Paranormaalit Kokemukset Maaliskuu 2008 (Osa 2)
Neco94 kirjoitti:
Olimme kaverini kanssa lähdössä helsinkiin yöksi ja päädyttiin sitten malmin hautausmaalle. Jos joku on käynyt malmin hautausmaalla, niin tietää että se on iso. Meinattiin eksyä sinne, koska meillä ei ollut mukana mitään valoa ja sitten kun siellä oli vielä vaan kynttilän valo apuna, niin ei ollut kivaa. Yhdessä vaiheessa, kun etsimme poispääsyä, niin tunsin jotain viiltävää tuulta takaapäin ja käännyin, niin näin siellä valkoisen hahmon, joka leijui ilmassa. Aloin juosta niin kovaa kuin pääsin ja kaverinikin näki sen kummituksen. Pysähdyttiin sitten penkille lepäämään ja kuunneltiin siinä hetki musiikkia ja koitettiin rauhottua. Yhtäkkiä näimme nurmikon toisella puolella viikatemiehen ja juoksimme hautausmalta pois.
12-vee friikki kirjoitti:
Televisiossa oli kanava ilmaiseksi katsottavana. Olin katsonut sitä vähän aikaa ja mennyt nukkumaan. Näin unta että avasin television ja näin, että kanavaa ei voinut enää katsoa. Koulun jälkeen huvikseni halusin katsoa telkkaria ja kokeilin tätä ilmaista kanavaa, mutta sitä ei enää voinut katsoa. Olikohan kyseessä enneuni vaiko tavallista sattumaa? Kanava oli ollut vain päivän näkyvissä, vaikka yleensä niitä pidetään ainakin viikko.
Tomo chan kirjoitti:
1. Joskus muutama vuosi sitten olin kuumeessa ja kävelin portaita ylös. Olin viemässä mukia keittiöön. Keskellä portaita tapahtu jotakin outoa. En nähnyt enää portaita tai mitään ja ihan kuin olisin juossut keittiöön tosi nopeesti ja hajottanu sen mukin. Sitten yhtäkkiä seisoinkin siinä portaiden yläpäässä. Sitten kun menin sinne keittiöön tapahtui juuri niin kuin olin vähän aikaa sitten nähnyt: Kompastuin ja muki hajosi.
2. Koulussa on tapahtunut jo kolme kertaa niin, että olen kirjottanu sitä sanaa minkä avustaja sano samaan aikaan.
3. Linnanmäellä pikkuveljeni pelasi jotain peliä. Olin 100% varma, että numerolla 16 olisi voittanut.
Pikkuveli valitsi kuitenkin toisen numeron ja tietenkin sillä 16 olisi sitten voittanut paljon sipsejä 😀
4. Minulla on ollut muutaman päivän ajan semmonen tunne, että joku ajaa kolarin. Pari päivää sen jälkeen äiti törmäsi johonki tyyppiin, joka käänty risteyksessä mopolla.
Riikka16 kirjoitti:
Olimme veljeni kanssa myöhään ulkona ja siellä oli pimeää. Päätimme mennä läheiseen kotaan, jossa olisimme paistaneet vaahtokarkkeja. Avasimme kodan oven ja kodan tulipaikalla oli hiillos. Se oli harvinaista, sillä kota oli kaukana meidän rivitalosta. Otin repustani vaahtokarkit ja makkaratikut. Istúuduimme vastapäätä toisiamme ja aloitimme vaahtokarkkien paistamisen. Sitten isoveljeni kalpeni. Hän osoitti viereeni ja katsahdin viereeni. Siinä se oli. Kuollut isoäitimme katsoi meihin. Isoveljeni tarttui minua kädestä ja taakse katsoen juoksimme äkkiä kotiin. Sitä kokemusta en unohda ikinä!
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
Huom! Yllä oleva lomake on vain omia kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Paranormaalit Kokemukset Maaliskuu 2008
Fukoo kitjoitti:
Olin ystäväni koiranhoitajana, kun hän itse oli kuopiossa lomalla. Heillä oli olohuoneessaan sähköpiano. Tulin toisen koiran kanssa lenkiltä ja olin eteisessä, jossa oli sekä ulko-ovi ja se eteisen sisäovi kiinni. Istuin lattialla ja harjasin koiran tassuja, koska ne olivat vähän mutaiset lenkin jäljiltä. Yhtäkkiä olohuoneesta kuului semosia rytmejä ja tahteja joita saa sähköpianosta automaattisella kuulumaan. Olin yksin siis talossa eli ei kukaan sitä ole voinut päälle laittaa. Ääni kuului ehkä n. 10 sekunnin ajan. Säikähdin ihan kauheasti, otin eteisessä olevan puukepin, avasin oven varovasti ja lähdin puukeppi kädessä kiertämään talon. Yllätys, yllätys, ei siellä ketään ollut. Se oli karmivaa vaikka saattaa kuulostaa naurettavalta.
Phiyan kirjoitti:
Juhannus aattona kun olin 12-vuotias, olin serkkuni vanhempien ja serkun puolisiskojen kanssa mökillä. Siellä ei ollut sähköjä ja se oli keskellä metsää. Illalla vanhemmat ja serkun siskokset olivat rannalla polttamassa juhannuskokkoa, kun minä serkkuni kanssa kuuntelin radiota mökissä. Istuin aivan ikkunan vieressä, kun kuulin huutoa ikkunan ulkopuolelta. Säikähdin ja näin, kun pitkähiuksinen kalpea mies painoi kätensä lasiin ja huusi. Niin huusimme mekin serkkuni kanssa. Menin nopeasti nurkkaan ja väänsimme serkun kanssa hysteeristä itkua. Kun huuto loppui uskalsimme hetken päästä katsoa, eikä siellä ollut enää ketään. Juoksimme serkun kanssa rantaan aivan paniikissa. Emme kertoneet aikuisille, sillä he eivät olisi uskoneet. Kerroimme kuitenkin serkun puolisiskoille, jotka olivat nuorempia. Nuorin alkoi itkeä ja vanhempi yritti keksiä sille järkevää selitystä. Kukaan aikuisista ei ollut vaaleahiuksinen.
Muutaman tunnin päästä emme enää olleet niin paniikissa, koska olimme aikuisten kanssa ja päätimme mennä saunaan. Saunasta tultuamme aikuiset grillasivat makkaraa ja menimme mökille pukeutumaan. Olimme serkkuni kanssa yksin pimeässä yläkerrassa ja näimme kuinka katon nurkasta, josta oli aina puuttunut lautoja, tuli valon välähdys. Aloimme taas huutaa ja juoksimme paniikissa aikuisten luokse. Nuorin serkun siskoista oli kertonut miehestä ja aikuiset huusivat pienten pelottelusta. Sinä yönä emme nukkuneet yhtään. Olimme paniikissa ja koko juttu painaa mieltäni vieläkin.
Sämpylä kirjoitti:
Tämä tapahtui suunnilleen 5 tai 4 vuotta sitten. Nukuin omassa huoneessani kerrosängyssä. Oli viikonloppu ja porukat nukkuivat jo. Heräsin, kun kuulin, että huoneeni ovi avattiin. Sitten nostin pääni kaiteelle ja katsahdin ovea. Ei mitään kummaa, ovi oli kiinni ja yritin jatkaa uniani. Olin aivan varma, että kuulin oven avauksen. Kohta sama ääni kuului, katsoin nopeasti uudestaan ja siinä seisoi hahmo, jota en erottanut. Aivan kuin varjo. Sitten se muuttui minuksi, siis saman näköiseksi. Pelästyin, aloin itkeä ja menin äitini viereen nukkumaan. Outoa eikö?
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
Huom! Yllä oleva lomake on vain omia kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Paranormaalit Kokemukset Helmikuu 2008
anonyymi kirjoitti:
Tämä tapahtui minulle ja kaverilleni olessamme n. 12-vuotiaita. Pelasimme jotain peliä kaverini huoneen lattialla, kun yhtäkkiä seinälle kuivumaan ripustettu kukkakimppu tippui alas. Pelästyimme tietenkin aivan mielettömästi. Kuitenkin ajattelimme, että ehkä se tuuli tekee meille temppujaan. No siinä meni sitten muutama minuutti ja kuulimme kauhean rysäyksen. Olimme aivan kauhusta kankeina, vielä kun talossa ei silloin ollut muita kotona. Lopulta uskalsimme mennä katsomaan mistä moinen ääni oli tullut. Päästyämme sitten olohuoneeseen, lattia oli täynnä lasinsirpaleita. Iso taulu oli tippunut seinältä alas. Tähänkään päivään asti en ole keksinyt minkäänlaista selitystä, että miksi nuo ruusut ja taulu tippuivat seinältä. Oli kyllä todella pelottava kokemus.
Mikko kirjoitti:
Eräs tuttavani oli ollu kavereineen isänsä mökillä eräänä talvena. Pojat olivat siinä päiväseltään lähteneet metsään retkelle ja palanneet sitten illan hämärtyessä. Matkalla takaisin he olivat nähneet pimeässä jonkun kävelevän heidän edellään, mutta eivät olleet siitä sen ihmeemin välittäneet sillä alueella on useita mökkejä ja asukkaita. Heidän mökin vieressä sattuu olemaan naapurimökki, jonka omistaa eräs tuttu. Pojat olivat kävelleet tämän kyseisen mökin ohi ja nähneet valoa ikkunasta, sisällä oli ollut tämä heidän tuttunsa istumassa pöydän edessä. Pojat olivat, että ”no ei tässä mitään, mennään mekin tästä jo pois kun alkaa olla niin myöhä”. No ystäväni oli sitten soittanut mökille päästyään isällensä ja kysellyt kuulumisia jne. ja kertonut että tämä heidän nimeltämainitsematon tuttu on myös tuossa vieressä omalla mökillään ja että nähtiin hänet ikkunasta, (se oli hän varmasti!) mutta isän kommentit puhelimessa ”en tiiä kenet ootte nähny mut se on ite täällä kaupungilla”.
Kaverit oli sitte vilkassu ikkunasta sinne naapurimökkiin. Valot poissa, ei ketään.
SimoS kirjoitti:
Olin esikoulussa käymässä päiväunille, kun heräsin siihen kun käteni oli tippunut railon välistä (nukuin pinnasängyssa) maahan ja jokin/joku nyki sitä. Katsoin alas railon välistä ja näin käden, jolla oli outo hiha. Sitten tulivat päiväkodin henkilökunta herättämään ja käsi katosi.
Aapo kirjoitti:
Tämä tapahtui ollessamme seitsemännellä luokalla.
Olimme kaverini kanssa kävelemässä metsässä suon tapaisella paikalla. Yhtäkkiä kaverini sanoi, että juostaan tonne puulle asti kilpaa. Aloimme juosta, kunnes jalkani upposi syvälle maahan ja tunsin kovaa kipua, ihan kuin joku olisi yrittänyt vetää minua jalastani kynsin ja hampain maan syvyyksiin. Kaverini tarttui käteeni ja veti minua yrittäen auttaa minut pois siitä. Lopulta, kun saimme jalkani pois sieltä niin kenkäni jäi sinne ja kuulimme oksankatkeamis-äänen. En tuntenut kipua, kun lähdimme juoksemaan pois metsästä, mutta ajattelimme jälkeen päin, että kuvittelimme oksan katkeamisen. Seuraavana päivänä pyysin isääni tulemaan kaverini ja minun mukaan hakemaan kenkääni maasta ja kun pääsimme paikalle näimme valkoisen kenkäni olevan aivan vahingoittumattomana kiven päällä. Tiedän että kukaan ei ole voinut sitä siihen pistää sillä jalkani oli uponnut maahan melkein polveen asti. Isäni ei uskonut meitä sillä uskoi, että haluan vain uudet kengät hävittämällä toiset.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Huom! Yllä oleva lomake on vain omia kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Paranormaalit Kokemukset Tammikuu 2008
Dowa kirjoitti:
Itselläni on neljä outoa tapausta kerrottavana.
Kun olin alle kahden vuoden, mummoni kuoli. Äitini makoili sängyllä ja olin taapertanut makuuhuoneeseen. Olin hymyillyt leveästi ja kikattanut, katsonut äidin ohi, tavallaan hänen päänsä päälle. Äiti oli tietty kysynyt, mikä oli noin hauskaa, jolloin olin hymyillen sanonut, että mummu on äidin pään päällä. Aika jännä juttu, varsinkin alle kaksivuotiaan ”keksimäksi”.
Kaksi kertaa olen nähnyt tumman huppupäisen hahmon. Olin n. 17-vuotias ja nukuin samassa sängyssä 13-vuotiaan veljeni kanssa, isosiskon mökillä. Heräsin keskellä yötä ja huomasin tumman huppupäisen hahmon olevan vieressäni. Pikkuveli nukkui rauhallisesti ja hänen päänsä luona oli tämä hahmo polvillaan, katsellen veljeäni. En uskaltanut katsoa sen kasvoja tai hupun sisään, kun tuli tunne että se kääntää katseensa minuun. Tapasin huppupään myös toisen kerran, kun nukuin veljen kanssa samassa huoneessa. Sängyt olivat vastakkaisilla seinustoilla. Heräsin taas yöllä ja huppupää seisoi lattialla veljen sängynpäätyssä. Toivottavasti se oli enkeli.
Isoveljen seurassa myös on sattunut viime talvena. Tämä tapahtui Oulussa. Olin mennyt aiemmin nukkumaan ja veli tuli myöhemmin samaan huoneeseen. Oli aivan pimeää, valoa ei missään. Istuin sängylle ja juttelin hänelle. Unenpöpperössä ihmettelin, mistä tulee sellainen hämärä valo, että näen veljen vastakkaisella seinustalla olevalla sängyllä. Yhtäkkiä tajuan, että velihän nukkuu jo peiton alla, mutta sängyn laidalla istuu vaalea hahmo. Muistan ajatelleeni, että hahmo hymyili irvistäen ja näytti melko vanhalta mieheltä.
En ole uskaltanut kysyä hahmoilta mitään, olen vain jatkanut unia. En haluaisi nähdä/tavata niitä, joten yritän olla rohkaisematta niitä tulemaan. Toivon toki, että ovat enkeleitä…
Ehkä joillain on samantapaisia kokemuksia, olisi mielenkiintoista lukea niitä.
Kuuenkeli kirjoitti:
Olin varmaan joku 7-vuotias, kun isäni nukkui pois sinä samana yönä. Kun isä kuoli heräsin painajaiseen, jossa isä huusi apua ja pyysi auttamaan. Luulin ensin, että se oli vain tavallinen painajainen, mutta seuraavana aamuna lyösimme isän kuolleena sängystään. Sitten kuulimme, että isä olisi kuollut n. puoli 4 yöllä ,samaan aikaan, kun heräsin painajaiseen. Sen jälkeen olen kuullut unessani isäni sanovan, että ”olen valkoisimman pilven päällä, olen aina mukanasi menet minne vain, olen mukanasi, olet isän tyttö”. Sen jälkeen olen uskonut että isäni on aina mukanani. Muistan tuon jutun kuin eilisen päivän.
12-vee friikki kirjoitti:
Tämä tapahtui noin kaksi viikkoa sitten. Koiramme lopetettiin kaksi kuukautta sitten. Olin juuri rupeamassa nukkumaan, laiton kattolampun kiinni ja menin sänkyyn. Olin kerennyt sulkea silmäni, kun oven takaa kuului raapimista ja vinguntaa, aivan kuin koirani oli eläessään joka ilta tehnyt halutessaan huoneeseeni. Olin aivan hämmentynyt, nousin ja kävelin ovelle. Aukaistuani oven siellä ei ollutkaan ketään. Menin sen jälkeen nukkumaan. Koirani esiintyi unessani aika läpikuultavana ja näin sen ikäänkuin sivusta katsottuna raapimassa oveani.
Sain myös kuvan sähköpostiini:
Kuva on otettu yöllä pihatieltä. Kuvauslaitteena oli Nokian kamerapuhelin.
”Tässä on se kuva, siinä hahmottuu omituiset kasvot, itse en tiedä minkä kasvot ne on mutta epäilen jotain paranormaalia. Mutsini tämän räppäsi kotipihalta ja sen jälkeen soitti heti minulle ja käski katsoa kuvaa ja mutsi oli yön vähän peloissaan.”
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Paranormaalit Kokemukset Joulukuu 2007
Kokemuksia on tullut taas roppakaupalla ja niitä on n. 20 jonossa odottmassa julkaisuaan. Turhia pelleilyviestejä ym. ei julkaista. Tässä jotain kokemuksia.
Antza kirjoitti:
1. Olimme pimeänä talvi-iltana lenkillä, kello oli noin 21.00. Kävelimme hiekkatietä suht aukealla alueella, yhtäkkiä luode suunnalta tapahtuu iso valkoinen välähdys, mikä teki 1/3 taivaasta kirkkaaksi, mutta tämä kesti vain sadasosia sekunnista. Samalla suunnalla sijaitsee noin 70 luvulla (lattialla olevien sanomalehtien mukaan) hylätty tontti. Kaverini oli jotenkin hiljainen sen jälkeen..
2. Kävelemme samaa polkua, tien varressa on jokin autio jädeveden puhdistamo,
edessämme on täysin pilkkopimeää,ei katulamppuja, mutta yksi suht iso valonlähde edessä on. Ihmettelemme mikä se voisi olla? Se ei liiku eikä edes värähtele ja eikä edes valaista aluetta, mutta kun kävelimme vain eteenpäin (minua alkoi jo jännittää) valo katoaa pois. Jatkamme tietä ja tie kaartuu vasempaan, eli menimme jo sen sammuneen valon ohi. Missään ei näy mitään, yritän vilkuilla metsään, eikä siellä näy mitään. Tämä voi olla jokin mopopoikien jekku, eli sammuttanut valon ja rullannut moponsa pois, mitään ääniä ei siis kuulunut. No kumminkin yksi mieleeni painunut kokemus.
Tavallisia veneilijöitä? kirjoitti:
Tämä tapahtui ehkä noin kolme vuotta sitten kesällä, kun olin eräänä sunnuntaiaamuna kotirannallani olevalla kivikolla tähystelemässä ympäriinsä edessä olevaa järveä. Kohta vastapäätä olevan saaren edustalle ilmestyi vihreä soutuvene, jota en ennen ollut nähnyt ja jonka kyydissä muistaakseni istui kaksi miestä. Molemmat istuivat paikoillaan veneessä (toinen toisessa päässä ja toinen toisessa) ikään kuin vain tuijottaen toisiaan. Kumpikaan ei soutanut, vaan vene vain lipui hitaasti eteenpäin, vaikka muistaakseni siinä ei ollut moottoria tai ainakaan se ei ollut päällä. Vähän väliä kuulin veneeltä päin outoja ja epämääräisiä ääniä. Esimerkiksi aivan kuin olisin kuullut jokinmoista ulvontaa tai ”törinää”. Ihan kuin norsun kärsän törinää tai mitä se nyt onkaan ja kaikenlaisia muita omituisia ääniä. Tätä kesti varmaan ainakin kymmenen minuuttia, ennen kuin aloin tuntea oloni kummalliseksi ja päätin lähteä takaisin kotiin noin parin kymmenen metrin päähän. Kotirantaani vastapäätä olevalle saarelle on matkaa noin ehkä parisen sataa metriä, enkä erottanut, keitä nämä veneilijät olivat.
En ole tainut nähdä näitä heppuja enää toiste, mutta heidän arvoituksensa on yhä minulta ratkaisematta.
Noora kirjoitti:
Tästä on jo pari vuotta.
Oltiin kaverin kanssa meijän pihalla (kello oli jotain 10 illalla, melko pimeää ja talvi) ja sitten katoin taivaalle ja sanoin kaverille, että kato, tuolla on Otava. Sitten ku se katto nii just siitä Otavan päältä meni kaks sellasta isoa valopalloa. Molemmat katsottiin toisiamme ja sitten taas taivaalle ja oltiin ihan ihmeissämme Valopallot lensivät keskinopeasti, nopeampaa kuin lentokoneet eikä mitään ääntä kuulunut, kääntyivät yhtäkkiä puolikierroksen ympäri (vaihtoivat paikkoja tavallaan) ja jatkoivat paljon nopeammin eteenpäin. Juostiin talon taakse että vielä nähtäisiin, mutta ne olivat jo ehtineet kadota.
Lentokoneita ei voinut olla kyseessä. Ne eivät lennä niin matalalla, ei kuulunut yhtään mitään, eivätkä lentokoneet tiettävästi pyöri ympäri.
Saattoi olla satelliitti, tiedä häntä, mutta pelottava se oli.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Paranormaalit Kokemukset Marraskuu 2007 (Osa 2)
Crystalene kirjoitti:
Minulle sattui muutama vuosi sitten erittäin kumma tapahtuma. Olin niin stressaantunut muista elämän asioista etten edes tuolloin uskonut mihinkään yliluonnolliselta vaikuttavaankaan. Olin usein ollut edeltävät vuodet kaverini talossa yökylässä, bileissä, jne… eli kävin usein ystäväni luona.
Ystäväni perhe asui seitsemistään perheen isän mummon vanhassa, kuluneessa, yksikerroksisessa talossa, jossa olivat asuneet jo useamman vuoden. Heillä oli tuolloin yksi koira ja kolme kissaa.
Me tultiin tapamme mukaan kaverini kanssa autolla yömyöhään seikkailulta muusta pitäjästä silloiset poikaystävämme mukanamme ja istuskeltiin keittiössä muutaman tunnin kunnes jäimme minun poikaystäväni kanssa keittiön lattialle nukkumaan. Muistan kun unen läpi kuulin, että joku kolistelee keittiössä niin pirusti kattiloita ja käveli ihan selkein askelin. Luulin sen olevan kaverin pikkusisko yöllä pimeässä juotavaa hakemassa, koska siskot nukkuivat toisessa huoneessa kevyen väliverhon takana, niin että kuorsauskin kuului selvästi. Muistan että unissani kysyin vihaisesti: ”Kuka hitto siel vielä tähänaikaan kolistelee??!”, unen läpi kuulin äänen: ”Nuku sinä vaan…anteeksi, anteeksi..” Mutta kun aloin kuulla pöydällä olevan nakki-paketin rapistelua, heräsin ja astioiden kilinä jatkui edelleen. Ajattelin tietenkin eläinten olevan asialla ja nousin laittamaan valot päälle ja rapistelu loppui. Kävin tarkistamassa eläinten olinpaikan ja
ihmetyksekseni huomasin, että koira nukkui kaverini vieressä ja kissat kaikki jalkopäässä ihan täyttä unta… Ajattelin sen olevan vain unta tälläkertaa…
Menin patjalle takaisin edelleen ja ummistin silmäni. Ei siinä vielä kaikki, nyt aloin kuulla askelia lattialta, aivan patjani vierestä ja niin aamuvarhaisella kesä-aikaan, en peiton alta erottanut ketään kävelemässä keittiössä vaikka ympärille näki ihan selvästi! Sydän alko tässä vaiheessa takomaan. Askeleet kiersi joku 3 min ympäri patjaa, ja ajattelin hetken et nyt joku viilaa kuitenkin pahasti linssiin tässä mua. Peiton alla oli niin sairaan kuuma
Kun peiton alla tuli kuuma makoilemiseen siirryin hetkeksi aikaa olohuoneeseen. Ajattelin vain kuulleeni harhoja, joten yritin uudestaan nukkua. Nyt sitten alko tulla se tunne että ovella joku tuijotti mua ja vaivihkaa kurkistin peiton alta eikä siel ollut ketään. Muistan mielessäni sanoneeni että ”Jätä Mut rauhaan!”, kun pelkäsin niin kovasti. Joku alko kävellä olohuoneessa, enkä enää uskaltanut kurkata, eilisestä lattialle unohtunut sipsipussikin alko rapista…
Mä juoksin takaisin keittöön syvälle poikystävän kainaloon, ja siihen muistan nukahtaneeni.
Aamulla ku nousin, keittön yläkaapit ja kaikki kaapit oli auki vaikka eläimet eivät niihin ylety! Ulko ovikin oli kuulemma ollut kiinni ja visusti lukossa vaikka kaverin äiti epäilikin naapuria. Kaverin äitille ja kaverille sitä selitin sillon ruokapöydässä, ja kaverin äitikin luuli että pienemmät siskot olivat kävellet unissansa… vanhemmat nukkuivat kesäisin asuntovaunussa ovet lukossa, kahdestaan.
Kaveri on nykyään itsekkin todistamassa että kyl siellä joku keittössä kolistelee koska se kerto mulle seuravaa:
Se oli tulossa yhdeltä yöllä vielä kaupungista (ne asuu muute mettän keskellä) kahvilta abcltä.
Siskot eivät ollet kotona yötään. Se kävi siinä ihan normaalisti nukkumaan heti. Se oli kuulemma pyöriny sängyssä hetken ja ajatellu jotai ihan muuta ku se alko kans kuulla kauheeta kattiloiden kilistelyä samaisesta keittöstä ja ihan ihmisen askelia. Se huus ääneen et kuka siellä ja kävi laittamassa keittöön valot, jonka jälkeen äänet loppuivat.
Samaisessa talossa on vielä käynyt yks juttu kun kaverin pikkusisko oli ottamassa pois narulta ilta-myöhään pyykkejä. Mäkin olin sillon taas siellä kuten usein muutenkin.
Se juoksi yhtäkkiä kirkuen sisään ja sano että siellä oli hirvi, kun hän kuuli outoa mölinää puskasta. ”Tulkaa joku ottamaan mun kanssa nää pyykit.” Mä menin sinne ulko-harjan kanssa ”vartioimaan”. Me hiivittiin sinne katsomaan niin yhtäkkiä jostain pimeästä kuulu sellanen ääni kuin joku olis potkassu peltitynnyrin kumoon. Mä siinä hetken ihmettelin ja huutelin kaverin äitiä nimeltä, koska niitten asuntovaunu oli siellä takapihalla samassa suunnassa. Ei mitään kuulunu. Sisko otti siinä pyykkejään ja yhtäkkiä alko kuulua jostai pimeydestä outoa höpötystä josta ei saanut selvää ja joka tuli siitä ihan läheltä. Salamana siihen jäi pyykit ja juostiin sisälle, joskin kaveri oli lukinnut oven kiusallaan:D
En varmasti ikinä ole ollut enempää paniikissa vaikka lukuisat kauhuelokuvat kattoneena ei pitäis enää mitään pelätä!… xD
Selittäkääs noitten juttujen järkiperäisyys mulle. Mä en ole ainakaan itse vielä tähän päiväänkään mennessä löytänyt mitään todistettavaa syytä noille äänille.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Mainos: Tee oma T-Paita
Paranormaalit Kokemukset Marraskuu 2007
Ystävänsä menettänyt tyttö kirjoitti:
Olimme kävelemässä kotiin koulusta, kun takaamme kuului pyssynlaukaus. Käännyimme katsomaan, mutta mitään ei näkynyt. Perässämme ei kävellyt ketään ja molemmat olimme varmoja, että se kuului aivan selän takaa. Ystäväni alkoi kuulla tälläisiä juttuja yhä useammin ja useammin. Hän ei kertonut vanhemmilleen, mutta kertoi kyllä minulle. Hän alkoi kuulla enemmän asioita esim. kirkumista ja puhetta. Sitten hän sekosi ja eikä hänelle keretty hankkia apua, niin hän ampui itsensä. Voisiko itsensä ampuminen johtua siitä, että hän kertoi kuulleensa useita laukauksia ja ääniä jotka sanovat: aikasi on ohi, kun ammut itsesi, annat elämän toisille. Ääni kuului koko ajan kovemmin ja selvemmin. Pian hän uskoikin sitten sitä. Ikävää… 🙁
Nimetön kirjoitti:
Oli myöhä kevät ilta. Äiti käski minut nukkumaan. Lueskelin sängyssä ja kun lopetin minulle tuli tosi kumma olo. Minua alkoi pelottamaan kauheasti jostain syystä. Kun katsoin ikkunasta ulos (normaalisti pidän verhot kiinni), niin tiellä seisoi pieni tyttö valkeassa puvussa ja se tuijotti minua ja sitten se hävisi. Menin peiton alle, koska hämmennyin pelosta niin kovasti.
Phaze kirjoitti:
Menin toissakesänä tyttöystäväni ja hänen äitinsä kanssa heidän mummonsa mökille ja jo ennen sitä tyttöystäväni oli pelotellut minua esim. näillä, kun aikoinaan kaikki mökillä olijat olivat ulkona niin tyttöystäväni pikkuveli, joka oli silloin varmaan 6 sanoi äidilleen ”äti kuka tuolta ikkunasta heiluttaa” vaikkei sisällä ollut ketään. Myös toinen jolla minua on peloteltu on sellainen, että tyttöystäväni siskon lapsi joka on seitsemän, niin he menivät kerran alas saunaan ja se sanoi äidilleen ”kuka toi pikkutyttö on” vaikkei siellä ollut ketään. Kuitenkin kun menimme mökin pihaan niin minun oli jostain syystä pakko katsoa sen mökin ylimpiin ikkunoihin ja näin yhden ikkunan ohi menevän jonkin valkoisen hahmon. Koitin etsiä ympäriltä jotain mistä olisi voinut heijastua, mutta ei mitään ollut sellaista. Kun menimme sisälle, niin sen mummo kertoi, että oli luullut meidän tulleen, kun se näki pari minuuttia ennen saapumistamme jonkun vilahtavan yläkertaan. Alkoi hiukan pelottamaan, koska meidän piti nukkua siellä yläkerrassa…
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Paranormaalit Kokemukset Lokakuu 2007
Huokaus kirjoitti:
Olen lukenut eri kirjoittajien tarinoita ja uskaltaudun vihdoin kertomaan näistä, äidille ja isälleni tapahtuneista jutuista. En tiedä miksikä ne voisi luokitella, mutta jotain outoa talossa tapahtuu. Tapahtumat liittyvät lapsuudenkotiin. Kotitaloni on yli 100 vuotta vanha ja remontoitu 1980-luvulla. Oikeestaan kaikki on alkanut siitä, kun isäni avasi vanhan oviaukon (joka remontin yhteydessä suljettiin 1980) uudestaan käyttöön. Näin me itse olemme päätelleet. Tapahtumien ns. säännöllinen/epäsäännöllinen viikonpäivä on ollut TIISTAI. Se me ollaan nyt ihan viime aikoina huomattu. Ilmiöt ovat suurelta osin ”valoja”, askeleita ja erilaisia ääniä(huokauksia, puheensorinaa).
1. Äitini heräsi yöllä koiramme murinaan ja epämääräseen vikinään. Oletti ensimmäisenä, että koiralla on tarve päästä tarpeilleen. Ylös noustuaan ja keittiöön päästyään hän huomasi koiran murisevan ja tuijottavan pelokkaasti keittiön päädyssä olevaa ikkunaa. Ikkunan ympärillä oli sininen valojuova seuraten ikkunankarmeja. Se kesti kuulemma joitain sekuntteja ja sitten hävisi. Tälle ei koskaan löytyny mitään järkevää selitystä?
2. Äidilläni on usein ollut tunne, että joku ”hengittää selän takana”. Kerrankin hän oli kodinhoitohuoneessa puuhastelemassa jotain ja kuuli äänen (raskas/syvä huokaus) selkänsä takaa. Oletti sen olevan isäni ja alkoi jutella. Ihmetteli, kun ei kuulu vastausta? Taakse katsottuaan ei sielä ollutkan ketään… Isä ja koira olivat ulkona lenkillä ja tulivat hetken kuluttua kotiin. Näitä tilanteita on ollut useita? Koiramme, joka nyt on edesmennyt seurasi usein seisten ja tarkkaavaisesti pää vinossa ”jotain ” joka liikkui, ilman että kukaan muu huomasi mitään tai ketään.
3. Äitini oli tulllut juuri kotiin töistä(iltapäivällä) ja tyhjensi astianpesukonetta ja kuuli yhtäkkiä epämäärästä sähisevää ääntä. Nostaessaan päätä hän huomasi keittönpöydän vieressä, ilmassa noin 160 cm korkeudessa epämääräisen neliskanttisen valon, jota kesti taas pienen hetken ja sitten hävisi. Tämä säikäytti äitini todella. Hän aina muistelee sitä ja ihmettelee, että mitä se oli? Saman tyylistä, kuin se ikkunan ympärillä oleva valo. Tämä tapahtui tänäkeväänä.
4. Isä heräsi yöllä ääniin/tunteeseen että joku tuli ulko-ovesta sisään. Ovi narisee, joten siksi herätti äidin ja oli ihan varma, että joku on tullu varkaisiin. He nousivat ylös ja hiipivät pimeässä keittön puolelle ja kävelivät koko talon läpi löytämättä ketään. Näitä yöllisiä ääniä on kuulunut usein tai siis monta kertaa. Isäni on herkkäuninen herää yleensä jo klo.4.00-5.00 välillä keittämään ensimmäiset kahvit, joten ehkä siksi herkempi kuulemaan. Usein on kulunut puheensorinaa, kuin jostain syvältä ja kaukaa, erottamatta selvemmin, että mitä puhutaan.
5. Tämä tapahtui nyt kesällä ja oli tiistai päivä. Äitini soitti (Keskiviikkona) lähdettyäni(tiistaina), että olinko käynyt vielä suihkussa ennen lähtöäni ja että mihinkä olin laittanut pyyhkeeni kuivumaan. Ihmettelin kysymystä? Sanoin, että en käynyt suihkussa ja asetin pyyhkeen(maanantaina illalla) kylpyhuoneen seinässäolevalle tangolle.
Kun he olivat palanneet kotiin vietyänsä minut, paloi keittiössä, wc:ssä ja kylpyhuoneen peilinpäällä valo ja edellisenä iltana(maanantaina) käyttämäni kylpypyyhe oli läjässä saunan lattialla ja märkänä, kuin joku olisi juuri sitä käyttänyt. Äiti oli heti valpas ja kokeili suihkukaapin lattiaa, että onko se märkä, mutta niin ei ollut. Ei myöskään mikään muu. Miten se kylpypyyhe oli joutunut saunan lattialle ja miten se voi olla märkänä ? Entä ne valot? Olemme aivan varmoja, että valot olivat pois päältä, kun lähdimme. Meitä oli kolme ihmistä sitä todistamassa. Kesällä ei paljonkaan valoja pidetä päällä, joten ei varmaankaan olleet unohtuneet ja kenelläkään muulla ei ole sinne avainta. Ei selitystä tällekkään?
Tässä on nyt joitain tapahtumia. Pidempiä ja monimutkasempia en jaksa nyt kirjottaa, mutta jotain osviittaa, että jotain kummaa talossa tapahtuu…
Lotta kirjoitti:
Viime yönä kotonani, rappusisa alkoi uulua askeleten ääniä. Ajattelin että se oli vain kämppikseni, mutta ei. Rappusissa rampattiin parin minuutin välein. Yhtäkkiä kuulin, kuin joku avaisi oveani. Olin jo huutamassa, että onko pakko juosta niissä portaissa, mutta kukaan ei ollutkaan ovella. Menin laittamaan oven kiinni. Takaisin sänkyyn vain. Seuraavaksi kuulin, kuin joku olisi kävellyt huoneessani. Avasin silmäni, edessäni seisoi pieni tyttö MINUN vanhan nalleni kanssa. Hän kysyi miksi olen hänen sängyssään. Ajattelin että tämä on vain unta ja pistin silmät kiinni ja ajattelin, että nyt herään ja avasin taas silmäni. Hän oli vieläkin siinä. Nyt tytön naama alkoi jo olla vihainen. Hänen silmänsä alkoivat punertaa ja hän kuristi nalleani. Hän alkoi huutaa. Huusin koska hän huusi. Aloin itkeä ja huusin vielä lujempaa, jolloin tyttö alkoi haihtua pois. Nalle putosi lattialle tytön haihduttua. En pyhstynyt nukkumaan enää ja menin kämppäkäverini viereen yöksi. Hän kysyi että miksi huusin vähän aikaa sitten. Tämä oli kamala kokemus minulle, joka pelkään katsoa nössöimpiäkin kauhuleffoja.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Paranormaalit Kokemukset Syyskuu 2007 (Osa 2)
Tuntematon kirjoitti:
Olin tänään pelaamassa tietokoneella, kun kuulin, että aivan kuin joku olisi pomppinut meidän pihalla olevalla trampoliinilla. Kun menin katsomaan viereisen huoneen ikkunasta, ei siellä näkynyt mitään, mutta ääni kuului silti. Sitten kun isä meni ulos kuului vain tömähdys ja raskaita askelia, aivan kuin joku olisi juossut kiireellä, läheiseen metsään päin.
Olen kuullut vastaavanlaisia useastikin, jopa eräs ystävänikin on kuullut sen, joten se ei voi olla mikään hallusinaatio tms. Kun joskus olen käynyt siellä metsässä olen kuullut vastaavanlaisia askelia, mutten keksi niille juuri mitään selitystä. Siellä metsässä on myös vanhan talon rauniot.
Baazi kirjoitti:
Aika pitkä tarina tuli mut jos jaksatte lukea niin olis kiva kuulla mielipiteitä ja ehdotuksia et mikähän tuo kyseinen ”juttu” olis voinu olla?
Tästä on jo vuosia aikaa, mutta halusinpa nyt jakaa tämän teidän kanssanne, kun satuin vahingossa surffailemaan näillä sivustoilla. Elikkä oltiin perhelomalla Kanariansaarilla. Semmonen pienempi vähän sivummalla oleva ranta (pituutta varmaan 50m), missä oli laavaa sun muuta hiekkaa kovettunu aallonmurtajiks sivuille ja semmosia laava kökkäreitä siellä täällä. Eräänlainen poukama.
Noh, oltiin junnuja (mä ehkä 13 ja serkku 15) taisin just olla mennyt yläasteelle. No kuitenkin. Muistan sen silti niinkuin eilisen. Hypittiin siinä rannassa sitten niiltä laavamöykyiltä toisille, ehkä vyötäröön asti oli vettä. Sit lähettiin pomppimaan niitä pitkin vähä syvemmälle. (nehän laavakökkäreet on mustia kun ne kovettuu), kunnes yhdestä kökkäreestä jatkuikin tasainen, noin metrin leveä, useita metrejä pitkä jokin punainen ”juttu”?. Vähän pelotti ja ihmetytti et mikä se on. Käveltiin vielä siinä päällä ja tuntui ihan kiveltä/laavalta. Röpöläinen kova pinta. Ei hirveen montaa askelta uskaltanu kävellä sitä eteenpäin, kun lähettiin kertomaan vanhemmille siitä löydöstä. Mentiin rantaan. Sitten yritettiin uudestaan tulla katsomaan sitä niin ei enään löydettykkään sitä mistään vaikka mielestämme yritettiin katsoa samasta kohdasta. Mentiin siinä sitten rantaviivaa ees taas kun se oli pieni ranta, kun
ajateltiin, että oltiin katsottu väärästä kohdasta. No ei sitä silti löytyny mistään. Tämä tapahtui nousuveden aikaan. Voiko vesi nousta niin nopeesti että se ois peittyny? Voiko se olla joku mikä ois ite lähteny liikkeelle? Vai eikö löydetty oikeaa kohtaa vaan? Ainoa mikä siinä hämäsi eniten, oli se, että tää ”juttu” oli ihan tasapaksu ja se jatkui vaan metrejä eteenpäin. Kysymyksiä heräsi silloin ja samat kysymykset vaivaa vieläkin. Ollaan nyt vuosien jälkeen puhuttu vielä siitä ja kumpikaan ei keksi vieläkään mikä se olisi voinut olla, mutta molemmat muistaa sen hyvin. Nimettiin se sitten ”merimakkaraksi” 😀
Mutta se vielä jäi hämäämään että kaukana n. 40m päässä merellä oli hirvee kuohukohta mistä aallot pärskysivät. Todettiin, että se oli siellä. Nojoo, luultavasti joku koralliriutta tai vastaava? Mutta harmi vaan että sitä ei mielestäni näkynyt laskuveden aikaan, jolloin meren pinta on paljon matalammalla ja paljastaisi moiset karit/riutat näkyviin, mutta kaikkeen varmaa löytyy iha järkevä selitys, tosin sitä en oo vaan ite vielä keksiny.
Inflator kirjoitti:
Tämä tapahtui ehkä joskus viime helmikuussa. Asiasta en ole puhunut kuin veljeni kanssa.
Olin kotona veljeni kanssa. Katsoin siinä televisiota ja olin tietokoneella. Silloin tapahtui jotain sellaista kummaa, mitä en unohda vähällä.
Olin lataamassa 2,7 MB pdf-tiedostoa (katsoin asian myöhemmin varmistuakseni) kun koneen näyttö pimeni ja koko talon valot sammuivat vähäksi aikaa. Minä oletin syyksi sähkökatkosta enkä sen kummemmin hätkähtänyt tai mitenkään välittänyt asiasta sen enempää ennen kuin katsoin uudelleen käynnistyneelle näytölle ja tarkemmin kesken jäänyttä latausta. Ladattuna oli tasan 666 KB. Kone tuntui jumittuneen siihen lukuun vähäksi aikaa, mutta sitten lataus jatkui ja kaikki oli normaalina.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]Paranormaalit Kokemukset Syyskuu 2007
Saippuakupla kirjoitti:
Yhtenä iltana noin puoli vuotta sitten luin kirjaa huoneesani. Kello oli jo päälle 11 illalla ja kaikki olivat menneet nukkumaan perheessamme. Yhtäkkiä kuulin aivan, kuin vesi-ilmapallo olisi poksahtanut huoneeni seinällä, mutta huoneesani ei ollut mitään ilmapalloja. Ääni oli minusta aivan pelottava, koska hiljaisuuden oli pilannut tuo outo pelottava ääni. Ääni ei ollut tullu ulkona, siitä olen varma. Se tuli huoneestani selvästi. Hetken aikaa sydän pumputti täysillä ja minua pelotti se ääni. Aivan kuin joku neula olisi lävistänyt pallon. En saanut tietää mikä sen äänen aiheutti, mutta pelottaa välillä, että mistä se ääni lähti. Ei se mistään voinut oikein lähteäkkään, koska sieltä päin mistä ääni kuului, ei ollut muuta kuin ovi.
Pelokas tyttö kirjoitti:
Olin kerran läheisellä raviradalla kaverini kanssa. Kello oli jo jotain 12 ja olin karannut kotoa. Raviradalla oli susia (eilis päivän uutisissa kerrottiin). Kuulimme suden ulvontaa ja me lähdimme toiseen suuntaan kiertämään ravirataa. Sitten edessämme oli kaamea näky! Näin puoliksi ihmisen ja puoliksi suden näköisen olion! Se lähti meitä kohti ja aloimme kirkua täyttä kurkkua. Lähdimme juoksemaan poispäin ja kun katsoin taakseni meitä seurasi vanha mummeli. Pysähdyimme ja katsoimme mummoa, sitten näin kamalan näyn! Mummo muuttui sudeksi ja lähti meidän perään. Onneksi näimme että olimme kotiin vievällä polulla ja susi kääntyi pois. Sen jälkeen en ole ollut siellä!
Hullu kirjoitti:
Olin kerran kaverin kanssa meillä. Pelatiin spiritismiä ja kysytiin, että kuka olet ja sieltä tuli saatana. Halusimme lopetaa ja se sanoi ei. Aloimme itkemään siis kun oltiin 7 vuotta ja kummakkin on nähnny samaan aikaan saman painajaisen. Yksi ilta kun olin samalla kaverilla yötä, kaverin vanhemmat nukkuivat ja sitten alkoi kuulua imurin ääntä. Meidän piti mennä kysymään kaverin äitiltä että miks se siivoo mutta siellä oli alaston mies ja sen silmät kiiluivat. Kun oli pimeää niin otimme taskulampun ja se ei näyttänny edes sen isältä. Me paiskatiin ovi kiinni ja mentiin sängyn alle. Sen jälkeen kuului ulko-oven paiskaus ja alkoi kuulumaan puhetta. Sen jälkeen en ole käynyt kaverilla yötä
Nunnukka kirjoitti:
Mieheni kertoi taannoin nuoruudestaan: Hän on käynyt maatalousoppilaitoksen ja kyseisen oppilaitoksen navetassa kummitteli. Navetassa olevat lehmät eivät pelänneet rottia joita siellä oli, mutta silloin tällöin öisin navetasta alkoi kuulua kovaa hätääntynyttä ammuntaa ja joka kerta kun joku meni tarkistamaan (jos sattui olemaan hereillä) navetan niin siellä ei ollut mitään. Vain lehmien silmistä kuvasti kauhu joten jotakin siellä on ollut/ liikkunut. Opettajat eivät suostuneet puhumaan asiasta. Ehkäpä navetassa on vanha karjakko kummittelemassa…
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
[contact-form-7 404 "Not Found"]
Viimeisimmät kommentit