Yhteistyössä

Tietoa

ParanormaaliBlogi.net on Suomen seuratuin rajatiedon media. Olemme uutisoineet paranormaaleista ja muista oudoista ilmiöistä vuodesta 2007 lähtien.

Mainostus

Nyt kannattaa mainostaa:

Ota yhteyttä yhteyslomakkeella.

Facebook

Sivustomme käsittelee paranormaaleja sekä yliluonnollisia ilmiöitä, joihin kuuluvat mm. kummitukset, avaruusolennot, ufot, viljapeltokuviot ja enkelit.

PB sisältää tuoreita uutisia yliluonnolliselta saralta, kiinnostavimpia kuvia sekä videoita. Jo yli 1700 artikkelia/postausta!

Aihealueeseemme kuuluu paranormaalin lisäksi myös salaliitot, avaruus, tiede sekä muut asiat ja ilmiöt, jotka ovat jollain tapaa normaalista poikkeavia tai mielenkiintoisia.

Järjestämme myös paranormaaleja ilmiöitä käsitteleviä luentoja ja tapahtumia.

Lue lisää...

Lähetä juttuvinkki

Keskustelutuokiot

Tulossa:

Keskustelutuokio #2
Aihe: Unet - Unien maailma, selkounet ja unihalvaukset
Ajankohta: Ei vielä tiedossa
Tarkemmat tiedot ilmotetaan blogissa myöhemmin...

Äänitteet:

#1 - Maan ulkopuolinen elämä ja sen mahdollisuus

Wespa Pasiradion haastattelussa - Aiheena paranormaalit ilmiöt

Kalenteri

huhtikuu 2017
matiketopelasu
« maalis  
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930

Arkistot

Palkinnot

artikkelit

Sivu 80. Yhteensä 80.« Eka757677787980

Universaalinen Rubikin Kuutio

Universaalinen Rubiikin Kuutio

Katsoin tässä vähän aikaa sitten yhtä videota viljapeltokuvioista ja minua jäi kummastuttamaan yksi kuva ja siinä oleva muodostelma.

Päätin avata kuvan photoshoppiin ja tein siihen pienen kokeilun. Hämmästyksekseni muodostelmasta tuli symmetrisempi. Klikkaa kuvaa nähdäksesi mitä tarkoitan.

Onkohan kyseessä siis universaalinen Rubikin kuutio?

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Paranormaalit Kokemukset (Toukokuu 2007)

Kokemukset Tammikuu 2007Tuntematon kirjoitti:

Olimme kaveriporukalla käymässä eräällä rauniolla, jossa joskus aikanaan perheen isä oli seonnut ja murhannut tyttärensä ja vaimonsa sekä lopulta itsensä.
Kuljeskelimme ympäri sitä paikkaa. Kaverini pysähtyi yllättäen ja kertoi että häntä alkoi todella ahdistamaan, sanoin että voimme mennä takaisin autolle, mutta hän halusi jatkaa.
Pysähdyimme sitten jonnekin pitkäkasvuisen heinikon reunalle ja katselimme ympärillemme. Näimme, kuinka heinät lakosivat ympärillämme kuin tuulessa, mutta ilma tuntui seisovan. Kuulimme jonkun juoksevan pienen matkan päässä meistä, mutta emme nähneet mitään. Seisoimme siinä jonkun aikaa ja katselimme ja kuuntelimme vain ympäristöä.
Itse lähdin jo takaisin autolle päin, mutta pysähdyin pienelle aukealle. Siinä seisoessani tunsin jonkun koskevan jalkaani, mutta kun katsoin mikä se oli en nähnyt siinä mitään.

Jokin tuossa paikassa jäi kutsumaan minua. Siitä asti, kun lähdimme, jokin on halunnut minun palavaan sinne. Oli mikä oli, minä palaan vielä.

– Tuntematon

Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.

[contact-form-7 404 "Not Found"]
Jaa sosiaalisissa medioissa:

Mitä tarkoittaa UFO?

UFOUfo (lyhenne englannin kielen sanoista Unidentified Flying Object) on havaitsijalle tunnistamaton todellinen tai näennäinen lentävä kohde. Tunnistamattomuus perustuu usein kohteen ulkonäköön. Mikäli kohde myöhemmin pystytään tunnistamaan, kutsutaan sitä Ifoksi. Science fictionissa ja New Age -liikkeen piirissä ufoja useimmiten pidetään vieraalta planeetalta tulleiden olentojen aluksina.

Ufoja sanotaan usein myös lentäviksi lautasiksi (suomennos sanoista flying saucer, kirjaimellisesti lentävä teevati), sillä monissa havainnoissa ufo on ollut lautasen tai kiekon muotoinen. Tosin sana lentävä lautanen on erään lehtimiehen keksintöä.

Lentävä lautanen on suosituin käsitys oletettujen maassa vierailleiden avaruusolentojen aluksesta. Lentävä lautanen perustyyppisen humanoidin, ”pienen vihreän (tai harmaan) miehen” ohella ovat yleisimpiä viihteessä esiintyviä ulkoavaruuden älyn tunnusmerkkejä. Lentävien lautasten kerrotaan olevan nopeita ja kykeneviä äkkikäännöksiin ja kiihdytyksiin, joissa tavanomainen lentokone tuhoutuisi. Muita oletettujen humanoidien alustyyppejä ovat sikarit, kolmiot ja pallot. Tämän malliset avaruusalukset ovat yleisempiä varsinaisina ufohavaintoina.

– Nimityksen alkuperä

Nimitystä lentävä lautanen käytti ensimmäisenä yhdysvaltalainen Kenneth Arnold, joka kertoi nähneensä lentäessään yksityiskoneellaan lähellä Mount Rainier vuorta Washingtonin osavaltiossa 24. kesäkuuta 1947, yhdeksän kirkasta esinettä, jotka olivat lentäneet suunnattomalla nopeudella, arviolta noin kaksi kertaa äänennopeudella, vuoren ohi. Arnoldin mukaan esineet lensivät kuin veden pinnasta kimmahtava lautanen ja että ne olivat litteitä kuin piirakkavuoka ja lautasen tai ison litteän levyn muotoisia. ”Arnoldin teevatien” kuvauksesta kehittyi julkisuudessa tunnistamattomien lentävien esineiden yleisnimitys lentävä lautanen.

Muita, jotka olivat nähneet saman ilmiön, alkoi ilmaantua lehdistön kerrottua asiasta ja tuona vuonna Yhdysvaltain ilmavoimille ilmoitettiin 122 havaintoa. Vuoteen 1952 mennessä vuotuisten havaintojen määrä oli paisunut jo 1501:een.

New Jerseyssä vuonna 1952 otettu valokuva väitetystä lentävästä lautasesta.
New Jerseyssä vuonna 1952 otettu valokuva väitetystä lentävästä lautasesta.

– Tyypilliset havainnot

Viimeisten 50 vuoden aikana yli 200 000 ihmistä on ilmoittanut nähneensä ufon.lähde? Yli 20 % raportoiduista havainnoista koskee hehkuvia valopalloja, joiden väriksi mainitaan useimmiten oranssi, keltainen tai punainen. Niiden on nähty usein leijuvan hiljaa taivaanrannassa. Englannissa havaittiin 1960-luvulla useita tällaisia hehkuvia palloja. Ufoja pidetään yleensä lautasmaisina, mutta muut muodot näkyvät olevan tavallisempia. Noin 15 % tapauksista, silminnäkijä on kertonut nähneensä pitkän, kapean putkilonmuotoisen ufon eli ns. sikarimaisen ufon. Vastaavasti noin 15 % havainnoista koskee munanmuotoisia ufoja, joista usein lähtee kertoman mukaan valkoista valoa. Noin 8 % havainnoiduista ufoista on ollut muodoltaan kuin nurin käännettyjä kulhoja. Näiden tyyppien lisäksi on kerrottu nähdyn mm. lautasmaisia ufoja, mutta myös lukuisia muita muunnelmia.

Monet tutkijat ovat huomanneet, että ufot näyttävät heijastavan havaintoajankohdan teknistä tasoa. Toisin sanoen ilmalaivoja nähdään ilmalaivojen aikana, aaveraketteja V-2-rakettien aikana sekä lautasia ja sylintereitä avaruustutkimuksen aikana. Tämä johtuu siitä, että ihmiset vertaavat ufojen ulkomuotoa havaintoajankohdalle ominaiseen teknologiaan ja käyttävät siihen liittyvää sanastoa. Jos ufohavaintojen taustalta löytyy vieraan sivilisaation teknologiaa, sitä osataan kuvailla nykyaikana tarkemmin ja osuvammin kuin esimerkiksi keskiajalla. Toisaalta teknologian ja viihdeteollisuuden värittämä elinympäristömme antaa runsaasti virikkeitä fantasioida ufohavaintoa kauas todellisuudesta, vaikka havainnon takaa löytyisi tunnettu tai tuntematon luonnonilmiö.

Ufojen yhteydessä puhutaan myös ns. USOista (Unidentified Submarine Object) eli tunnistamattomista vedenalaisista esineistä ja ufo/usoista, kun havaittu esine on liikkunut sekä ilmassa että veden alla.

Historiaa ja erilaisia havaintoja

Hans Glaserin painokuva selittämättömistä ilmiöistä taivaalla vuonna 1561, Nurnbergissä
Hans Glaserin painokuva selittämättömistä ilmiöistä taivaalla vuonna 1561, Nurnbergissä

Baselissa Sveitsissä nähtiin outoja valoja taivaalla  7. elokuuta 1566. Samuel Cocciuksen piirros.
Baselissa Sveitsissä nähtiin outoja valoja taivaalla 7. elokuuta 1566. Samuel Cocciuksen piirros.

Selittämättömiä valoilmiöitä, niin maan pinnalla kuin taivaallakin, kerrotaan nähdyn kautta aikojen. Tällaisia ovat esimerkiksi virvatulet, joista kertovat lähes kaikkien kansojen kansanperinteet. Ihmiset ovat antaneet valoilmiöille omiin mytologioihinsa pohjautuvia selityksiä; niitä on pidetty esimerkiksi lohikäärmeinä, noitina, kummituksina tai pahoina henkinä.

– Varhaiset ilmiöt

Käsitykset vieraiden maailmojen olentojen vierailuistakaan eivät olleet harvinaisia. Monissa kosmisissa käsityksissä maailmankaikkeus oli jakaantunut osiin tai ”valtakuntiin”, joista jokaisessa asui omat olentonsa, niiden haltijat. Joskus nämä olennot vierailivat paikoissa, joihin ne eivät kuuluneet. Tällöin usein seurasi ongelmia – kosminen tasapaino järkkyi. Esimerkiksi ihmisen sairaus voitiin selittää siten, että häneen oli tarttunut tai vihastunut olentoja, tai kuten suomalaiset sanoivat, väkeä, ihmiselle vieraasta ympäristöstä, kuten merestä, ilmasta tai maanalaisesta maailmasta. [1]

Käsitykset ympäristön haltijoista olivat varsin erilaisia kuin nykyajan uskomukset vieraiden aurinkokuntien asukkaista. Niihin liittyy kuitenkin myös useita pohjimmiltaan samankaltaisia piirteitä. Esimerkiksi kohdatut olennot ovat yleensä pieniä ja muodoltaan ihmisen kaltaisia, ja ne voivat vaikuttaa ihmisen ruumiiseen ja henkiseen tilaan samankaltaisin tavoin. Sekä nyky-uskomusten avaruusolennot että perinteiset taruolennot esimerkiksi voivat halvaannuttaa tai jähmettää ihmisen paikoilleen, ”lumota” ja hallita ihmistä, varoittaa jostain vaarasta, viedä ihmisen vieraaseen ympäristöön, tehdä mustelmia tai haavoja eläimille tai ihmisille, tai vainota tai tapailla erityisesti jotain tiettyä henkilöä.

Myös ympäristöön voi jäädä samankaltaisia jälkiä sekä perinteisten että nykyaikaisten uskomusten olentojen vierailuista. Esimerkiksi viljaympyröitä jokseenkin vastaavista noidankehistä on kerrottu jo kansanperinteissä, joissa ne pantiin jättiläisten, pirujen tai muiden olentojen piikkiin. Ikiajat on myös uskottu, että taivaalta voi pudota esineitä, jotka ovat erityisen taikavoimaisia tai muuten tärkeitä. Tällaisia olivat esimerkiksi ukonvaajat, jotka uskottiin ukkosen jumalan heittämiksi.

– Nykyajan ilmiöt

Varsinaisesti nykyajan ufoilmiön esimuodoiksi nähdään esimerkiksi Keskilännen ilmalaivat 1800/1900-lukujen vaihteessa, kummituslentokoneet 1930-luvulla ja sikarin, raketin ja tulipallon muotoiset ”aavelentäjät” 1940-luvun lopulla Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Nykyisen ufovillityksen katsotaan alkaneen jo toisen maailmansodan aikana, kun lentäjät kertoivat tunnistamattomista valopalloista, ns. foo-hävittäjistä, jotka näyttivät seuraavan lentokoneita.

Kenneth Arnoldin vuoden 1947 havainto oli ensimmäinen koskaan tutkittu ufohavainto.

Yöllä 19. heinäkuuta 1952 taivaalle ilmestyi Yhdysvalloissa, Washington D.C.:ssä, viisi outoa valoa, jotka järjestivät kaupungin asukkaille häikäisevän ja kauas näkyneen näytöksen. 26. heinäkuuta kaupungin taivaalle ilmestyi lisää tällaisia valoja ja niitä tutkimaan lähetettiin kolme lentokonetta. Tukikohtaan palattuaan kahdella lentäjistä ei ollut mitään raportoitavaa, mutta kolmas kertoi nähneensä valtavia valkoisia ja sinisiä valoja, jotka olivat muodostaneet kehän hänen ympärilleen. Ne olivat lentäneet hänen rinnallaan n. 15 sekuntia ja poistuneet.

Lokakuussa 1952 tullivirkailija Gabriel Cachinard havaitsi oudon valoilmiön Marseilles’n lentokentällä eteläisessä Ranskassa. Valo pysähtyi kiitotien ylle ja kun Cachinard siirtyi sitä kohti, sen ympärillä olleista ikkunoista tuli ensin vihreää ja sitten sinistä valoa. Sen jälkeen valon alapuolelta ilmestyi kipinöitä ja se lensi pois.

Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterkin on tehnyt raportin ufohavainnosta. Tähtitieteilijät totesivat kuitenkin, että kyseessä oli Venus-planeetta, joka tunnetaan myös ilta- tai aamutähtenä.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Kummitteleva pikkutyttö (!VAROITUS)

Ennen kuvan katsomista kannattaa lukea alla olevat ohjeet!

  • Yritä olla tuijottamatta kuvaa pitkää aikaa
  • Yritä olla katsomatta kummituksen silmiin
  • Jos olosi alkaa tuntua tukalalta sulje kuva
  • Jos sinulle tulee ilmitön halu tuijottaa kuvaa sulje se

Kuvan alkuperä:

Indonesia. Kuvaaja oli ottamassa valokuvia catakombien läheisyydessä missä suuri joukkomurha oli tapahtunut vähän aikaa sitten. Kuvaaja otti kuvan tästä käytävästä. Kuvassa nähtävä ilmestys näkyi kuvassa kun filmi oli kehitetty.

Faktoja:

  • Kuvaaja joka otti kuvan lähetti sen tutkittavaksi.
  • Tutkija joka tutki kuvaa sekosi.
  • Kuva yritettiin julkaista lehdessä, mutta lehdessä näkyi vain käytävä, jossa oli musta tahra.
  • Parapsykologi sanoo, että kuva on todiste kuoleman jälkeisestä elämästä.

Kommentteja:

  • Monet ihmiset sanovat, että eivät näe muuta kuin pimeän tyhjän käytävän.
  • Jotkut sanovat, että näkevät kuvassa monia kuolleita hahmoja.
  • Jotkut sanovat, että näkevät kuvassa hahmon, joka heiluttaa kättään sanoakseen näkemiin.
  • Jotkut sanovat, että hahmo kutsuu heitä lähemmäksi.

Kukaan ei tiedä tarkalleen kuvan lähdettä, mutta lehtiartikkelitapauksen jälkeen kuva on saanut paljon huomiota internetissä ja parapsykologien keskuudessa. Jotkut parapsykologit väittävätkin, että kuvan energia voi myös sisältää kuvassa olevan tytön energiaa, mikä voi olla monien outojen tapahtumien syynä paikoissa, joissa kuvaa on näytetty. Samasta syystä alussa on varoitukset.

Katso kuva tästä

Mainos: CDON.com – Jännitys ja kauhuelokuvia edullisesti

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Mitä on EVP?

EVPEVP on lyhenne sanoista Electronic Voice Phenomena. Tunnetaan myös nimellä Extremely Low Voice Phenomena.

Ilmiöllä tarkoitetaan erilaisista elektronisista laitteista (radiosta, televisiosta, nauhurista, CD-soittimesta jne.) kuuluvia selittämättömiä ääniä, yleensä kuitenkin nauhurilla nauhoitettua ääntä. Monet ilmiöstä kiinnostuneet katsovat, että äänet ovat peräisin henkimaailmasta.

Spiritualismista kiinnostuneet ihmiset alkoivat etsiä elektronisista laitteista uutta aluevaltausta mediumismin alalla jo 1800-luvun loppupuolella, jota edelsi samankaltainen pyrkimys hyödyntää mekaanisia laitteita spiritualistien pyrinnöissä. Kuitenkin vasta vuonna 1959 julkaistiin ensimmäinen tutkimus, jossa parapsykologi Raymond Bayless väitti saaneensa nauhalle selittämättömiä ääniä erään meedion läsnä ollessa.

Ilmiö nousi laajempaan julkisuuteen 1959, kun ruotsalainen oopperalaulaja ja elokuvatähti Friedrich Jurgensonin (1903–1987) maatalonsa puutarhassa äänittämästä nauhoitteesta, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli lintujen äänten nauhoitus, kuului myös jotain, joka kuulosti puheelta. Selittämättömien äänien joukosta Jurgenson väitti tunnistaneensa muun muassa edesmenneen äitinsä äänen. Parapsykologi William Roll matkusti Jurgensonin luokse Ruotsiin järjestääkseen ensimmäiset tieteelliset kokeet asian tiimoilta, joissa hän raportoi saaneensa vahvistusta ilmiön olemassaololle.

Pian myös Jurgensoniin tutustunut latvialaissyntyinen psykologi Konstantin Raudive rupesi suorittamaan omia kokeilujaan, jotka nostivat ilmiön tunnettavuutta entisestään, sillä hänkin raportoi saavansa nauhalle samoja tuntemattomia ääniä. Näiden äänien joukossa väitetään olleen EVP-ilmiölle luonteenomaisesti myös hänen edesmenneitä tuttaviaan. Ilmiö on sittemmin yleistynyt suuresti ja aiheesta on julkaistu useita tutkimuksiakin, mutta varsinaista selitystä monellekaan tapaukselle ei ole löydetty. EVP:tä esitetään usein haamujen, henkien tai humanoidien puheena – tai jopa kykynä siirtää ajatuksia magneettisesti.

EVP:hen kriittisesti suhtautuvat vetoavat siihen, että yleensä äänet ovat epämääräisiä, eivät kovin selvää puhetta – jos puhetta lainkaan. EVP -ilmiössä esiintyy usein myös usean kielen sanoja samassa lauseessa. EVP -kriitikot esittävät että tämä johtuu puheen ja kielten suuresta redundanssista, joka yhdistettynä ihmisen taipumukseen nähdä merkityksiä sielläkin missä niitä ei ole johtaa EVP -ilmiön syntyyn. EVP -nauhat eivät siis välttämättä ole edes väärennöksiä – toki niitäkin saattaa esiintyä. Osa EVP -nauhoista on syntynyt, kun nauhuri on nauhoittanut jotain radiokanavaa tai nauhoitukseen on käytetty vanhaa nauhaa, ja vanha nauhoitus on kuulunut vielä läpi. Tämän vuoksi EVP -harrastajia suositellaankin käyttämään hyvää laitteistoa sekä uusia nauhoja.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Itsestään palaminen

Itsestään palaminen Eräs merkillisimmistä ilmiöistä ovat itsestään palamaan syttyvät ihmiset. Tämä ilmiö on myös erittäin hyvin dokumentoitu. Tapauksista on muistiinmerkintöjä jo 1600 -luvulta alkaen ja viimeisin tapaus on peräisin 1990- luvulta.

Varsinkin kahta amerikkalaista tapausta on tutkittu perinpohjin:
Floridassa asuneen Mary Reeserin löysi hänen poikansa tullessaan kotiin 1951. Vain vasen jalka ja pieneksi kutistunut pääkallo löytyi palamattomana tuhkakasasta. Neljän metrin päässä olleet kynttilät olivat sulaneet, mutta vainajan vieressä olleet lehtipaperit ja liinavaatteet olivat ehjiä. Tapausta tutkinut tohtori Krogman on kokeiluissaan polttanut sekä kuivia että tuoreita luita, ja todennut, että luut hajoavat tuhkaksi vasta n. 1660 asteen kuumuudessa. Siksi on outoa, etteivät ruumiiden lähellä olevat esineet olleet palaneet. Tapaus jäi arvoitukseksi.

Selitystä vaille jäi myös vuonna 1966 Pennsylvaniassa tapahtunut tri Bentleyn kuolema. Hänet löysi mittarinlukija savun täyttämästä mutta muuten vahingoittumattomasta huoneesta. Tohtorista oli jäljellä vain palamaton jälkaterä tohveleineen ja läjä tuhkaa.

V. 1980 paloi walesilainen Henry Thomas tuhkaksi lukuunottamatta kalloa ja jalkoja polvesta alaspäin. Kummallista oli, että palamattomissa osissa jalkoja olivat myös housut jäljellä palamattomina. Metrin päässä ollut sohvakin oli jäänyt ehjäksi.

Yksi viime aikaisista tapauksista on Lancastershiressä sattunut Jacqueline Fitzsimon -nimisen koulutytön palaminen. Hän leimahti liekkeihin kävellessään alas portaita Haltonin yliopistossa vuonna 1985 käsikkäin ystävänsä kanssa. Tästä tapauksesta kerrottiin myös yhdessä TV-dokumentissa.

Eräässä toisessa, BBC:n tuottamassa tv-dokumentissa (v.1999) skeptiset tutkijat demonstroivat ihmisen palamista sianruhoa apunaan käyttäen. He uskoivat löytäneensä ilmiölle luonnollisen selityksen. Heidän mielestään ihmiskeho, tai paremminkin sen sisältämä rasva, saattoi palaa kuin kynttilä, jos sen lähellä on jokin palamista ylläpitävä ’sydänlanka’. Palaminen oli heidän mielestään hidas tapahtuma, joka vaati vähintään 5 – 10 tuntia. Lisäksi he uskoivat, että syttymisen aiheuttaa aina jokin luonnollinen syy – tulitikut, savuke, kynttilä, kaasuliekki tai takkatuli sekä jokin palamista alkuvaiheessa kiihdyttävä tekijä, esim. alkoholia sisältävä aine. Koska kyseessä on hidas prosessi, mikä sulattaa ja polttaa kehon rasvat, uhri väistämättä kuolee.

Kyseinen dokumentti oli kuitenkin melkoista pseudotiedettä. Tutkijat sivuuttivat täysin suuren joukon äskettäisiä, hyvin dokumentoituja tapauksia ihmisistä, jotka ovat kokeneet itsestään syttymisen ja selviytyneet siitä kertoakseen kokemastaan tai tapauksista, joista niiden silminnäkijät ovat antaneet tarkkoja ensikäden tietoja. Nämä kertomukset ovat selvässä ristiriidassa dokumentin tekijöiden ’tieteellisen selityksen’ kanssa kaikilta yksityiskohdiltaan.

Esim. John Staceyn (Lambeth, 1967) palaminen oli alkanut vatsasta sisältäpäin huoneessa, missä kaasu ja sähkö oli suljettuna, eikä tutkimuksissa löydetty muitakaan syttymisen aiheuttajia. 62 -vuotias Jean Saffin (Edmonton, Lontoo, 1982) leimahti palamaan istuessaan keittiöpöytänsä ääressä isänsä ja vävynsä läsnäollessa. Rouva paloi sukulaistensa silmien edessä ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Lääkäri ei kuitenkaan halunnut kirjoittaa kuolinsyyksi itsestään palamista, koska ’sellaista ei ole’.

Agnes Phillips oli ostosmatkalla Sydneyn lähistöllä v. 1998 ja syttyi palamaan istuessaan tyttärensä pysäköidyssä autossa. Hän paloi tyttärensä ja erään ohikulkijan – joka yritti sammuttaa liekkejä – silmien edessä ja kuoli sairaalassa viikkoa myöhemmin. Palotarkastajan mukaan auton moottori ei ollut käynnissä tapahtumahetkellä, lähellä ollut syttyviä aineita eikä auton sähköjohdoista löydetty mitään vikaa. Kumpikaan naisista ei ollut tupakoija, ja lämpötila tuona päivänä oli korkeintaan 16 astetta.

Mrs Conwayn tapauksessa, mihin tv-dokumentissakin viitattiin, palomies saapui tutkimaan hänen jäännöksiään enintään 20 minuutin kuluttua saatuaan ilmoituksen, ehkäpä jo niin pian kuin 6 minuutin kuluttua. Palaminen ei siis suinkaan kestänyt tunteja, kuten dokumentin tekijät väittivät. Larry Arnold on julkaissut 1995 kirjan nimeltään Ablaze!, missä hän selostaa yli 400 itsestään syttymistä, joukossa useita hyvin dokumentoituja tapauksia, missä uhrit ovat selvinneet hengissä kokemastaan.

Lähde: http://www.netikka.net/mpeltonen/rajaind.htm

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Poltergeist -ilmiö

Poltergeist Poltergeist eli räyhähenki- tapauksia on myös melko hyvin dokumentoitu. Katolisen kirkon piirissä on vieläkin käytössä manausrituaali, jolla näitä riivaajina pidettyjä henkiä yritetään karkoittaa. Parapsykologia on yrittänyt selittää ilmiötä mm. psykokinesialla. Erään teorian mukaan jonkun – tavallisesti murrosikäisen nuoren – sisäiset ristiriidat saisivat jotenkin aikaan erilaisia ääniä, kolinaa, esineiden liikkumista ja rikkoutumista. Teorian heikkous on siinä, että toistaiseksi ei ole kiistatonta näyttöä psykokinesiana tunnetun ilmiön olemassaolosta. Koetilanteissa, jotka nekin ovat kiistanalaisia, on saatu liikkumaan vain mitättömän pieniä tai keveitä esineitä. Tosin väitetään joissakin kokeissa esineiden jopa siirtyneen tuntemattomalla tavalla toiseen huoneeseen. Poltergeist- tapauksissa ovat kuitenkin liikkuneet raskaatkin huonekalut, kuten kaapit ja vuoteet, esineet ovat lentäneet ilmassa mutkitellen ja väistellen ja mm. vettä on tullut selittämättömistä syistä ja paikoista.

Vuonna 1990 Yorkshiren tyttökoulussa oli räyhähenki seurannut erästä tyttöä kolistellen äänekkäästi, sammutellen valoja, heitellen kirjoja ja muita esineitä ja kiskonut vuodevaatteet tytön yltä tämän nukkuessa. Koska muutkin tytöt kuulivat tämän mellastelun aikaansaaman paukeen ja kolinan, he ryhtyivät henkilökunnan kanssa vartioimaan, nähdäkseen, oliko ilmiölle luonnollista selitystä. Mitään ei nähty. Lopulta kutsuttiin pappi apuun, hän suoritti menonsa ja räyhähenki katosi. Rosenheimissa etelä- Saksassa räyhähenki aiheutti sekasortoa erään lakimiehen toimistossa hyökkäämällä puhelimen ja toimistokoneiden kimppuun, räjäytellen sähkölamppuja, vetäen auki laatikoita ja kääntäen loisteputkia kannoissaan. Birminghamissa kokonainen katu, Thornton Road, joutui kiviä viskelevän poltergeistin kohteeksi. Se rikkoi kadun varrella olevia ikkunoita yli kuukauden ajan, eikä jatkuva poliisivalvonta pystynyt löytämään asiaan mitään järjellistä selitystä.

Eräs tunnetuimmista poltergeist-tapauksista on mm. Manaaja-elokuvalle aiheen antanut tapahtumasarja Daly Cityssä, Kaliforniassa vuodelta 1972. Talossa lenteli esineitä , asukkaita saatettiin kuristaa tai vääntää heidän käsivarsiaan selän taakse. Kun tätä oli kestänyt melkein kaksi vuotta, pariskunta kääntyi viimein pastori Patzeltin puoleen, joka suoritti manaamisrituaalin, jonka jälkeen ilmiöt vähitellen lakkasivat. Elokuvassa päähenkilönä oli teini-ikäinen tyttö, mutta todellisuudessa kyseessä oli nuori pariskunta, jolla oli vastasyntynyt lapsi.

Manaaja- elokuva ilmeisesti hyödynsi myös toista tunnettua, Matthew Manningin tapausta vuodelta 1967. Häiriöt alkoivat vaivihkaa Matthewin olllessa 11 vuoden ikäinen. Kevyehköjä esineitä alkoi siirtyillä epätavallisiin paikkoihin kenekään näkemättä, jolloin tietysti epäiltiin lasten olleen asialla. Lapset kuitenkin vakuuttivat syyttömyyttään. Omituiset tapahtumat jatkuivat, ja lopulta perheen isä ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi kehoitti kääntymään Psyykkisen tutkimusseuran puoleen, joka alkoikin tutkia asiaa. Häiriöt jatkuivat ja pahenivat. Isoja huonekaluja alkoi siirtyä paikoiltaan ja kaatuilla. Matthewin sänky alkoi täristä ja nousi ylös lattiasta siirtyen sitten huoneen toiseen nurkkaan. Matthew oli suunniltaan pelosta ja meni vanhempiensa huoneeseen nukkumaan. Aamulla koko talo oli kuin pommin jäljiltä. Sama toistui monena päivänä, lisäksi lattialle ilmestyi vesilammikoita ja seinille töherryksiä. Esineitä lenteli ilmassa tehden jopa 90 asteen suunnanmuutoksia kesken lennon. Mellastelu lakkasi vähitellen Matthewin pantua merkille, että hänen keskittymisensä piirtämiseen tai automaattikirjoituksen harjoitteluun hillitsi räyhähenkeä ja piti lopulta sen poissa.

Vastaavia dokumentoituja tapauksia tunnetaan muitakin viime vuosikymmeniltä. Eräs merkillisimmistä tapahtui Massachusettsissa asuvalle Martinin perheelle vuonna 1963. Eri paikoista talon seiniä alkoi kuulua poksahteluja ja suihkuta sisään vesiryöppyjä. Ne kestivät yleensä parikymmentä sekuntia ja toistuivat noin neljännestunnin välein. Lopulta koko talo oli niin veden vallassa, että perhe joutui muuttamaan Martinin äidin luo. Pian myös tämän talon viisi huonetta olivat veden vallassa. Palokunta tutki talon, mutta putkistosta ei löytynyt vuotokohtia. Vuodot kuitenkin jatkuivat, kerran jopa apulaissheriffin ollessa paikalla. Martin halusi säästää äitiään enemmiltä vahingoilta ja palasi perheineen takaisin kotiinsa. Sen päävesijohto suljettiin ja putkisto tyhjennettiin, mutta ’aavesuihkut’ jatkuivat entiseen tapaan. Martinit joutuivat jälleen muuttamaan asuntoa, mutta vielä sinnekin vesiryöppyjen aiheuttaja seurasi heitä. Aikanaan ne kuitenkin loppuivat, mutta arvoitukseksi jäi miksi ne loppuivat ja mikä ne aiheutti.

Lähde: http://www.netikka.net/mpeltonen/rajaind.htm

Aiheeseen liittyvä video:
Enfieldin Poltergeist

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Mitä ovat peltokuviot?

Viljapeltokuvio

Viljapeltokuvio on pellolle ilmestynyt kuvio, joka on syntynyt viljan painautuessa maata vasten. Samalle pellolle voi ilmestyä useita erikokoisia kuvioita ja niitä saattavat yhdistää viivat.

Viljapeltokuvioita on havaittu erityisesti Englannissa, mutta myös muun muassa Suomessa, Venäjällä, Japanissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Cereologiaksi kutsutussa näennäistieteessä viljapeltokuvioiden on tulkittu olevan ulkoavaruuden vierailijoiden ja näiden ufojen aikaansaannoksia. Erilaisia muitakin teorioita tornadoista, pyörteisistä tuulista ja pallosalamista on esitetty.

Tämänhetkisten tutkimustulosten valossa valtaosa kuvioista on tehty pilailutarkoituksessa, osan syntymekanismia ei ole vielä tarkoin selvitetty. Osa kuvioita esittävistä valokuvista on osoittautunut kuvamanipulaatioksi.

Kun kaksi eläkeläismiestä väitti tehneensä kaikki Englannin peltokuviot, siitä uutisoitiin näyttävästi TV:ssä ja lehdistössä. Tuolloin miehet myös kertoivat jo lopettaneensa kuvioiden tekemisen. Kuitenkin kuvioita ilmestyy jatkuvasti sekä Englannissa että muuallakin, vaikka niistä ei ole suuremmin uutisoitu. Kaikkiaan niitä on kirjattu jo yli 10 000 eri puolilla maailmaa. Useimmat ovat melko yksinkertaisia ja selvästi ihmistekoisia, mutta joukossa on myös erittäin monimutkaisia ja suuritöisiä. Tietysti on mahdollista, että nekin ovat ihmistekoisia, vaikka on vaikea ymmärtää, miten ne on pystytty tekemään yön hämäryydessä muutaman tunnin aikana kenenkään näkemättä.

Satoja tarkkoja yksityiskohtia sisältävän suurikokoisen kuvion tekeminen ei onnistu yhdeltä eikä kahdelta ihmiseltä, ja suuren joukon taas luulisi pakostakin jättävän peltoon myös kuvioon kuulumattomia jälkiä ja tulevan helposti nähdyksi. Eräässä valtavan kokoisessa kuviossa esimerkiksi on 400 ympyrää jotka ovat noin kymmentä eri kokoa ja kauniissa ja erittäin säännöllisessä järjestyksessä. Toisessa kuviossa on satoja kolmioita ja yhdessä peräti 1600 tarkkarajaista neliötä. Kaikki ne ovat syntyneet yhden yön aikana.

Lähteet: http://www.netikka.net/mpeltonen/rajaind.htm, sekä fi.wikipedia.org

Lisää viljapeltokuvioista (kuvia, videoita yms.)

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Paranormaaleja kokemuksia

KokemuksetAjattelin nyt sitten tähän blogiinikin kirjoittaa omista yliluonnollisista ja vähemmän yliluonnollisista kokemuksistani.

Kokemus 1:
Heräsin aamulla kovaan humisevaan ääneen. Avasin verhot ja katsoin ikkunasta ja näin taivaalla lentävän esineen, joka meni todella kovaa vauhtia ja oli näkyvissä vain muutamia sekunteja. Esine/UFO oli musta ja vesipisaran muotoinen (terävä edestä, paksumpi takaa). Tapahtuma sattui 2001 syyskuussa.

Kokemus 2:
Oli yö ja istuin kotona katsomassa televisiota, kunnes katsoin ulos ikkunastani, josta näkyy takapihamme. Näin ikkunassa tai oikeastaan sen edessä (ulkopuolella) vaaleat kasvot. Muutin katselukulmaani, menin ikkunan eteen ja tarkistin, että heijastuvatko kasvot jostain, mutta eivät heijastuneet, vaan ne olivat selvästi ulkona. Katsoin kasvoja ihmeissäni ja n. 15 sekunnin kuluttua ne katosivat. Kasvot näin joskus 2002-2005 välisenä aikana (en muista tarkkaa ajankohtaa).

Kokemus 3:
Tämä ei ole yksi kokemus, vaan oikeastaan muutama samantyyppinen kokemus. Nukuin ihan normaalisti kotonani. Näin unta jossa heräsin ja näin, kun nojatuolistani (joka on sängyn vieressä) nousi outoa savun tapaista ainetta ja minulle tuli hyvin pelottava olo, kunnes heräsin oikeasti ja samalla näin nojatuolin täsmälleen samassa kohtaa. Toisella kertaa näin, että kirjahyllyn reunasta muodostui kasvot, kunnes heräsin ja näin kirjahyllyn herätessäni samassa kohtaa ihan kuin olisin ollut hereillä. Kolmannella kertaa näin, että vieressäni olevat verhot heiluivat ja samalla minulle tuli outo väsynyt olo, en pystynyt liikkumaan ja väsytti kamalasti, joten nyrkkeilin ilmaa, jotta saisin voimia. Samantien sitten heräsin ja taas näin huoneeni samasta kohtaa ja tällä kertaa olin siis verhoihin päin. Luulen, että olen ollut unessa, mutta silmäni ovat olleet ainakin osittain auki ja tämän takia ympäristö ja uneni ovat sekoittuneet keskenään. Luultavasti ovat olleet jonkin asteisia valveunia.

– Wespa

Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaal(ät)wippies.fi. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä ilman nimeä. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Aihe

Viesti

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Mitä on rajatieto?

Todellisuuden perimmäinen olemus on paljosta tutkimisesta huolimatta yhä arvoitus. Tämän tutkimuksen yhtä osa-aluetta kutsutaan rajatiedoksi. Termillä ymmärretään yleensä sitä inhimillisen tietämyksen aluetta, joka sijoittuu johonkin tieteen ja uskomusten välimaastoon. Suhtautuminen tähän tutkimusalueeseen vaihtelee jyrkän skeptisestä täysin kritiikittömään herkkäuskoisuuteen. Puolueetonta analyyttistä tutkimustakin on tehty, mutta melko heikoin tuloksin. Osa rajatiedon piiriin lukeutuvaa materiaalia on totuusarvoltaan selvästi kyseenalaista, mutta joukkoon mahtuu myös varteenotettavaa ja kysymyksiä herättävää aineistoa.

Rajatiedon tarkka määrittely on hankalaa, koska tutkijoiden käsitykset siitä, mikä on rajatietoa, vaihtelevat suuresti. Vannoutuneen materialistin mielestä ei ole olemassakaan mitään fysiikan lakien tuolle puolen menevää, mutta monet selittämättömiä ilmiöitä kohdanneet tai niitä tutkineet sen sijaan ovat vakuuttuneita niiden todellisuudesta. Äärilaidalla ovat ne, joiden mielestä lähes kaikella on jokin henkinen olemus.
Tyypillisiä rajatiedon tutkimuspiiriin luettavia asioita ovat mm. erilaiset parailmiöt kuten ufot ja väitetyt humanoidikontaktit, peltokuviot, haamut, räyhähenget ja spritistiset ilmiöt. Muita kohteita ovat esim. uskonnolliset näyt ja ilmestykset, transsitilat, selvänäköisyys, ajatuksensiirto, aurat, jälleensyntymä, psykokinesia, homeopatia ja hypnoosi. Laajasti ottaen rajatieteellinen tutkimus kohdistuu siis asioihin, joille ei ole löydetty tyydyttävää ’luonnollista’ selitystä. Monen tutkijan motiivina onkin yrittää löytää kaikelle jokin luonnollinen selitys, mutta on myös niitä, jotka etsivät parailmiöistä tukea omille käsityksilleen.

Tämän aihepiirin tieteellisessä tutkimisessa on eräs suuri ongelma: jos tutkimuksen kohteena on ilmiö, jolle ei näytä löytyvän luonnollista selitystä, ainoa vaihtoehto on tulkita se parafyysiseksi eli yliluonnolliseksi. Tällöin herää kysymys: voidaanko siihen edes periaatteessa soveltaa tavanomaisia tieteellisiä tutkimusmetodeja? Kaikki tähänastiset, tarkoin valvotut yritykset osoittaa jonkin yliluonnollisen ilmiön olemassaolo ovat epäonnistuneet. Niinpä keinoiksi ovat jääneet lähinnä havaintojen kirjaaminen, tilastoiminen ja vertailu. Ennen sitä on vielä yritettävä selvittää havaintojen todenperäisyys, eli onko kyse todella aidosta ilmiöstä vai jostain muusta. Tästä aineistosta tutkijat saattavat sitten tehdä hyvinkin erilaisia, jopa aivan vastakkaisia johtopäätöksiä.

Laajassa mitassa parailmiöihin voitaisiin lukea myös sellaiset kaikille tutut asiat kuin tajunta ja tietoisuus. Niille ei ole tähän mennessä löydetty tieteellistä selitystä ja epäilen, ettei koskaan löydetäkään. Myöskään fyysisen materian ja ns. luonnonlakien sisintä olemusta ja alkuperää, maailmankaikkeuden synnyn perimmäistä alkusyytä tai elämän ja geneettisen koodin syntytapaa ja aiheuttajaa ei tiedetä. Teorioita niistä toki on, mutta yhtäkään ei voida varmuudella todistaa oikeaksi.

Rajatiedon tutkimusalue on siis verrattain laaja. Se sivuaa monelta osin myös niitä asioita, joista usein käytetään nimeä ’perimmäiset kysymykset’. Aikanaan ne olivat filosofian keskeistä aineistoa, mutta eivät vieläkään ole menettäneet ajankohtaisuuttaan. Enemmän tai vähemmän ne yhä koskettavat jokaista syvällisesti asioita pohtivaa.

Lähde: http://www.netikka.net/mpeltonen/index.html

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Sivu 80. Yhteensä 80.« Eka757677787980
SecretsOpen

Graafista suunnittelua

Graafista suunnittelua

Kirjat, kirjakaupat ja lehdet

Ääretön verkkojulkaisu

Tajunta kauppa

Tähteläiset

Koulutusta

Tähtitieto