Paranormaalit Kokemukset Marraskuu 2007
Ystävänsä menettänyt tyttö kirjoitti:
Olimme kävelemässä kotiin koulusta, kun takaamme kuului pyssynlaukaus. Käännyimme katsomaan, mutta mitään ei näkynyt. Perässämme ei kävellyt ketään ja molemmat olimme varmoja, että se kuului aivan selän takaa. Ystäväni alkoi kuulla tälläisiä juttuja yhä useammin ja useammin. Hän ei kertonut vanhemmilleen, mutta kertoi kyllä minulle. Hän alkoi kuulla enemmän asioita esim. kirkumista ja puhetta. Sitten hän sekosi ja eikä hänelle keretty hankkia apua, niin hän ampui itsensä. Voisiko itsensä ampuminen johtua siitä, että hän kertoi kuulleensa useita laukauksia ja ääniä jotka sanovat: aikasi on ohi, kun ammut itsesi, annat elämän toisille. Ääni kuului koko ajan kovemmin ja selvemmin. Pian hän uskoikin sitten sitä. Ikävää… 🙁
Nimetön kirjoitti:
Oli myöhä kevät ilta. Äiti käski minut nukkumaan. Lueskelin sängyssä ja kun lopetin minulle tuli tosi kumma olo. Minua alkoi pelottamaan kauheasti jostain syystä. Kun katsoin ikkunasta ulos (normaalisti pidän verhot kiinni), niin tiellä seisoi pieni tyttö valkeassa puvussa ja se tuijotti minua ja sitten se hävisi. Menin peiton alle, koska hämmennyin pelosta niin kovasti.
Phaze kirjoitti:
Menin toissakesänä tyttöystäväni ja hänen äitinsä kanssa heidän mummonsa mökille ja jo ennen sitä tyttöystäväni oli pelotellut minua esim. näillä, kun aikoinaan kaikki mökillä olijat olivat ulkona niin tyttöystäväni pikkuveli, joka oli silloin varmaan 6 sanoi äidilleen ”äti kuka tuolta ikkunasta heiluttaa” vaikkei sisällä ollut ketään. Myös toinen jolla minua on peloteltu on sellainen, että tyttöystäväni siskon lapsi joka on seitsemän, niin he menivät kerran alas saunaan ja se sanoi äidilleen ”kuka toi pikkutyttö on” vaikkei siellä ollut ketään. Kuitenkin kun menimme mökin pihaan niin minun oli jostain syystä pakko katsoa sen mökin ylimpiin ikkunoihin ja näin yhden ikkunan ohi menevän jonkin valkoisen hahmon. Koitin etsiä ympäriltä jotain mistä olisi voinut heijastua, mutta ei mitään ollut sellaista. Kun menimme sisälle, niin sen mummo kertoi, että oli luullut meidän tulleen, kun se näki pari minuuttia ennen saapumistamme jonkun vilahtavan yläkertaan. Alkoi hiukan pelottamaan, koska meidän piti nukkua siellä yläkerrassa…
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Britit testaavat uutta teknologiaa
Brittiarmeijan kerrotaan testaavan teknologiaa, joka tekee tankeista ja joukoista näkymättömiä. Porjektin takana ovat valtion insinöörit, sekä sotilasteknologiayritys QinetiQ, joka on tehnyt pääasiassa miehittämättömiä lentokoneita.
Testeissä silminnäkijänä toiminut sotilas kuvaili teknologiaa hämmästyttäväksi: “Kentällä näkyi vain ruohoa ja puita, kun todellisuudessa tuijotimme tankin piippuun”.
Teknologia perustuu kaluston peittämiseen hyvin heijastavalla silikonipinnoitteella, jonka päälle projisoidaan kameroilla vangittua kuvaa ympäristöstä. Samanlaisen illuusion tuottavaa teknologiaa pienemmässä mittakaavassa esitteli taannoin myös Tokion yliopiston professori Susumu Tachi. Jos testit sujuvat odotetusti, näkymättömistä tankeista saattaa tulla aitoa sotilaskalustoa jo viiden vuoden sisällä.
Lähde: dailymail.co.uk
Humanoidit aiheuttivat sähkölaitepaloja
Julkisuuteen vuotaneen Italian hallituksen raportin mukaan muukalaiset aiheuttivat Sisiliassa sattuneet mystiset sähkölaitteiden leimahtamiset.
Canneto di Caroniassa, Pohjois-Sisiliassa, syttyi kolme vuotta sitten mm. kännyköitä, jääkaappeja ja televisioita selittämättömästi lähes samanaikaisesti palamaan.
Paikalle kutsuttiin välittömästi useita eri alojen tutkijoita ja Italian hallitus käynnisti omat tutkimuksensa väestönsuojeluviraston johdolla. Se sai apua jopa Yhdysvaltain avaruushallinnolta.
Italialaislehtiin vuotaneen raportin mukaan tulipalot aiheutuivat elektromagneettisista purkauksista, joiden takana ovat todennäköisesti ”muukalaiset”, jotka olisivat testanneet salaisia aseita.
Raportissa väitetään myös, että läheiseltä pellolta löytyi merkkejä ufosta, joka olisi jättänyt palojäljet laskeutuessaan.
– Tämä ei ole vielä lopullinen raportti. Teemme vielä loppupäätelmiä ja tämä pääsi vuotamaan.
– Emme väitä, että Marsista tulleet pienet vihreät miehet aiheuttivat palot, mutta väitämme, että tämän takana ovat epäluonnolliset voimat, jotka kykenevät tuottamaan valtavat määrät elektromagneetista energiaa, Francesco Mantegna Venerando Sisilian väestönsuojeluvirastosta kertoi Telegraphin mukaan.
Lähde: iltasanomat.fi
Ruumiista irtautuminen ja Astraalimatkat
Astraalimatkat
Jotkut ihmiset ovat ilmeisesti kokeneet ns. astraalimatkan, jonka aikana mieli irtautuu ruumiista. Ilmiötä nimitetään ruumiin ulkopuoliseksi kokemukseksi tai englanninkielisistä sanoista lyhennettynä OBE:ksi.
Ruumiista irtautumisen aikana ihminen näkee ruumiinsa kuin toisen henkilön. Hänen henkensä näyttää siirtyneen ”astraaliruumiiseen”. Kokemuksen sanotaan olevan miellyttävä – joskin melko kummallinen.
Kun fyysinen ruumis ei sido henkeä, liikkuminen voi tapahtua ajatuksen nopeudella. Astraaliruumis voi liikkua myös esteiden kuten seinien läpi. Jotkut uskovat että astraaliruumis on ihmisen sielu.
Useimmat OBE-ilmiöt ovat satunnaisia. niitä tapahtuu vaaratilanteissa kuten auto-onnettomuuksissa tai vakavan sairauden aikana. Joissakin tapauksissa irtautuminen on kuitenkin saatu aikaan tahdonvoimallakin.
Monet ihmiset kokevat ruumiista irtautumisen ollessaan hyvin väsyneitä tai juuri nukahtamassa. ilmiö käynnistynee siten että kyseinen ihminen näkee ruumiinsa makaavan vuoteella ja tuntee leijailevansa sen yläpuolella.
Astraalimatkaaja voi alkaa kuvitella, miltä henkiruumiissa liikkuminen tuntuu. Joskus hän huomaa voivansa kulkea esteiden läpi ja leijuvansa minne haluaa.
Usein selitetään, että astraalimatkaaja on yhteydessä fyysiseen ruumiiseensa hopealangalla, joka yhdistää kummankin ruumiin pään.
Ensin astraaliruumis leijuu fyysisen ruumiinsa päällä. Jätettyään vähitellen ruumiin, astraalimatkaaja voi seistä suorana, mutta aluksi hän huojuu puolelta toiselle. Joskus muut ihmiset voivat nähdä astraaliruumiin. Se voi näyttää kalpealta, aavemaiselta tai todellisen henkilön kaltaiselta.
Newyorkilainen taidemaalari Ingo Swann pystyy keskittymään ajatuksensa mihin tahansa jopa ulkoavaruudessa. Hänen harvinaislaatuinen kykynsä on sukua astraalimatkaamiselle. Swann rentoutuu ja keskittyy paikkaan, jossa hänen on pyydetty käyvän.
Vuonna 1974, kaksi viikkoa ennen kuin amerikkalainen avaruusluotain Mariner 10 kävi Merkuriuksella, Swann lähetti ajatuksensa tälle tuntemattomalle planeetalle. Marinerin myöhemmin maahan lähettämät raportit vahvistivat osan Swannin ”näkemästä” oikeaksi. Esimerkiksi hän kertoi aivan oikein, että Merkuriuksella ilma on hyvin ohutta ja että planeetan ympärillä on kaunis aura.
Monet ruumiista irtautumiskokemukset näyttävät liittyvän astraalimatkaajan hengen pelastamiseen. Voimakkaiden tuskatilojen aikana ihmiset tuntevat joskus olevan irti ruumiistaan. Silloin he lakkaavat tuntemasta tuskaa ja voivat hallita vaarallisen tilanteen paremmin.
Jossain harvinaisissa tapauksissa muut ihmiset voivat nähdä astraaliruumiin. Seuraavan tarinan, jossa on astraalimatkaajalle varsin tyypillisiä piirteitä, on kertonut erään laivan kapteeni 1860-luvulla. Tässä tapauksessa matka tapahtui unen aikana:
Psyykkinen merimatka
Laivan ensimmäinen perämies Robert Bruce tapasi kerran kapteenin hytissä oudon muukalaisen, joka seisoi pöydän ääressä ja kirjoitti lokikirjaa. Bruce pelästyi, sillä kukaan ei ollut voinut nousta alukselle sen lähdettyä Liverpoolista.
Bruce kiirehti laivan kannelle kertomaan kertomaan tapahtuneesta kapteenille. Tämä kieltäytyi uskomasta häntä. Tarina tuntui mahdottomalta, mutta kun he katsoivat lokikirjaa, siihen oli kirjoitettu: ”Kääntykää luoteeseen.”
Kapteeni epäili että kyseessä oli pila ja päätti selvittää, kuka oli kirjoittanut sanat. Hän käski kaikkien miehistöön kuuluvien kirjoittaa ”Kääntäkää luoteeseen”. Kenelläkään heistä ei ollut samanlainen käsiala kuin se, jolla oli kirjoitettu lokikirjaan.
Robert Bruce uskoi varmasti nähneensä miehen, vaikka tätä ei enää aluksella näkynytkään. Kapteeni oli kummissaan ja päätti toimia oudon viestin mukaisesti. Kolmen tunnin kuluttua he näkivät jäälauttoihin juuttuneen aluksen.
Miehet lähtivät pelastusveneillä noutamaan eloonjääneitä, jotka olivat jo miltei luopuneet toivosta pelastumisensa suhteen. Bruce järkyttyi huomatessaan, että yksi pelastetuista merimiehistä oli sama jonka hän oli nähnyt kirjoittavan lokikirjaan.
Kapteeni pyysi näytteen miehen käsialasta ja kaikki hämmästyivät nähdessään, että se oli samanlaista kuin lokikirjassa. kun tapaus selitettiin muukalaiselle, tämä ei muistanut sanoja, vain sen, että oli vaipunut syvään uneen oudon tapahtuman aikoihin. Hän oli selvästi nähnyt unessa itsensä, pelastamaan tulleella aluksella. Unen alus osoittautui samaksi, jolle hänet todellisuudessa oli pelastettu.
Lähde: juplin.net/myytit
Paranormaalit Kokemukset Lokakuu 2007
Huokaus kirjoitti:
Olen lukenut eri kirjoittajien tarinoita ja uskaltaudun vihdoin kertomaan näistä, äidille ja isälleni tapahtuneista jutuista. En tiedä miksikä ne voisi luokitella, mutta jotain outoa talossa tapahtuu. Tapahtumat liittyvät lapsuudenkotiin. Kotitaloni on yli 100 vuotta vanha ja remontoitu 1980-luvulla. Oikeestaan kaikki on alkanut siitä, kun isäni avasi vanhan oviaukon (joka remontin yhteydessä suljettiin 1980) uudestaan käyttöön. Näin me itse olemme päätelleet. Tapahtumien ns. säännöllinen/epäsäännöllinen viikonpäivä on ollut TIISTAI. Se me ollaan nyt ihan viime aikoina huomattu. Ilmiöt ovat suurelta osin ”valoja”, askeleita ja erilaisia ääniä(huokauksia, puheensorinaa).
1. Äitini heräsi yöllä koiramme murinaan ja epämääräseen vikinään. Oletti ensimmäisenä, että koiralla on tarve päästä tarpeilleen. Ylös noustuaan ja keittiöön päästyään hän huomasi koiran murisevan ja tuijottavan pelokkaasti keittiön päädyssä olevaa ikkunaa. Ikkunan ympärillä oli sininen valojuova seuraten ikkunankarmeja. Se kesti kuulemma joitain sekuntteja ja sitten hävisi. Tälle ei koskaan löytyny mitään järkevää selitystä?
2. Äidilläni on usein ollut tunne, että joku ”hengittää selän takana”. Kerrankin hän oli kodinhoitohuoneessa puuhastelemassa jotain ja kuuli äänen (raskas/syvä huokaus) selkänsä takaa. Oletti sen olevan isäni ja alkoi jutella. Ihmetteli, kun ei kuulu vastausta? Taakse katsottuaan ei sielä ollutkan ketään… Isä ja koira olivat ulkona lenkillä ja tulivat hetken kuluttua kotiin. Näitä tilanteita on ollut useita? Koiramme, joka nyt on edesmennyt seurasi usein seisten ja tarkkaavaisesti pää vinossa ”jotain ” joka liikkui, ilman että kukaan muu huomasi mitään tai ketään.
3. Äitini oli tulllut juuri kotiin töistä(iltapäivällä) ja tyhjensi astianpesukonetta ja kuuli yhtäkkiä epämäärästä sähisevää ääntä. Nostaessaan päätä hän huomasi keittönpöydän vieressä, ilmassa noin 160 cm korkeudessa epämääräisen neliskanttisen valon, jota kesti taas pienen hetken ja sitten hävisi. Tämä säikäytti äitini todella. Hän aina muistelee sitä ja ihmettelee, että mitä se oli? Saman tyylistä, kuin se ikkunan ympärillä oleva valo. Tämä tapahtui tänäkeväänä.
4. Isä heräsi yöllä ääniin/tunteeseen että joku tuli ulko-ovesta sisään. Ovi narisee, joten siksi herätti äidin ja oli ihan varma, että joku on tullu varkaisiin. He nousivat ylös ja hiipivät pimeässä keittön puolelle ja kävelivät koko talon läpi löytämättä ketään. Näitä yöllisiä ääniä on kuulunut usein tai siis monta kertaa. Isäni on herkkäuninen herää yleensä jo klo.4.00-5.00 välillä keittämään ensimmäiset kahvit, joten ehkä siksi herkempi kuulemaan. Usein on kulunut puheensorinaa, kuin jostain syvältä ja kaukaa, erottamatta selvemmin, että mitä puhutaan.
5. Tämä tapahtui nyt kesällä ja oli tiistai päivä. Äitini soitti (Keskiviikkona) lähdettyäni(tiistaina), että olinko käynyt vielä suihkussa ennen lähtöäni ja että mihinkä olin laittanut pyyhkeeni kuivumaan. Ihmettelin kysymystä? Sanoin, että en käynyt suihkussa ja asetin pyyhkeen(maanantaina illalla) kylpyhuoneen seinässäolevalle tangolle.
Kun he olivat palanneet kotiin vietyänsä minut, paloi keittiössä, wc:ssä ja kylpyhuoneen peilinpäällä valo ja edellisenä iltana(maanantaina) käyttämäni kylpypyyhe oli läjässä saunan lattialla ja märkänä, kuin joku olisi juuri sitä käyttänyt. Äiti oli heti valpas ja kokeili suihkukaapin lattiaa, että onko se märkä, mutta niin ei ollut. Ei myöskään mikään muu. Miten se kylpypyyhe oli joutunut saunan lattialle ja miten se voi olla märkänä ? Entä ne valot? Olemme aivan varmoja, että valot olivat pois päältä, kun lähdimme. Meitä oli kolme ihmistä sitä todistamassa. Kesällä ei paljonkaan valoja pidetä päällä, joten ei varmaankaan olleet unohtuneet ja kenelläkään muulla ei ole sinne avainta. Ei selitystä tällekkään?
Tässä on nyt joitain tapahtumia. Pidempiä ja monimutkasempia en jaksa nyt kirjottaa, mutta jotain osviittaa, että jotain kummaa talossa tapahtuu…
Lotta kirjoitti:
Viime yönä kotonani, rappusisa alkoi uulua askeleten ääniä. Ajattelin että se oli vain kämppikseni, mutta ei. Rappusissa rampattiin parin minuutin välein. Yhtäkkiä kuulin, kuin joku avaisi oveani. Olin jo huutamassa, että onko pakko juosta niissä portaissa, mutta kukaan ei ollutkaan ovella. Menin laittamaan oven kiinni. Takaisin sänkyyn vain. Seuraavaksi kuulin, kuin joku olisi kävellyt huoneessani. Avasin silmäni, edessäni seisoi pieni tyttö MINUN vanhan nalleni kanssa. Hän kysyi miksi olen hänen sängyssään. Ajattelin että tämä on vain unta ja pistin silmät kiinni ja ajattelin, että nyt herään ja avasin taas silmäni. Hän oli vieläkin siinä. Nyt tytön naama alkoi jo olla vihainen. Hänen silmänsä alkoivat punertaa ja hän kuristi nalleani. Hän alkoi huutaa. Huusin koska hän huusi. Aloin itkeä ja huusin vielä lujempaa, jolloin tyttö alkoi haihtua pois. Nalle putosi lattialle tytön haihduttua. En pyhstynyt nukkumaan enää ja menin kämppäkäverini viereen yöksi. Hän kysyi että miksi huusin vähän aikaa sitten. Tämä oli kamala kokemus minulle, joka pelkään katsoa nössöimpiäkin kauhuleffoja.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Kyynelehtivät ja verta vuotavat patsaat
Eräässä Pucellesin luostarin krusifiksissa oleva Jeesuksen patsas alkoi vuonna 988 selittämättömästi itkeä Ranskan Orléansissa. Kun tuhoisa tulipalo pian sen jälkeen hävitti kaupungin, kukaan ei hämmästynyt. Itkevää krusifiksia oli pidetty tuhon enteenä.
Yleisimmin mainittuja ihmeitä ovat juuri itkevät ja verta vuotavat kuvat. On kerrottu tapauksesta, joka sattui Sisilian Syrakusassa. Muuan pari sai keväällä 1953 häälahjaksi pienen Neitsyt Marian kuvan. Elokuun 29. päivänä vaimo, joka oli raskaana ja hyvin sairas, rukoili patsaan edessä ja näki kyynelten valuvan pitkin sen poskia. Hän toipui ihmeellisesti. Patsas itki neljä vuorokautta, ja poliiseista, lääkäreistä ja papeista koottu ryhmä kävi todistamassa ihmeen, jonka kirkko vahvisti joulukuussa. Nyt Kyynelten Neitsyt Maria on saanut oman kappelin.
Tällaista tapahtuu muuallakin kuin perinteisesti katolisissa maissa. Japanin Akitassa Neitsyt Marian patsas alkoi kesäkuussa 1973 vuotaa verta, hikoilla ja tuoksua liljoilta ja ruusuilta; myöhemmin sen nähtiin itkevän. Tämä toistui 101 kertaa, mutta vuonna 1981 ihmeet loppuivat. Neljä vuotta myöhemmin toinen patsas itki Korenan Najussa. Molempien omistajat olivat sairaita naisia, ja ihmeitä pidettiin Neitsyt Marian myötätunnon osoituksina.
Näitä ilmiöitä on tiedettävästi myös väärennetty. Vuonna 1967 lontoolainen uskolla parantaja Alfred Bolton myönsi, että sopivissa kohdissa hänen verta vuotavaa krusifiksiaan oli raakoja lihapaloja. Yhdysvaltalainen lääkäri Shawn Carlson puolestaan innostui itkevästä patsaasta, joka oli houkutellut erääseen Chicagon kirkkoon yli 300 000 kävijää, ja ryhtyi vuonna 1986 tekemään väärennöstä. Vuonna 1987 hän aiheutti sensaation esittelemällä kyynelehtivän Mona Lisansa Uskontojen tieteellisen tutkimuksen valiokunnalle (American Committee for the Scientific Study of Religion). Hän ei selittänyt käyttämäänsä tekniikkaa, mutta sanoi, että se oli yksinkertainen ja että tarvittavia aineksia oli ollut saatavana satoja vuosia.
Joissakin tapauksissa luonnolliset ilmiöt, esimerkiksi tiivistyminen, ovat saattaneet johtaa uskovaisia aidosti harhaan. Joka vuosi paljastuu kuitenkin uusi joukko ihmeellisiä patsaita haasteeksi epäilijöille ja innostukseksi uskoville.
Lähde: juplin.net/myytit
Paranormaali Blogi mainittiin Ultran nettikolumnissa
Lainaus ultra-lehti.comin nettiartikkelista:
”Vaikka trendin voi ymmärtää internetin kasvua vasten, kertonee tämä osaltaan myös siitä, että kiinnostus näihin asioihin on lisääntymässä. Keskustelu käy kuumana mitä moninaisimmista asioista, mutta suurinta kiinnostuksen kasvu on ollut henkisen kehityksen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen saralla. Myös internetiin perustettujen alan blogien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, joista tunnetuin Paranormaali Blogi loikkasi muutamassa viikossa WordPressin ylläpitämien lukijatilastojen kärkeen.”
Lähde: ultra-lehti.com
Outo kolmio päässä
Sain sähköpostiini kysymyksen, että tiedänkö jotain, jolla olisi samanlaisia kokemuksia. En ainakaan itse ole nähnyt, enkä kuullut vastaavalaisista tapauksista.
Alla selitys tapahtuneesta:
”Siirryin kuitenkin vessan peilin eteen ja ihmetykseni oli suuri, kun huomasin polttomerkin tapaisen jäljen päänahassani. En ollut kolhinut päätäni mihinkään sängyssä ollessani, joten mitään luonnollista selitystä en tilanteeseen löytänyt.
En ymmärrä, mistä kuvio on voinut tulla ja miksi. Olen todella hämmästynyt tapahtuneesta. En yksinkertaisesti pysty selittämään, miksi helvetissä minulla on kolmionmuotoinen polttomerkki päässäni. Se ei siis ole haava, vaan polttamalla syntynyt kuvio.”
Lue koko tarina ja katso video mcmlxxviii blogista.
Paranormaalit Kokemukset Syyskuu 2007 (Osa 2)
Tuntematon kirjoitti:
Olin tänään pelaamassa tietokoneella, kun kuulin, että aivan kuin joku olisi pomppinut meidän pihalla olevalla trampoliinilla. Kun menin katsomaan viereisen huoneen ikkunasta, ei siellä näkynyt mitään, mutta ääni kuului silti. Sitten kun isä meni ulos kuului vain tömähdys ja raskaita askelia, aivan kuin joku olisi juossut kiireellä, läheiseen metsään päin.
Olen kuullut vastaavanlaisia useastikin, jopa eräs ystävänikin on kuullut sen, joten se ei voi olla mikään hallusinaatio tms. Kun joskus olen käynyt siellä metsässä olen kuullut vastaavanlaisia askelia, mutten keksi niille juuri mitään selitystä. Siellä metsässä on myös vanhan talon rauniot.
Baazi kirjoitti:
Aika pitkä tarina tuli mut jos jaksatte lukea niin olis kiva kuulla mielipiteitä ja ehdotuksia et mikähän tuo kyseinen ”juttu” olis voinu olla?
Tästä on jo vuosia aikaa, mutta halusinpa nyt jakaa tämän teidän kanssanne, kun satuin vahingossa surffailemaan näillä sivustoilla. Elikkä oltiin perhelomalla Kanariansaarilla. Semmonen pienempi vähän sivummalla oleva ranta (pituutta varmaan 50m), missä oli laavaa sun muuta hiekkaa kovettunu aallonmurtajiks sivuille ja semmosia laava kökkäreitä siellä täällä. Eräänlainen poukama.
Noh, oltiin junnuja (mä ehkä 13 ja serkku 15) taisin just olla mennyt yläasteelle. No kuitenkin. Muistan sen silti niinkuin eilisen. Hypittiin siinä rannassa sitten niiltä laavamöykyiltä toisille, ehkä vyötäröön asti oli vettä. Sit lähettiin pomppimaan niitä pitkin vähä syvemmälle. (nehän laavakökkäreet on mustia kun ne kovettuu), kunnes yhdestä kökkäreestä jatkuikin tasainen, noin metrin leveä, useita metrejä pitkä jokin punainen ”juttu”?. Vähän pelotti ja ihmetytti et mikä se on. Käveltiin vielä siinä päällä ja tuntui ihan kiveltä/laavalta. Röpöläinen kova pinta. Ei hirveen montaa askelta uskaltanu kävellä sitä eteenpäin, kun lähettiin kertomaan vanhemmille siitä löydöstä. Mentiin rantaan. Sitten yritettiin uudestaan tulla katsomaan sitä niin ei enään löydettykkään sitä mistään vaikka mielestämme yritettiin katsoa samasta kohdasta. Mentiin siinä sitten rantaviivaa ees taas kun se oli pieni ranta, kun
ajateltiin, että oltiin katsottu väärästä kohdasta. No ei sitä silti löytyny mistään. Tämä tapahtui nousuveden aikaan. Voiko vesi nousta niin nopeesti että se ois peittyny? Voiko se olla joku mikä ois ite lähteny liikkeelle? Vai eikö löydetty oikeaa kohtaa vaan? Ainoa mikä siinä hämäsi eniten, oli se, että tää ”juttu” oli ihan tasapaksu ja se jatkui vaan metrejä eteenpäin. Kysymyksiä heräsi silloin ja samat kysymykset vaivaa vieläkin. Ollaan nyt vuosien jälkeen puhuttu vielä siitä ja kumpikaan ei keksi vieläkään mikä se olisi voinut olla, mutta molemmat muistaa sen hyvin. Nimettiin se sitten ”merimakkaraksi” 😀
Mutta se vielä jäi hämäämään että kaukana n. 40m päässä merellä oli hirvee kuohukohta mistä aallot pärskysivät. Todettiin, että se oli siellä. Nojoo, luultavasti joku koralliriutta tai vastaava? Mutta harmi vaan että sitä ei mielestäni näkynyt laskuveden aikaan, jolloin meren pinta on paljon matalammalla ja paljastaisi moiset karit/riutat näkyviin, mutta kaikkeen varmaa löytyy iha järkevä selitys, tosin sitä en oo vaan ite vielä keksiny.
Inflator kirjoitti:
Tämä tapahtui ehkä joskus viime helmikuussa. Asiasta en ole puhunut kuin veljeni kanssa.
Olin kotona veljeni kanssa. Katsoin siinä televisiota ja olin tietokoneella. Silloin tapahtui jotain sellaista kummaa, mitä en unohda vähällä.
Olin lataamassa 2,7 MB pdf-tiedostoa (katsoin asian myöhemmin varmistuakseni) kun koneen näyttö pimeni ja koko talon valot sammuivat vähäksi aikaa. Minä oletin syyksi sähkökatkosta enkä sen kummemmin hätkähtänyt tai mitenkään välittänyt asiasta sen enempää ennen kuin katsoin uudelleen käynnistyneelle näytölle ja tarkemmin kesken jäänyttä latausta. Ladattuna oli tasan 666 KB. Kone tuntui jumittuneen siihen lukuun vähäksi aikaa, mutta sitten lataus jatkui ja kaikki oli normaalina.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Sata Vuotta Rajatietoa
Inhimillisen tiedon raja-alueet ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Rajatieto-sanaa on käytetty jo yli 20 vuotta kuvaamaan ilmiöitä, aatteita, ideologioita sekä muita asioita, joita ei voi lukea kuuluviksi perinteisten uskontojen ja filosofioiden tai tieteiden piiriin. Rajatieto käsitetään usein paranormaaleita ilmiöitä koskevaksi informaatioksi, mutta rajatietoon kuuluvat myös henkinen, filosofinen ja hengellinen toiminta.
– Rajatietoon lasketaan kaikki tieto paranormaaleista ilmiöistä ja kaikki tieto, joka on saatu paranormaalia kautta, parapsykologiaan perehtynyt toimittaja Jani Lassila valaisee.
Rajatietoa puolestaan tutkivat aivan tavalliset, älykkäät ihmiset. Toiset taas leimaavat kaiken aihepiiriin kuuluvan humpuukiksi.
Ufoaikaa 60 vuotta
Modernin ufoajan käynnisti Kenneth Arnoldin tekemä ufohavainto, josta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Arnold oli amerikkalainen liikemies ja lentäjä, joka havainnon tehdessään lensi Washingtonin osavaltiossa Mount Rainierin lähellä. Hän näki yhdeksän puolikuuta tai lautasta muistuttavaa lentävää esinettä.
Arnold kertoi lehdille tapauksesta. Sen jälkeen Yhdysvalloissa alkoi tulvia raportteja lentävistä lautasista. Kuuluisa Roswellin tapaus ja muut saivat ihmiset suorastaan kuhisemaan ufoista ja mielikuvituksen laukkaamaan aina elokuvantekijöitä myöten.
Suomessa ufotutkimus lähti liikkeelle rauhallisesti. Ensimmäinen mielenkiintoinen lentäviin lautasiin liittyvä suomalainen kirjoitus julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 1950. Kirjoituksen tekijänä oli nimimerkki ”Veljenpoika”, joka oli yksi silloisen pääministeri Urho Kekkosen käyttämistä nimimerkeistä.
Media sai toimia rauhassa yksin ufotutkimuksen tekijänä ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. 60-luvulla innokkaimmat alan harrastajat olivat valmiita yhdistystoimintaan. Ja siitä kaikki alkoi. Media puolestaan vieraantui aiheesta lähes kokonaan.
Ufotutkijoilla riittää tekemistä
Suomen Ufotutkijat ry perustettiin Tampereella 1973. Vuonna 2004 yhdistyksellä oli yli 300 jäsentä ympäri Suomea, joista 45 toimii ufotutkijoina. Ufohavaintoja taas tehdään vuosittain noin sata, joista suurin osa ei ole huijauksia tai selitettävissä. Suomen ufotutkijat kirjaavat havainnot ja mahdolliset todisteet sekä arkistoivat ne. Vuosittaisia raportteja voi hankkia kuka tahansa.
– Jos tilanne niin vaatii, lähetämme havainnon tekemisen jälkeen paikalle ufotutkijan, joka kirjaa ylös mahdolliset todisteet. Meille on sikäli helppo puhua, ettemme me lähtökohtaisesti epäile havainnon tekijän tarinaa, vaikka monet kokevatkin tarpeelliseksi kovin kysellä uskommeko me. Keitäs me olemme epäilemään? Ufotutkijan on oltava hyvä kuuntelemaan, Suomen ufotutkijoiden tutkimuspäällikkö Reijo Hamari toteaa.
– Joskus tulee soittoja, joiden takana ovat yleensä pikkupojat. Niistä kyllä heti tietää, etteivät ne ole totta, mutta niitäkin tulee todella vähän. Yleensä ihmiset eivät soita, elleivät oikeasti ole ihan tosissaan, Hamari jatkaa.
Ufotutkijan on oltava tietoinen myös kaikista mahdollisista tapahtumista, jotka voivat tarjota havainnolle aivan luonnollisen selityksen.
– Tampereelta tuli vähän aikaa sitten havainto, jonka mutkaan taivaalla pyörii kolme valopalloa. Soitin paikalliselle ufotutkijalle, joka sanoi heti, että käynnissä on valoheitinshow. Tutkija oli jo arvannutkin, että joku aiheesta soittaa, Hamari selittää.
Mielen raja-alueita
Suomalainen parapsykologia puolestaan juhlistaa kuluvana vuonna 100-vuotista taivaltaan. 1907 perustettiin Sällskapet för Psykisk Forskning, joka avasi aikanaan aivan uusia uria tieteelliselle tutkimukselle.
Sittemmin parapsykologia on taivaltanut vastatuulessakin, sillä suomalaista tutkimusta ovat hidastaneet erilaiset ilkivallan teot. Parapsykologian harrastajien pitämä arkisto tuhottiin osittain 2000-luvun alussa.
Parapsykologia pitää sisällään kaksi osa-aluetta. Psykokinesialla tarkoitetaan mielen vaikutusta aineeseen. Tällainen ilmiö on esimerkiksi poltergeist, joka puolestaan liitetään usein kummitteluun. Mikä tahansa fyysinen ilmiö, joka näyttää selittämättömältä ei kuulu tähän alaan, vaan mukana on oltava myös jonkinlainen tietoisuus, tietoinen vaikuttaja, joka pyrkii vaikuttamaan ympäristöönsä.
Psykokinesian lisäksi parapsykologia tutkii yliaistillista havainnointia, joka pitää sisällään telepatian ja selvännäkemisen, erilaiset paranormaalit tiedonvälityskeinot.
Rajatiedosta puhuttaessa käsitellään siis erittäin laajaa kenttää erilaisia aloja. Siihen lasketaan niin ufotutkimus, telepatia kuin jopa vaihtoehtoinen lääketiedekin.
Lähde: karjalainen.fi
Viimeisimmät kommentit