Opas Ufobongaukseen

Tämä opas on tarkoitettu avuksi ufojen bongaukseen. Ufolla tarkoitetaan yleensä tuntematonta lentävää kohdetta, mutta tässä tapauksessa perehdytään myös mahdollisien älyllisten olentojen vastaanottoon.

Perusasiat

• Ole skeptinen (arvioi näkemääsi)
• Ole selvinpäin (näin vältyt helpommin virhearvioinneilta)
• Ota mukaan kaikki tarvittavat varusteet (mieluiten vähintään kamera ja eväät)
• Tee tutkimus- sekä taustatyö huolella

Valmistautuminen

• Ota mukaan tarvittava välineistö (katso kohta ”Mukaan otettava varustus”)
• Valitse sopiva ajankohta ja paikka
• Voit kokeilla myös meditaatiota ja yrittää pyytää avaruusolentoja tulemaan tiettynä aikana paikalle

Paikka ja aika

• Paikka

Paikaksi kannattaa valita alue, jossa on mahdollisimman hyvä näköyhteys (ei puita lähellä jne.) taivaalle. Yleisimmät ufojenhavaintopaikat ovat syrjäseudulla, jossa voit olla yksin pienen porukan kanssa. Jos haluat saada mahdollisesti lähikontaktin, niin alueella olisi hyvä olla jokin tasainen kohta, johon alus voisi laskeutua. Jotkut sanovat myös, että ufoja voi ilmestyä veden läheisyyteen, joten oma mökki järven rannassa voi olla myös ihan hyvä ja rauhallinen havaintopaikka. Vuorilla ja kukkuloilla on yleensä hyvä näkyvyys taivaalle ja ympäristöön.

• Aika

Paras havaintoaika on yö, mutta aamullakin voi tulla tulosta. Pidä kuitenkin mielessäsi, että yöllä tapahtuu suurin osa ufohavainnoista. Pimeää tähtitaivasta vasten on myös helppo tehdä havaintoja kohteista, joissa on valoja. Sää mieluiten pilvetön. Sopivan paikan löydyttäessä voi sinne kerääntyä muutaman kaverin kanssa, vaikka kerran viikossa. Muista varata havainnointiin aikaa, ufoja ei välttämättä näy ekalla yrittämällä, mutta saatat bongata ainakin pari lentokonetta.

Mukaan otettava varustus

• Kompassi

Tällä voit tarkistaa mahdollisen kohteen tulo- ja menosuunnan myöhempää tutkimusta varten.

• Kaukoputki ja/tai kiikarit

Näillä voit tiirailla näkemääsi kohdetta lähempää. Saman asian ajaa myös hyvän videokameran zoomi, mutta muista, että optinen zoomi on aina digitaalista zoomia parempi. Jos löytyy ylimääräistä rahaa, niin hanki ihmeessä myös yönäkökiikarit.

• Kamera

Videokamera tai normaali kamera. Mukana olisi hyvä olla vähintään normaali valokuvakamera, mutta suosittelen digikameraa ja videokameraa. Näillä sinun on tarkoitus tallentaa kohteesi videona tai kuvana mahdollista jatkotutkintaa varten. Aina on hyvä olla todisteita näkemästäsi. Muista säilyttää alkuperäinen nauha, muistikortti tai filmi, jossa aineisto on tallessa. Jos sinulla on enemmän rahaa tuhlattavana, niin hanki ihmeessä lämpökamera, jolla voit bongailla myös ihmissilmälle näkymättömissä olevia ufoja.

• Taskulamppu ja/tai laaseri

Taskulampulla tai laaserilla voit koittaa lähettää jonkinlaisia merkkejä ufolle ja katsoa reagoiko se lähetettyihin merkkeihisi. Voit mahdollisesti saada vastauksen tai alus voi lähestyä sinua. Tämä helpottaa mahdollista lähikontaktia.

• Ääninauhuri

Tällä voit nauhoittaa mahdollisia ääniä, mutta yleensä avaruuden entiteettien ns. kehittyneemmät alukset eivät pidä ääntä. Kova ääni viittaa yleensä ihmisten tekemiin laitteisiin (lentokoneet, helikopterit ym.).

• Geiger-mittari

Mahdollisien säteilyarvojen mittauksiin. Kannattaa käyttää vain lähikontakteissa.

• Muistivihko ja kynä

Muistivihkoon kannattaa kirjata ylös tärkeimmät asiat, kuten kohteen muoto, tulo- ja menosuunta, nopeus, havaintoaika jne.

• Radiopuhelimet tai kännykät

Jos teitä on useita ja olette sijoittuneet kauas toisistanne, niin radiopuhelimilla tai kännyköillä on hyvä pitää yhteyttä. Myös reitiltä eksyessänne voitte soittaa apua.

Tulosten analysointi ja todisteiden tutkiminen

Pidä mielessäsi, että tuntematon näkemäsi kohde ei välttämättä ole avaruusalus, vaan se voi olla vaikka lentokone. Tämän takia onkin tarkkaa huomioida ja kirjata ylös kohteen muoto, valojen väri, nopeus, liikkeet (siksakkia vaiko suoraan), suunta, lentokorkeus, ääni jne. Tulosten perusteella voit helposti rajata pois lentokoneen, kuumailmapallon ym. mahdollisuudet. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä meteorologeihin, ilmailuviranomaisiin ym. ja ottaa selvää oliko alueella luonnonilmiöitä, lentokoneita tai muita asioita, jotka saattavat selittää näkemäsi asiat.

Jos kohde liikkuu nopeilla liikkeillä tehden u-käännöksiä tai on koonsa puolesta todella iso, niin silloin se saattaa viitata maan ulkopuolisen rodun ohjaamaan alukseen, mutta jos se on vain valopiste taivaalla, niin se voi olla vaikkapa lentokone tai planeetta. Ole siis tarkkana ja pitäydy faktoissa.

Yleisimpiä virhearviointeja

Ylempänä tulikin mainittua joitain virhearviointeja, mutta tässä tulee lista yleisimmistä virhearvioinneista. Lentokone, kuumailmapallo, säähavaintopallo, ilmalaiva, helikopteri, planeetta, satelliitti ja meteoriitti ovat yleisimpiä kohteita, jotka tulkitaan väärin.

Yleisimpiä mahdollisten avaruusalusten muotoja

Yleisimmin havaitut avaruusalukset ovat klassisen lautasen muotoisia, mutta niitä on nähty myös sikarin muotoisia, sekä mm. kolmion muotoisia. Kannattaa pitää myös mielessä, että osa saattaa olla armeijan salaisia operaatioita.

Lähikontaktissa toimiminen

Jos alus laskeutuu läheisyyteesi ja sieltä tulee ulos olentoja, niin pyri käyttäytymään rauhallisesti ja osoita, että olet valmiina kontaktiin, mutta jos olentojen käyttäytyminen vaikuttaa vihamieliseltä, niin juokse karkuun ja osoita selvästi, että haluat olla rauhassa. Yleensä olentojen on kuitenkin raportoitu olevan rauhallisia ja hyvää tarkoittavia.

Loppusanat

Siitä vaan bongailemaan ufoja. Helpoimmalla ja halvimmalla pääsee, kun katselee satunnaisesti ulkona liikkuessaan taivaalle, jolloin kannattaa kuitenkin pitää ainakin digikamera mukana.

Tee tutkimus huolella ja ota yhteyttä tahoihin, jotka voivat kertoa oliko alueella lentokoneita, näkyikö tutkassa, oliko kyseisenä aikana luonnonilmiöitä jne. Jos päädyt todisteidesi kera tulokseen, että kyseessä on ollut maan ulkopuolisen rodun edustaja, niin otappa ihmeessä yhteyttä Parablogiin tai vaikka Suomen ufotutkijoille. 😉

Lähteet: Suurimmilta osin erilaisista dokumenteista ym. saatu yleistieto, sekä omat ideat.

Puuttuuko tästä oppaasta jotain? Onko tässä korjattavia asiavirheitä? Ilmoita kommenttikentässä, niin voimme korjata asian ja taata paremman tiedon lähteen tuleville käyttäjille.

Kiitokset Korvapuikolle tämän oppaan tekemisen ehdoittamisesta, sekä parista lisäyksestä.

Viimeksi päivitetty: 21.01.2016

– Wespa