KADONNUT SYMBOLI
Tämä artikkeli keskittyy kirjaesittelyyn. Dan Brownin kirjan Kadonnut symboli teesi on yksinkertaisesti tämä: Me ihmiskuntana olemme hädin tuskin edes raapaisseet todellisten henkisten kykyjemme pintaa.
Kadonnut symboli käsittelee tätä väitettä yllättäviltä ja uusiltakin näkökulmilta. Se on kattava läpileikkaus vapaamuurarien symboliikkaan, ihmiskunnan kautta historian jatkuneeseen valaistumisen etsintään ja asioihin, jotka ihmiskunta tiesi kerran muinaisuudessa, mutta jotka ovat kadonneet. Nykyaikainen tiede, kvanttifysiikka ja fysiikan uusi haara noetiikka ovat kirjassa löytämässä osaa niistä takaisin.
Brownin kirja kulkee sujuvasti ja jouhevasti tutulla kaavalla, klassisena henkilönsä vähän väliä clifhanger tilanteisiin jättävänä jännitysromaanina. Juoni on vauhdikas ja etenee hengästyttävällä nopeudella. Jotkin kohdat muistuttavat rallikilpailua tai suurilla panoksilla pelaamista partypoker FI peli. Kirjassa on voittaja-ainesta enemmän kuin mitään muuta. Tämä on tuttua Brownia, mutta silti tässä kirjassa hänen kaavamainen kerrontansa tökki ja takelteli ajoittain.
Huomasin haukottelevani lukiessa ja toivovani, että hän keksisi vihdoin jotakin uutta. Brown on keksinyt kaavan, jolla lukijan saa koukkuun, mutta pelkään, että tuosta kaavasta tulee hänelle vielä ansa. Kukaan ei jaksa lukea kovin montaa kirjaa, jotka on tehny samalla kaavalla, ei vaikka niissä olisi miten kiehtovaa tietoa hyvänsä.
Kirjassa etsitään ihmiskunnan ammoin kadonnutta ja kaiken selittävää, valaistumiseen johtavaa sanaa tai symbolia.Yksi päähenkilöistä kuitenkin huomauttaa kirjan loppupuolella, että vastaus ei ole yhtä tärkeä, kuin innoitus etsiä ja kysyä toistuvasti tiettyjä kysymyksiä. Juuri tähän kiteytyy hienosti koko kirjan sanoma.
Kadonnut symboli on tuttua Brownia, paljon kiinnostavaa nippelitietoa, tutujenkin vertauskuvien ja tekstien avaamista toisesta näkökulmasta ja kiehtovan mysteerin selvittämistä. Itse olisin toivonut Brownin panostavan enemmänkin kirjansa tietopuoleen. Tekstistä saa vaikutelman, että hän tietää monista asioista niin syvällisesti, että hän kykenisi halutessaan pitämään lukijan mielenkiintoa yllä ilman hengästyttävää tapahtumavyöryä ja kiivasta tahtiakin.
Brown on uskaltanut astua kirjan monessa osiossa ulos kaikkein yleisimmistä salaliittoteorioista ja osoittaa miten usein siihen mistä ei tiedetä, liitetään helposti pahuuteen ja uhkaavuuteen liittyviä mielikuvia.
Brown itse kuitenkin lankeaa tähän ansaan kerran, käsitellessään Aleister Crowleyn teorioita ja tekstejä ja yhdistäessään ne kirjan pääpahikseen, tehden monelle lukijalle varmasti sen mielijohteen, että Crowley on yhtä kuin musta magia tai mystiikan pimeä puoli. Tämä ei pidä paikkaansa, vaikkakin on totta, että Crowleyn löytöjä ja teorioita on paljon väärinkäytetty nimenomaan mustan magian ja pimeän mystiikan harjoittajien taholta.
Kaiken kaikkiaan kirja on lukemisen arvoinen ja sisältää painavaa asiaa nimenomaan tämän ajan ihmisille. Mikäli ajoittain hiukan yskähtelevä ja kaavamainen jännityskirjan kerronta ei häiritse, on kirja kiehtova matka ihmiskunnan henkisten voimien ja valaistumisen etsinnän lähteille. Kirja jättää mietteliään ja kysyvän olon vielä kauaksi aikaa lukemisen jälkeen, ja uskon sen olleen Brownin tarkoituskin.
Lähteet:
Dan Brown: Kadonnut symboli
Ehkäpä tuo symboli/sana todellisuudessa olisikin kysymys:
Kuka tai mikä minä olen?
Kysymys johon ei ole suoraa vastausta. ”Olen” tai ”olemme” on vastauksena käsityskyvyn rajoissa lähimpänä lopullista.
Upeaa! Itse olen juuri viimeisiä sivuja lukemassa (englanniksi) ja ajatus oli tehdä jonkinlaista juttua, mutta tuskin näin kattavasti, eli kiitos! 🙂
Hieno kirja, itse pidän.
Kirjassa puhuttiin sielun punnitsemisesta. Tästä löytyi netistä tutkimuksia, mutta erittäin vanhoja. En sitten tiedä miten asia on..
Puhuttiin myös ruumiistairtautumisista ja kuolemanraja kokemuksista 😛
Joo. Kauheeta ***** tuo danbrown, suosittelen enemmän joseph campbellin tai robert monroen kirjoja jos nyt jostain…