Facebook



Sivustomme käsittelee paranormaaleja sekä yliluonnollisia ilmiöitä, joihin kuuluvat mm. kummitukset, avaruusolennot, ufot, viljapeltokuviot ja enkelit.

PB sisältää tuoreita uutisia yliluonnolliselta saralta, kiinnostavimpia kuvia sekä videoita. Jo yli 1700 artikkelia/postausta!

Tieteellisiä äänitodisteita poltergeistien olemassaolosta

Tri. Barrie Colvin on suorittanut nauhoituksia paikoissa, joissa on kuultu selittämättömiä ääniä. Colvin on äänittänyt erilaisilla tallennusvälineillä 40 vuoden aikana eri puolilla maailmaa poltergeistin aiheuttamia koputusääniä.

Kummittelevissa paikoissa nauhoitetut mahdollisen poltergeistin aiheuttamat koputusäänet erosivat normaaleista koputusäänistä.

Normaali koputus

Normaali koputus

Poltergeist-tapauksen aikana nauhoitettu koputus

Poltergeist-tapauksen aikana nauhoitettu koputus

Äänten akustisissa ominaisuuksissa on havaittu selvä ero verrattuna normaalilla tavalla tuotettuihin vastaaviin ääniin. Normaalikoputuksessa äänekkäin kohta on heti alussa, poltergeistkoputuksessa lähellä alkua, mutta ei heti alussa.

Poltergeistkoputuksen ääni näyttäisi alkavan hiljaisena ja sitten saavuttavan suurimman volumensa vasta alun jälkeen. Äänten muuntaminen graafiseen muotoon osoittaa eron selkeästi.

Poltergeist-tapauksissa mitattuja koputusääniä ei ole onnistuttu kokeissa toisintamaan.

Lähde: spr.ac.uk

Kiitos vinkistä Heidille.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

11 kommenttia aiheeseen: Tieteellisiä äänitodisteita poltergeistien olemassaolosta

Sivu 1. Yhteensä 1.1
  • rosberg sanoo:

    Vau, todella mielenkiintoinen juttu pitkästä aikaa! Varsinkin lähdesivun juttu oli kiinnostava. Kiva kun on konkreettista dataa eikä vaan yleismaailmallista arvuuttelua johon ei voi sanoa juuta tai jaata.

    Vielä kun jostain pääsisi kuulostelemaan noita poltergeistin kolinoita!

  • Lizard sanoo:

    Nauhalla ääniä mutta miksi ei videokuvaa?
    Aina jää vakuuttavat todisteet puuttumaan. Huijausta.

  • Wespa sanoo:

    Kaikissa poltergeistapauksissa ei välttämättä saada kuvattua itse kummittelijaa. Tähän voi olla moniakin syitä miksi ei. Kummituksiakin kuitenkin on saatu kuvattua, mutta näistä videoista voi vetää monia eri johtopäätöksiä.

    Kyseisiä koputusääniä ei kuitenkaan ole saatu toisinnettua, eli ns. ihmistekijä on ainakin vielä pois laskuista, joka vähentää huijauksen mahdollisuutta varsinkin kun näitä outoja ääniä on nauhotettu useista eri kohteista.

  • Zeerios sanoo:

    onko tässä otettu huomioon lämpölaajanemisesta johtuvat koputukset/paukkumiset/naksahdukset, jotka tapahtuvat aina illan pimetessä ja ilman viiletessä… tai sitten ilman lämmetessä aamuisin.

  • Wespa sanoo:

    En osaa sanoa sen tarkemmin, mutta mittauksia on ainakin tehty useissa eri paikoissa. Poltergeistkoputukset yleensä eivät ole niinkään naksahteluja joita tulee lämpövaihtelusta vaan koputuksia joita saattaa kuulua monta putkeen, esim. kolme koputusta jne. En tiedä minkälaisia koputuksia itse mittaustapauksissa on ollut.

    Oman telkkarin muoviosa paukkuu välillä lämpötilanvaihtelujen takia öisin, mutta en itse ole sitä koskaan luullut koputukseksi, vaan enemmänkin napsahduksena se menee…

  • Kk- sanoo:

    Vähän vaikea miettiä tämmöistä, kuin äänen lähdekohtaa ei oikein tiedä. Kaikennäköistä jännää voi sattua äänen kanssa. Tosin, ääni ei ole oikein muutenkaan kovin vakaa todiste yhtään mistään, koska samantapaisia ääniä voi tulla miltei mistä tahansa.

  • JA sanoo:

    Joo. Jos kattellaan sitten kun ääniaallosta saisi muutakin analyysiä kuin kaksi postimerkin kokoista kuvaa yhdestä äänianalyysistä. Joo, onhan tuo julkaisu joka maksaa oikeaa rahaa ostaa luettavaksi mutta enpä hyppisi riemusta ennen kuin pääsisi itse analysoimaan aaltomuotoa ja kuuntelemaan näytteitä.

  • melkein_asiantuntija sanoo:

    olisi kiva kuulla minkä kuuloinen tuo alempi koputusääni on, nimittäin aika mielenkiintoisen näkönen tuo spectrogrammi kuva mikäli ääni koputus on. näyttäisi, että siellä on valtavasti taustahälyä ja äänen voimakkain kohta kuuluisi pitkään ja kovana kun taas normaalissa koputuksessa kovin kohta on lyhyt ja jämäkkä. tällaisen kuvan (äänen) voisi aiheuttaa esimerkiksi pitkään vahvasti nariseva ovi. mutta mikäli ääni on oikeasti koputus, eikä se ole altavan taustahälinän/kaikujen alla ja siihen ole käytetty mitään efektikikkailua niin sanoisin sen tulevan toisesta ulottovuudesta.

  • rosberg sanoo:

    Jos kopsutuksen ääni tosiaan alkaa hiljaisena ja voimistuu sitten huippuunsa, niin kyllähän siinä sitten on jotain pahasti pielessä. Toivottavasti juttu etenee johonkin suuntaan, mielenkiintoista.

    Ps. Tuo Enfieldin poltergeist-tapaus, jonka materiaalia tässä kyseisessä tutkimuksessa käytettiin oli uusi tuttavuus. Tässä vielä linkki ihan ok dokumentttiin tapauksesta (paranormaaliblogin linkki ei vissiin toimi):

    http://www.youtube.com/watch?v=3NofBgeNklA

  • jorma sanoo:

    uskomattoman huono uutinen..

    ”Äänten akustisissa ominaisuuksissa on havaittu selvä ero verrattuna normaalilla tavalla tuotettuihin vastaaviin ääniin.”

    jos äänet on kerta äänitetty eri paikoissa, eihän silloin itse äänen ominaisuudet muutu vaan nimenomaan paikan ominaisuudet muuttuvat?

    ” Normaalikoputuksessa äänekkäin kohta on heti alussa, poltergeistkoputuksessa lähellä alkua, mutta ei heti alussa.
    Poltergeistkoputuksen ääni näyttäisi alkavan hiljaisena ja sitten saavuttavan suurimman volumensa vasta alun jälkeen.”

    voiko uutisointi olla vielä enemmän epätäsmällistä? mitä tarkoittaa ”äänekkäin kohta” tai ”saavuttaa suurimman volumensa?” tarkoitetaanko tässä nyt äänen intesiteettiä vai jotain muuta? volumehan voi tarkoittaa myös tilavuutta.

    ”Äänten muuntaminen graafiseen muotoon osoittaa eron selkeästi.”

    siis että äänisignaalista tehdään graafinen kuvaaja? ei ääntä voi muuttaa kuvaksi, ääni on ääntä ja kuva kuvaa!
    ja btw, miten tuo muutos on tehty ja millä softalla?

    äänieditointi sattuu olemaan vaan nykypäivänä harvinaisen helppoa..

  • Wespa sanoo:

    Ääniä on tietääkseni nauhoitettu monissa eri paikoissa (en tiedä onko vertailua tehty samoissa paikoissa vai ei), mutta samanlaista efektiä ei ole saatu tehtyä.

    Äänekkäin kohta tarkoittaa äänitteen voimakkainta kohtaa äänellisesti (siis äänekkäintä kohtaa), eli kohtaa jossa mitattaessa on äänen huippu/suurin piikki. Volumella tarkoitetaan tässä tapauksessa myös äänen voimakkuutta. Kuvista voi saada lisäselkoa jos tämä oli mielestäsi epäselvä.

    Äänisignaali voidaan toki kuvata graafisesti/muuntaa ääni kuvaksi. Tämä näkyy lähes jokaisessa äänen-editointiohjelmassakin. Laitat äänitteen sisään, niin se tekee äänivaihteluista kuvaajan, josta näkee missä on kovaa ääntä ja missä on hiljaista ääntä jne. Tämä on todella hyödyllinen toiminto jos haluaa esim. leikata tai lisätä osia ja säätää äänen voimakkuutta tasaisemmaksi jne.

    Äänieditointi toki on helppoa. Mitään viitteitä huijaukseen ei kuitenkaan ole. Voit ottaa suoraan yhteyttä tutkijoihin ja mahdollisesti siltä kannalta tutkia asiaa enemmän jos epäilet huijausta.

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *