10 maailman ihmeellisintä otusta

Noin 15 000 uutta eläin/eliölajia löydetään vuosittain. Tässä lista oudoimmista ja siisteimmistä maapallollamme elelevistä otuksista.

Kummituseläin

Kummituseläin on hauskan näköinen, suurisilmäinen otus

Kummituseläimet (Tarsiidae) ovat Kaakkois-Aasian saarilla eläviä kädellisiä. Ne ovat pääasiassa yöaktiivisia eläimiä; ne hyppivät ja kiipeilevät puissa innokkaasti. Kummituseläinten vartalo on n. 20 cm ja häntä 25 cm pitkä ja karvaton. Pää on pyöreä ja voi kääntyä jopa 180°. Kummituseläimen smaragdinvihreät silmät ovat poikkeuksellisen suuret. Eturaajojen sormissa sillä on litteät kynnet ja leveät tarttumalevyt. Hyvin pitkillä takaraajoillaan kummituseläimet hyppivät sammakkomaisesti puusta toiseen saalistaessaan hämärissä pikkueläimiä (yöperhosia, matoja, hyttysiä).

Olmi

Olmi elelee maanalaisissa vesistöissä ja järvissä

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset.

Ai-Ai

Tämä Ai-Ai nimeä kantava otus saattaa olla pelottava näky yöllä. Madagaskarissa sen uskotaankin tuovan huonoa onnea.

Ai-ai eli sormieläin (Daubentonia madagascariensis) on Madagaskarin itärannikon sademetsissä elävä puoliapina ja sormieläinten heimon (Daubentoniidae) ainoa laji.

Ai-ai on kotikissan kokoinen, suurisilmäinen ja -korvainen yöeläin, jolla on tuuhea turkki ja pitkä häntä. Sen sormet ovat pitkät ja hoikat. Kapean keskisormensa avulla se kaivelee puissa eläviä toukkia, toisinaan se syö hedelmiäkin.

1900-luvun alkupuolella ai-ain luultiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes yksi yksilö havaittiin vuonna 1957. Harvoin näyttäytyvä ja yöaktiivinen laji saattaa silti olla yksi Madagaskarin yleisimmistä puoliapinoista.

Madagaskarin asukkaat uskovat Ai-Ain tuovan huonoa onnea.

Tummakiikarikala

Tämän kalan pään sisällön voi nähdä ohi uidessaan

Tummakiikarikala (Macropinna microstoma) -niminen kalalaji tunnetaan siitä, että sen pää on läpinäkyvä.

Tähtikuonokontiainen

Tähtikuonokontiainen on jännän näköinen ilmestys

Tähtikuonokontiainen eli tähtikuonomaamyyrä (Condylura cristata) on pohjoisamerikkalainen pieni kontiaisten eli maamyyrien heimoon kuuluva nisäkäs. Lajia esiintyy Itä-Kanadassa ja Yhdysvaltojen koillisosissa.

Otuksen tunnistaa sen oudosta, erikoisesta, punaisesta naamasta.

Nelisilmäkala

Tämä kala saattaa hämmästyttää vedessä uiskentelevia

Nelisilmäkala (Anableps) on kala joka asustelee Etelä-Amerikan alueella.

Tämän hyönteisiä syövän kalan silmät ovat jakautuneet keskeltä kahtia ja tämän takia se pystyy katselemaan samanaikaisesti niin veden pinnalle, kuin veden allekkin.

Molukkirapu

Molukkirapu on yksi vanhimmista vielä elossa olevista elävistä

Molukkirapu (Limulus polyphemus) on elävä fossiili, joka elää valtamerissä. Sen sukulaisia eli merissä jo 400–350 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin heimosta elää neljä lajia, muut niistä ovat pienikokoisempia ja niitä tavataan Aasian rannikoilla. Molukkiravut kehittyivät ilmeisesti meriskorpioneista. Nimestään huolimatta molukkirapu on läheisempää sukua hämähäkeille ja skorpioneille kuin ravuille. Molukkirapu kykenee kasvattamaan hävinneen raajan tilalle uuden.

Muurahaiskäpy

Muurahaiskäpy on söpön näköinen nisäkäs

Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamtta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari. Muurahaiskävyt ovat ainoita nisäkkäitä, joilla on tällainen puolustuspanssari. Petoja vastaan ne puolustautuvat kääriytymällä palloksi, kuten vyötiäisetkin, mutteivat ole näille läheistä sukua.

Muurahaiskäpyjä elää Afrikassa Saharan eteläreunan ja Etelä-Afrikan valtion pohjoisrajan välisellä alueella. Aasiassa niitä elää Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.

Aksolotli

Aksolotli voi kasvattaa raajansa takaisin

Aksolotli (Ambystoma mexicanum) on meksikolainen salamanterieläinlaji. Aksolotli on tunnettu esimerkki neoteniasta eli vajaasta yksilönkehityksestä: niiden ulkoinen kehitys pysähtyy yleensä toukkavaiheeseen, eli ne jäävät pensasmaisilla kiduksilla hengittäviksi vesieläimiksi. Ne saavuttavat kuitenkin sukukypsyyden ja lisääntyvät tässä vaiheessa.

Aksolotleja on käytetty paljon tieteellisissä tutkimuksissa sillä niiden raajojen kasvatuskyky on aivan omaa luokkaansa verrattuna ihmisiin ja muihin eläimiin.

Karhukainen

Karhukainen on pieni 0,1 – 1.5mm pitkä sitkeä eliö

Karhukaiset (Tardigrada) on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Ne ovat pieniä jaokkeisia eläimiä, jotka muistuttavat niveljalkaisia ja ovat luultavasti niille sukua. Suurimpien aikuisten ruumiinpituus voi olla 1,5 mm, pienimpien alle 0,1 mm. Juuri kuoriutuneet toukat voivat olla alle 0,05 mm.

Karhukaista on sanottu melkein kuolemattomaksi. Ainoana eläimenä karhukainen selvisi elossa 12 vuorokautta avaruuden tyhjiössä. Säteilyä otus kestää ihmiseen verrattuna 500-kertaisen määrään. Olento selviää myös -272  – 151 asteen lämpötilassa.

Mikä listasta on lempiotuksesi?

Olemme myös Facebookissa, käy tykkäämässä. 🙂

Lähteet ja lisätietoa:
fi.wikipedia.org/wiki/Kummituseläimet
fi.wikipedia.org/wiki/Olmi
fi.wikipedia.org/wiki/Ai-ai
en.wikipedia.org/wiki/Barreleye
fi.wikipedia.org/wiki/Tähtikuonokontiainen
en.wikipedia.org/wiki/Four-eyed_fish
fi.wikipedia.org/wiki/Molukkirapu
fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiskävyt
fi.wikipedia.org/wiki/Aksolotli
fi.wikipedia.org/wiki/Karhukaiset

cracked.com
divaboo.info
myscienceacademy.org
yle.fi/uutiset/karhukaista_ei_saa_hengilta/5694288