Astronautit uskovat elämän mahdollisuuteen avaruudessa

Ookoo.. Ittekkin olen kyllä todella kiinnostunut tästä aiheesta. Ja olen kanssa varma että sieltä kyllä joskus on pakko löytyä jotain! 😀

Tämä on siinä mielessä aika monimutkainen juttu koska vaikka ajattelee miten suuri avaruus on niin se elämän mahdollisuus ei kuitenkaan ole mikään itsestään selvä asia. Ensin pitää tuntea mitkä seikat ne auttavat elämän syntyyn eikä sitä edes tunneta 100% jos edes 0,5%. Ihmisillä ei ole hajuakaan siitä mitkä kaikki seikat ovat edesauttaneet siihen että maapallolle on syntynyt elämää joskus 4,5 miljardia vuotta sitten ja jatkunut näinkin pitkälle että ilmantui ihmisiä – älykkäitä olentoja jotka pystyivät tajuamaan missä ovat ja keitä ovat.

Olen itse opiskellut tätä ja voin sanoa että ensinäkin jos halutaan löytää elämää avaruudesta tai joltain planeetalta, niin sen on oltava erittäin vakaa alue ilman mitään kosmisia katastrofeja, lisäksi sillä on pitänyt olla aivan käsittämäön tuuri ettei ole joutunut minkään kosmisen säteilypurkauksen kohteeksi tai asteroidipommituksen kohteeksi joka olisi tuonnut myrkyllisiä aineita – tämä kaikki voi tapahtua pienessä ajassa ja tappaa kaiken elämän planeetalta, koko galaksista – nuo säteilypurkaukset siis.

Elämä tarvitsee syntyäkseen (ainakin meidänkaltainen elämä)
* Keskikokoinen punainen tähti joka säteilee vakaasti säteilyä sen määrin että se on elämä sietää sitä. Lisäksi sen pitää olla jatkuva koska vuorokaudenkin mittainen katko tappaa kaiken.
* Happea
* Hiiltä + monta..monta muuta alkuainetta
* Vettä
* Paksun otsoonikerroksen
* Planeetalla täytyy olla keskiarvoinen lämpötila joka on lähellä nolla astetta. Maapallon on joku +0,2 mutta on nyt ihmisten takia nousemassa.
* Planeetan täytyy sijaita niin vakaalla alueella, suorastaan lintukodossa jossa ei tapahdu mitään, tällainen on oma Linnunradamme joka ei ole moniin miljaardiin vuosiin törmännyt muihin galakseihin eikä oli saanut mitään säteilyannoksia muista, paitsi että tilanne on muuttumassa koska Andromeda törmää meihin noin 1,5 miljardin vuoden päästä.

Ajatelkaa miten köyhä planeetta esimerkiksi Venus tai Mars ovat ja suhtauttakaa ne Tellukseen, kyllä siinä on käynyt aikamoinen säkä Telluksella saada kaikki nuo aineet itselleen.

Niin, ja sitten pitää karsia vähän että saataisiin parempi kuva siitä miten suurella todennäköisyydellä elämää voi löytää:
Koska vaikka avaruudessa ajatellaan olevan noin 100 miljardia galaksia, niin 90% niistä ovat elinkelvottomia, ne ovat törmänneet toisiin jonka seurauksena siellä on ollut suuria mustien aukkojen aikaansaamia säteilypurkauksia, tai sitten niiden tähtien tiheys on niin korkea että niiden vetovoima ynnä muu toisiinsa voivat vaikuttaa haitallisesti elämän kehitykseen. Sitten nämä galaksit jotka jäävät jäljelle, koostuvat aivan kuten linnunrata monista suurista punaisista jättiläisistä kuten esimerkiksi Betelgeuze joiden elämänpituus on niin pieni verrattuna Auringon kaltaisiin keskikokoisiin punaisiin tähtiin ettei elämä ehti mitenkään kehittyä sinne. Galakseissa on suurin piirtein noin 100 miljardia tähteä, ja niistä noin 90% ovat näitä punaisia jättiläisiä tai erittäin kirkkaita ja aktiivisia kääpiötähtejä kuten esimerkiksi Sirius. Jäljelle jää hyvin pieni joukko turvallisessa galakseissa sijaitsevia punaisia Auringon kaltaisia pikkutähtejä joilla olisi kiertolaisia joista löytäisi vettä, lämpöä sopivasti, otsoonikerrosta, happea, hiiltä, rautaa…jne.

Se elämä ei ehkä olekaan niin yleistä ja todennäköistä avaruudessa kuten voisi uskoa kun katselee yötaivaalle koska se ei ole yhden asian summa vaan monien kertojen lottovoittojen lottovoitto että elämä pääsee kehittymään. Helppoa meillä on sanoa jotka asumme avaruuden lintukodossa että hei kyllä se elämä siellä jossain on 😀

PS. Tuo Mike Forman ei ole mikään astrobiologi olisi mielenkiintoista kuunnella mitä astrobiologien uusimmat lausunnot ovat näistä asioista.

Ilahduttavaa nähdä noinkin viisas tekstimuuri tällä sivustolla!
Se on todellakin vaikeaa kuvitella että olisimme täysin yksin tässä valtavassa universumissa mutta kuten edellä sanottiin, mahdollisuudet ovat hyvin pienet mutta se mahdollisuus on olemassa!

Hei,”Ei sentään niin päivänselvä asia”, olet pelle. 🙂

Ja kuka sanoo että välttämättä me löydämme, ehkäpä meidät löydetään.

HC MASA ole hyvä ja anna vasta-argumentit kiitos äläkä vain pellettele.
Ja rintalalle, sanoin että meidänkaltainen elämä (Telluksen elämä) tarvitsee.
Hiiltä siksi koska kaikki elämä maapallolla koostuu perusteeltaan hiiliyhdisteistä, ihminenkin, kaikki – ja vedestä.
Kaikki ihmiset ovat 70% vettä, ihmisen peruselementti on hiili(hengität ulos hiilidioksiidia jne.) + monta muuta alkuainetta.

Siksi elämällä ei ole niin suurta mahdollisuutta kehittyä jonkun Merkuriuksen kaltaisella planeetalla jossa näitä ei ole vaikka siellä olisikin +0 asteinen lämpötila.

Mutta onhan se täysin mahdollista ja olettavaa että jos jossain löytyy elämää niin se koostuu eri alkuaineista kuin Telluksen elämä. Mutta pitää kuitenkin muistaa että koko maailmankaikkeudessa on samat fysiikan lait.

Tuo 0,2 asteen keskilämpötila on aivan puppua. Maapallon keskilämpötila on noin 15,5 astetta. Ilman ilmakehää se olisi -15 astetta. Muistakaa tosiaan se että uusia tähtiä kehittyy ja olen kuullut että jossain on kehittymässä maapallon kaltanen planeetta, mutta vaatii vielä miljoonia vuosia jotta sinne tulisi elämää. Kyllä elämää voi kehittyä vaikka lämpötila on reilusti pakkasen puolella, kyllähän europallakin epäillään olevan elämää, koska siellä on huomattu olevan orgaanisia aineita ilmakehässä. Elämää voi esiintyä tälläisissa paikoissa kuumien lähteiden läheisyydessä veden alla. Mutta tällöin pitäisi olla vulkaanista aktiivisuutta. Eräässä Tähdet ja Avaruus lehdessä kerrottiin että ilman vettäkin voi kehittyä elämää, sillä jotkin elämänmuodot voisivat tottua vetyperoksidiin H2O2, vaikka se onkin myrkyllistä elämälle.
Otsonia ei tietäkseni tarvita, vaan tarpeeksi paksu ilmakehä, joka koostuisi esim. hiilidioksidista.
Marsista voisi tehdä asumiskelpoisen planeetan, mutta se on erittäin kallista. Marsiin voitaisiin viedä levää ja sieniä jotka muuttaisivat ilmakehän hiilidioksidia hapeksi, mutta tällöin sinne tarvittaisiin enemmän hiilidioksidia lämpötilan nostamiseen. Mars on elämänvyöhykkeen ulkolaidalla, mutta auringon lämmittävä vaikutus on tarpeeksi vahva sielläkin, kunhan tarpeeksi paljon hiilidioksidia. Uskon että marsissa on ennen ollut elämää ja vettä, mutta se tuhoutui kun tulivuorenpurkaukset alkoivat vähetä. Toivottavasti saamme paljon uutta tietoa marsista kun phoenix-luotain saapuu punaiselle planeetalle tutkimaan napajäätä tämän kuun 25 päivä.

En jaksanut lukea noita kaikkia tekstejä, mutta mun mielestä mitään ei voi perustaa sen perusteelle miten asiat on maassa ja meidän galaksissa. Mun mielestä on hyvin mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että jossain miljoonien ellei jopa mildardien valovuosien päässä, esiintyy bakteeri kantaa tjv. joka on syystä tai toisesta syntynyt eri perustein kuin meidän maailmassamme vaaditut perusteet. On hyvinkin mahdollista, että jossain päin elämä ja eliöt ovat sopeutuneet kosmisiin säteilypurkauksiin sun muihin, on myös hyvin mahdollista, että jossain on meitä muistuttava maailma, jossa ihmisten moraalikäsityksen sun muut saattaisivat olla omiimme nähden aivan sairaita.

Kaikki on mahdollista ja mitään ei voi mun mielestä verrata mahdolliseksi tai mahdottomaksi meidän olojen, olotilojen, tai minkään vastaavan perusteella.

Ei sentään niin päivänselvä asia kirjoitti:
Ajatelkaa miten köyhä planeetta esimerkiksi Venus tai Mars ovat ja suhtauttakaa ne Tellukseen, kyllä siinä on käynyt aikamoinen säkä Telluksella saada kaikki nuo aineet itselleen.

Tuo väite on sinänsä aika huono meinaan kun tiedemiehet ovat lähivuosina tutkineet venusta ja päätelleet että miljardeja vuosia sitten se oli otollinen paikka elämälle, siis silloin kun maa vielä ei ollut mutta nyt siellä on jo niin kuuma että kaikki mahdolliset elämän muodot on tuhoutunut sieltä