös kyky rauhoittaa ne. Itse emme siihen kyenneet koska koirat olivat aivan poissa tolaltaan. Silmänräpäyksessä koirat hiljenivät ja jatkoivat normaaleja puuhiaan. Koirat olivat vapaana tuon ajan, mutta eivät halunneet mennä lähelle vettä.

Siltä osaa olimme ulkona tilanteesta, liian pöllistyneitä jatkamaan ihmettelyä, joten lähdimme kotiin miettimään mitä oli tapahtunut. Olimme kyllä kokenee yhtä sun toista, mutta tuo ylitti kokemukset siihen mennessä.

Kävimme sillalla normaaleilla päiväkävelyillä, mutta se oli vain silta… Siihen asti, kunnes otimme puoli-skeptisen ystävämme mukaan. Halusimme kenties vahvistusta joko sille, ettei mitään ollut tapahtunut, tai sille, että jotain oli oikeasti meneillään. Istuimme sillalla, ja odottelimme. Valaisimme aluetta lampuilla, mutta vain muutaman minuutin ajan. Itse tunsin, että olennot eivät halua näyttäytyä, joten pyysin ystäväämme laittamaan valot pois. Käännyin taas suuntaan, jonne viimeksikin olimme. Joessa oli kuhinaa, mutta oli vaikea nähdä muuta kuin veden liikettä, aivan kuin askelia ja jonkinlaista lipumista.

Tuolloin toimin viestien vastaanottajana ja kysyin sekä Kirian, että ystävämme antamia kysymyksiä, kuin myös omiani. Suurin oli se, miksi juuri me. Vastauksena saimme, että olemme erikoisia. Kiria mainitsi myös, että olo oli mukava, hän makasi sillä hetkellä sillalla selällään katsellen taivaalla näkyviä valoja. Kuulin vastauksen, ”niin pitääkin olla”, mutten halunnut sanoa sitä, koska luulin kaiken tulevan omasta mielestäni. Tästä seurauksena kuulin kovemman ”sano se!” -käskyn, ja kerroin, mitä oli käsketty sanomaan.  Näimme kaikki valoja taivaalla, alkuun kellertäviä pyöreitä, ja niiden hävittyä viivoja. Ystävämme näki puuman toisessa suunnassa ja hetken katsottuani näin saman. Kiria makoili edelleen sillalla hihitellen näyille.

Näin oli ystävämmekin saatu anti-skeptistettyä, ja omat epäilyksemme vahvistuivat.

Silta Kirian piirtämänä

Silta Kirian piirtämänä

Mainitsit, että aikaisempi tapahtuma oli sen verran pelottava, että halusitte kerätä voimia. Mikä oli tämä aikaisempi tapahtuma?

Kiria oli koiraa ulkoiluttamassa joen rannalla, sekä aiemmin mainitun sillan luona. Siellä hän tunsi kuinka joku veti häntä vettä kohden. Hän oli ollut pitkään uittamassa kättään vedessä, kunnes sen kylmyys niinsanotusti herätti hänet. Taustalla näkyi hahmo, varjomainen ihmisen muotoinen. Tämä hahmo ei osoittanut hyviä energioita. Tuossa lähinnä pelästytti se, että Kiria ei tuolloin osannut suojata itseään kunnolla. Jos tuo transsitila olisi päässyt pitkälle, olisi voinut vain spekuloida mitä olisi tapahtunut… Jos mitään. Tästä tapahtumasta on automaattipiirroksia, joista aistii pahan energian.

Varjo-olento Omaran piirtämänä

Varjo-olento Kirian piirtämänä

Mainitsit, että jouduitte kahden olentoheimon välikäteen. Kuvaile hieman miltä olennot näyttivät.

Näistä heimoista negatiivisempi oli itsemme kokoista, varjona havaittavissa olevaa kansaa. Heidän kykynsä syödä meiltä energiaa oli huomattava. Heimo, jonka tapasimme myöhemmin, oli erittäin luonnonläheistä. Pienikokoisia, meitä ehkä polveen. Arkoja esiintymään, mutta tuossa tilanteessa ilmeisesti heidän johtajahahmonsa tuli avuksemme ja pyysi poistumaan, koska alue ei ollut turvallinen. Koen vaaleanvihreän heidän värinään. Siinä pimeydessä oli erittäin vaikea havaita yksityiskohtia käyttäen normaalinäköä.

Haastattelu jatkuu toisessa osassa, joka julkaistaan piakkoin. Mitä olivat Omaran ja Kirian kohtaamat olennot? Mikä oli näiden kokemusten tarkoitus? Mitä mieltä sinä olet? Voit myös esittää kommenteissa mahdollisia lisäkysymyksiä, joihin pyrimme saamaan vastauksia.

Tykkäys ja jakotoiminnot:

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Huomio!

Hei arvoisa Parablogin seuraaja,

Tämä sivusto toimii yksityisesti, täysin ilman ulkopuolista vaikutusta.

Sivuston toimintaa ja ylläpitokuluja (domaini, sivustotila) voit tukea lahjoittamalla haluamasi summan.

Olemme osa Suomen Galaktista Liittoa.

suomengalaktinenliitto.net

Voit tukea toimintaamme lahjoittamalla (PayPal ja pankkikortit)





Tai tilisiirrolla suoraan tilillemme.

Lahjoitustili:
Vesa Äijälä
FI98 5280 0020 0103 93
Kirjoita viestikenttään viestiksi: lahjoitus

Mainosyhteistyössä, otathan yhteyttä sähköpostilla: info.paranormaaliblogi(ät)gmail.com

Arkistot

Liity e-maillistaamme (uudet artikkelit mailiisi)

YHTEISTYÖSSÄ JA MUKANA

arkku net kotisivutilaa

suomen galaktinen liitto