Search

Haastattelussa Tapani Koivula Suomen Ufotutkijoista, osa 1

Haastattelussa Tapani Koivula Suomen Ufotutkijoista. Tässä haastattelun ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistaan huomenissa.


Mikä on SUT?

– SUT eli FUFORA on Suomen Ufotutkijat ry, englanniksi Finnish UFO Research Association. Järjestö on Suomen suurin ufotutkimusta tekevä yhteisö. Seura perustettiin vuonna 1973. Itse olen siinä ollut mukana vuodesta 1974. Sitä ennen olin perustamassa jo vuonna 1968 Oulun Ufokerhoa. Ensimmäinen ufotutkimusseura Interplanetistit perustettiin vuonna 1962.

Miten yhdistyksenne määrittelee ufon?

– Kovin usein tiedotusvälineissä ufolla tarkoitetaan vieraiden sivilisaatioiden avaruusalusta. Yhdistyksemme pyrkii tieteellisyyteen, ja siksi meille ufo tarkoittaa lähtötilanteessa vain sitä mitä nuo kirjaimet merkitsevät eli Unidentified Flying Object (tunnistamaton lentävä kohde).

Kerro vähän itsestäsi

– Kaikkien näiden 41 vuoden ajan, joina olen aktiivisesti ufoja tutkinut, minulla on ollut melko monipuolinen siviiliminä. Samoihin aikoihin kun aloitin ufotutkimukset, aloitin arkkitehdin opinnot Oulun yliopistossa. Siinä sivussa olen tehnyt kaikkea minkä olen kokenut mielenkiintoisena ja tärkeänä: kirjoitellut pakinoita ja kirjoja, matkustellut 56 maassa, asunut Tansaniassa, juossut yhden maratonin ja hiihtänyt Finlandia-hiihdon, 76 km 20 asteen pakkasessa, pelannut kesät talvet futista ja lentistä, kerännyt yli 2000 erilaista tulitikkuetikettiä, pelannut shakkia internetissä tuhansia otteluita ja samalla käynyt maailmoita syleileviä keskusteluja pelikavereiden kanssa, vetänyt 5 vuoden ajan Radio Rajatietoa pääkaupunkiseudulla kuuluvassa Lähiradiossa, elänyt perhe-elämää, viihtynyt elokuvateattereissa ja kahviloissa, toiminut junissa amatööriterapeuttina… Sen verran vilkasta on ollut tässä elämässä, että seuraavan ehkä vietän leppoisammissa merkeissä jonkin eksoplaneetan kultaisilla hiekkarannoilla, humanoidityttöjen tarjoillessa eksoottisia drinkkejä.

Sanot, että SUT pyrkii tieteelliseen tutkimukseen. Onko teillä siihen edellytyksiä? Monellako jäsenistänne on tieteellinen koulutus?

– Tässä kohtaa on syytä olla nöyrä ja rehellinen. Tieteellisyyden tavoite pakostakin jää vajavaiseksi, koska vähemmistö jäsenistöstämme on saanut akateemisen koulutuksen. Tietysti kuka tahansa voi tehdä tieteellistä tutkimusta, mutta se vaatii kyllä laajaa itseopiskelua. Ehkä vajaalla 10 prosentilla jäsenistöstämme on akateeminen koulutus. Tutkimustemme rimaa yritämme pitää jollain korkeudella edellyttämällä tutkijajäseniltä ufoaiheisen testin läpäisemistä. Ja tutkijajäsenyyttä voi hakea vasta puolen vuoden perusjäsenyyden jälkeen.

Olet seuran varapuheenjohtaja ja entinen puheenjohtaja useamman vuoden ajalta. Mikä on oma koulutuksesi?

– Olen Oulun yliopistossa suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon eli valmistunut arkkitehdiksi. Parastaikaa valmistelen Ouluun väitöskirjaa alalta, jota olen viime vuosikymmeninä työssäni Helsingin kaupungilla tutkinut ja kehittänyt. Väitöskirjani otsikkona on ”Helsingin koulupohjaisten monitoimitalojen ekologinen tarkastelu”.

Miksi et tee väitöskirjaa ufotutkimuksesta?

– Olisi ollut liian vaikeaa saada läpi aidosti totuuteen pyrkivää väitöskirjaa. Ufoja ja muita paranormaaleja ilmiöitä saa jo tänä päivänä käsitellä suomalaisten korkeakoulujen graduissa ja väitöskirjoissa, kunhan et väitä, että ne ovat todellisia.

Eikös juuri valmistunut väitöskirja ufoista?

– Kyllä. Jaakko Närvä, joka muuten on meidän entinen varapuheenjohtajamme, väitteli viime joulukuussa Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella. Jaakon väitöskirjassa on paljon mielenkiintoista aineistoa, mutta hänkin joutui keskittymään ufoilmiöiden uskonnollisiin piirteisiin, sen sijaan että olisi saanut pureutua keskeiseen kysymykseen, mitä ufot ovat ja onko osa niistä vieraiden sivilisaatioiden lentoaluksia.

Eli jäikö tuokin väitöskirja nollatutkimukseksi?

– Noin ei voi sanoa. Jaakon väitöskirja on uraauurtava, ja uskon, että sen jälkeen monen nuoren opiskelijan on helpompi saada ufoaiheisia yliopistotutkimuksia hyväksytyiksi. Väitöskirja kannattaa kyllä lukea jo senkin vuoksi, että se sisältää runsaasti mielenkiintoisia ufojuttuja. Osa niistä on lainattu ufokirjastani ”Ufojen kosminen viesti” ja toisaalta puheenjohtajamme Björn Borgin ufokirjoista.

Minkälainen on ufotutkijan tavallinen työpäivä?

– Koska olen normaalisti rakennuttaja-arkkitehtina Helsingin kaupungilla, en ehkä voi puhua ufotutkijan työpäivistä. Mutta ufotutkijan työ on mainiota vaihtelua mille tahansa tämän yhteiskunnan siviilityölle. Ufotutkijan arkipäivää on tutkia ilmoitettuja ufohavaintoja. Useimmiten tutkitaan jo havaittua ufoilmiötä, jolloin aluksi yritetään etsiä havainnolle normaalia selitystä. Jos sitä ei löydy, vertaillaan tapausta kansainvälisiin ufoilmiöihin. Usein löytyy mielenkiintoisia yhtymäkohtia. Tietyissä ufotapaustyypeissä merkillisetkin yksityiskohdat toistuvat. Esimerkiksi ufosieppauksissa ym. -kontakteissa esiintyy muistikatkoja. Samoin kohdehenkilöiden suhteen tapahtuu valikointia, niin että olentojen ulkopuolisiksi kokemat ihmiset lamaannutetaan tapahtumien ajaksi. Jälkeenpäin he korkeintaan muistavat olentojen saapumisen, mutta eivät mitään muuta. Samoin kontakteissa toistuvat tietyt viestit, esimerkiksi olentojen huoli maapallon saastumisesta. Sillä on ollut konkreettinen vaikutus myös omaan painotukseeni työelämässä. Viimeiset 15 vuotta olen erikoistunut ekologiseen rakentamiseen.

Mielenkiintoisimmissa ufotapauksissa otamme kokijoihin yhteyttä, yleensä puhelimella, mutta joskus myös vierailemalla heidän luonaan ja havaintopaikkoja tutkien. Silloin tällöin löytyy tapauksiin liittyviä kappaleita, joita pyritään tutkimaan laboratorioissa.

Suuri osa ufotutkijan työtä on osallistuminen kokouksiin ja seminaareihin, joko puheenjohtajana tai tavallisena osallistujana. Esitelmämatkat eri puolille Suomea ovat eräs mielenkiintoisimpia ja antoisimpia osa-alueita ufotutkijan työssä, samoin haastattelut tiedotusvälineisiin. Taustatiedon keruu ja opiskelu kuuluu oleellisena osana ufotutkijan arkipäivään. Lisätietoa hankitaan internetistä, kirjoista ja lehdistä.

Miten ajauduit ufotukimuksen pariin?

– Oulussa ilmestyvässä Kalevassa oli 1960-luvulla useita Matias Päätalon ufoartikkeleita. Kun Matias ilmoitti lehdessä, että Oulun Pikisaaressa perustettaisiin Oulun Ufokerho, olin heti valmis. Itsellenikin on silti jonkinasteinen mysteerio, miksi juuri minä olin yksi seitsemästä (7) oululaisesta, jotka saapuivat paikalle. Olihan Oulussa tuohon aikaan yli 80.000 asukasta, joista useimmat lukivat Kalevaa… Pitkän kokemukseni kautta uskallan väittää, että jollain tasolla minut on valittu levittämään ufotietoisuutta. Herkemmät ihmiset väittävät näkevänsä ympärilläni avaruusolentoja, jotka auttavat vastaamisessa, kun erilaisten tiedotusvälineiden kuten ParanormaaliBlogin edustajat yrittävät tehdä kimurantteja kysymyksiä.

Kerro muutama mielenpainuvin tapaus tutkimuksistasi?

– Juuri viime viikonvaihteessa kerroin Iso-Syötteen ufoseminaarissa tuossa samassa tunturimaastossa vuonna 1971 eli 38 vuotta sitten sattuneen ufotapauksen, jossa paikalliset Kellolammen veljekset ampuivat ufoa hirvikiväärillä. Ehkä hurjin yksityiskohta oli, että Unto Leinonen -niminen poromies väitti olleensa ampumishetkellä sisällä ufossa. Kahdelta eri taholta kuulin, että avaruusolennot kävivät nuhtelemassa veljeksiä, ja tuntuivat tietävän heidän asiansa pikkutarkasti, jopa pian tapahtuvaa kuolemaa myöten. Leinonen kertoi saaneensa parantajan lahjat ufo-olennoilta. Mielenkiintoista on, että tapauksesta on kaiken aikaa saatu lisää yksityiskohtia. Viimeksi oululainen ufotutkija Anja-Liisa Iisakka, jonka serkkuja Kellolammen veljekset olivat, kuuli veljesten kotiväeltä, että ampumisen jälkeen miehet konttasivat ampumispaikalla. He olivat varmoja, että koska he osuivat hirvikiväärillä ufoon, siitä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt irrota palasia…

– Erittäin mielenkiintoinen oli myös ilmavoimien teknikon Osmo Lieneen ufotapaus. Hän teki veljensä kanssa lähihavainnon matalalla lentävästä konkreettisesta ufosta vuonna 1954 Turun lähellä. Pian sen jälkeen avaruusolennot tulivat heidän kotiinsa vierailulle. Heillä oli mukanaan nykyisten läppärien näköinen laite, jolla he esittelivät Osmolle tämän tulevia elämänvaiheita. Kahden käynnin jälkeen olennot ilmoittivat, että havaitsivat hänessä sen verran haitallisia luonteenpiirteitä, etteivät aikomuksista huolimatta valinneet häntä kontaktihenkilökseen, vaan ainoastaan varalle. Myöhemmin ilmavoimien teknikkona Osmo seurasi kiihtyvällä nopeudella lentävää ufoa, jonka nopeudeksi he mittasivat peräti 43.000 km/h.

– Top-kymppiin luen myös perulaisen insinöörin Vlado Kapetanovichin ufokokemukset. Työskennellessään Andeilla vesivoimalan käyttöpäällikkönä hän joutui tutkimaan yhtäkkistä sähkökatkosta, ja löysi voimalan ulkopuolelle laskeutuneen ufon. Myöhemmin hän vietti ihmistä muistuttavien avaruusolentojen seurassa omien laskujensa mukaan 170 tunnin ajan. Tapasin Vladon kolmasti Perun matkoillani, enkä löytänyt hänessä mitään epäilyttävää. Hän itse epäili olentoja suurvaltojen agenteiksi koko sen ajan, kun hän heitä tapasi. Vasta heidän häivyttyään Vlado sai todisteet siitä, etteivät he voineet olla ihmisiä. Tärkein todiste hänelle oli, että olentojen ennustamat asiat toteutuivat tulevaisuudessa, kuten erään kaupungin tuhoutuminen vuorilta vyöryneiden jää- ja soramassojen vaikutuksesta.

Mikä on tällä hetkellä kuohuttavin ufotapaus Suomessa?

– Omassa kokemuspiirissäni Merivartioston infrapunavideoillaan kuvaamat sauvamaiset ufot, jotka Suomenlahden yläpuolella kiitävät mutkittelevaa rataansa. Sauvavideot ovat nyt parin vuoden ajan olleet kansainvälisillä nettisivuilla, mutta vieläkään ei niille ole löytynyt normaalia selitystä, eikä vastaavia videoita ole tarjottu mistään päin maailmaa. Jostakin syystä Merivartioston ufovideot ovat aktivoineet hämärämiehiä ufotutkimuksen ympärille. Itseäni on uhkailtu vankilatuomioilla ja miljoonan euron sakoilla. Ehkä ufot koetaan joissakin piireissä niin vaarallisena asiana, että ufotutkimusta yritetään kaikin tavoin estää.

Kerro vähän miten Suomen ufotutkimus on kehittynyt vuosien saatossa?

– Yksittäisten ufotutkijoiden tiedot ja taidot ovat kaiken aikaa kehittyneet, mutta itse ufotutkimuksessa on vielä paljon parantamisen varaa. Vain harvalla jäsenellä on tieteellinen koulutus, eikä Suomen Ufotutkijoilla ole ollut mahdollisuuksia järjestää kunnollista lisäkoulutusta jäsenistölleen. Käytännön ufotapausten tutkiminen on samalla parasta jatkokoulutusta uusille jäsenille. Lisääntyneen tiedon ja kokemuksen myötä meillä on nykyisin entistä parempi valmius esittää ufotapauksille normaaleja selitysmalleja tai nähdä merkittävien ufotapausten piirteet jo varhaisessa vaiheessa. Ehkä myös psykologisesti oikea ja hienovarainen lähestyminen suhteessa ufonnäkijöihin ja kontaktihenkilöihin on kehittynyt.

Tekevätkö Suomen ufotutkijat yhteistyötä ulkomaisten ufotutkijoiden kanssa?

– Ehkä eniten on ollut yhteistyötä virolaisten ufotutkijoiden kanssa. Suomen Ufotutkijat on tehnyt useita vierailuja Tallinnaan. Yhteyksiä on ollut myös venäläisiin ja ruotsalaisiin ufotutkijoihin. Internet on nostanut ufotutkimuksen kansainvälisyyden aivan uudelle vuosituhannelle. Meitä on kuitenkin vain kourallinen ufotutkijoita, jotka päivittäin on netin kautta yhteydessä ulkomaisiin ufotutkijoihin ja ufokanaviin. Monilla esteenä on kielitaidon puute. Mielestäni jokaisen ufoista kiinnostuneen on syytä parantaa englannin taitoaan päivittäin, koska valtaosa ufotutkimuksesta käydään englanninkielellä. Tosiasiahan on, että jopa lapset oppivat englantia.

Onko ufoista ja ufotutkimuksesta mitään hyötyä?

– Eipä juuri siinä mielessä kuin tänä päivänä koetaan hyödylliseksi kaikki se, mistä saadaan puristettua lisää rahaa. Asiaa tuleekin lähestyä sitä kautta, että jos yksikin ufotapaus on osoitus vieraiden olentojen saapumisesta maaplaneetalle, sillä on huikaiseva merkitys – tai pitäisi olla – ihmiskunnan ja maapallon tilanteeseen ja yhteiskunnallisiin vaikutussuhteisiin. Siksi onkin erittäin mielenkiintoista, että osa ufotutkijoista on paneutunut Eksopolitiikkaan. He pyrkivät pohtimaan, miten yhteiskunnan rakenteita tulisi kehittää tilanteessa, jossa avaruusolennot ovat jo saapuneet kauniille planeetallemme. Eksopolitiikan internet-sivuja kehittää oululainen Olli Pajula, joka myös on kutsuttu järjestön johtoryhmään.

Mitä mieltä olet tämän vuoden ufohavaintojen lisääntymisestä maailmalla? Onko Suomen päässä tullut vastaan yhtä isoa ufohavaintoryöppyä?

– Varsinaisesti ufohavaintojen määrä ei ole tänä vuonna lisääntynyt, ainakaan merkittävästi. Vaikutelma ufohavaintojen lisääntymisestä johtuu siitä, että suomalaiset toimittajat ovat jostakin syystä entistä kiinnostuneempia ufoista. Se taas saattaa johtua eräiden valtioiden päätöksistä julkistaa aikaisemmin salaisia ufoarkistojaan. Suomessa ilmoitetaan vuosittain noin 100 ufohavaintoa. Varsinainen ufohavaintojen ryöppy tuli 1990-luvun alussa, mutta sekin johtui Juhan af Grannin ufo-ohjelmasta, jolla oli peräti 2 miljoonaa katsojaa Suomessa ja moninkertainen määrä myöhemmin ulkomailla. Olin itse keskeisessä roolissa tuon tv-ohjelman tekemisessä. Grannin tietämys ufoista oli tuohon aikaan varsin vähäinen, ja siksi saatoin asiantuntijana ja käsikirjoittajana vaikuttaa voimakkaasti ohjelman sisältöön. Tuonkaan ohjelman jälkeen ufojen määrä ei sinänsä lisääntynyt, vaan ihmiset innostuivat ohjelman vaikutuksesta ilmoittelemaan eri aikoina tekemistään ufotapauksista. Ufotutkijoihin otti yhteyttä peräti 1000 havainnontekijää, joista yli 300 palautti haastattelulomakkeen. Tämä olikin aikamoinen lisäruiske suomalaiselle ufotutkimukselle, joka lähti uuteen nousuun.

Mitä mieltä olet entisen astronautin Edgar Mitchellin puheista, että maapallolla on vierailtu?

– Mitchellin lausunto ei ole mikään uutinen ufotutkijoille. Edgar Mitchell on jo vuosikymmenien ajan tukenut voimakkaasti sekä ufotutkimusta että myös muiden paranormaalien ilmiöiden tutkimista. Itselleni tosiasia, että avaruusolennot vierailevat maapallolla, kirkastui jo parin vuoden ufotutkimusten jälkeen. Siksi olen jo vuosikymmenien ajan keskittynyt olentotapauksiin epämääräisten valopallohavaintojen sijasta.

Onko selvinnyt, miksi ufot ja avaruusolennot ovat saapuneet maapallolle?

– Parhaiden ja toistuvien ufotapausten perusteella voidaan tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Samoin kontaktitapauksissa kontaktihenkilöt voivat saada satoja ja tuhansia sivuja tietoa avaruusolentojen alkuperästä.

Katso myös osa 2 tästä.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

24 kommenttia aiheeseen: Haastattelussa Tapani Koivula Suomen Ufotutkijoista, osa 1

Sivu 1. Yhteensä 1.1
  • Wespa sanoo:

    Kiitos Kristhor mahtavasta haastattelusta. 🙂

  • Kristhor sanoo:

    Eipä kestä. Mielenkiintoinen haastattelu. Koivula on vakuuttava tyyppi, vaikkakin vähän erikoinen.

  • Hexaa sanoo:

    noniin hyvää piristettä

  • Phazon sanoo:

    hieno homma että Kristhor liittyi ylläpitoon, tervetuloa vaan =)

    Haastattelu oli kyllä mahti idea. 🙂

  • Satunnainen Vieras sanoo:

    Kiitokset ensimmäisestä puolikkaasta, todella mielenkiintoinen haastattelu! Nyt kaikki halukkaat saavat tietoa FUFORAsta ja sen toiminnasta 🙂

  • Hieno juttu!
    Tää on se suunta mihin näkee mielellään paranormaaliblogin ja minkä tahansa tietyn aiheen ympärille keskittyvän blogin kehittyvän: kiinnostavia juttuja sieltä missä asiat oikeesti tapahtuvat.

    Selkääntaputuksia Kristhorille.

  • RockHill sanoo:

    Ainut kiinnostava asia jonka jaksoi lukea oli uhkaukset ne kertovat aika paljon siitä mitä yritetään peitellä ja vaientaa.

  • Mikko sanoo:

    Samaa mieltä Rockhill:in kanssa..Koivula mainitsi jossakin kohdassa että joissain tapauksissa on ollut myös jonkinlaisia kappaleita jotka on viety labraan tutittavaksi. Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää millaisia kappaleita ja mitä niistä on saatu selville..

  • Korn sanoo:

    Mukavaa kuulla välillä oman maankin tapahtumista ja ufoilmiöistä joidenkin indokiinalaisten valopallojen sijaan 😛

  • pole sanoo:

    Tää on ehdottomasti paras artikkeli viikkoihin.

  • Ada sanoo:

    http://www.oddee.com/item_96656.aspx kivoja ja hauskoja paikkoja tossa kyn ja kaikki paikat on oikeesti 😀

  • Ada sanoo:

    http://www.oddee.com/item_96649.aspx ja sama sivu mutta toosi outuja ötököitä

  • metele sanoo:

    hyvä Kristhor.

  • WM_ sanoo:

    Hieno haastattelu!

  • Kristhor sanoo:

    Kiitos kaikille 🙂 Olin itsekkinen innoisani haastattelusta. Haastattelu, kysely, ufo ja kummitus bongaustilaisuus ehdotuksia saa muuten lähettää minulle sähköpostina.

  • SirkkuPeekele sanoo:

    KRISTHOR ei yhtään sen erikoisempi kuin sinä hänen mielestään :=)

  • jiia sanoo:

    loistavaa!

  • Kristhor sanoo:

    anteeksi jos loukkasin

  • Buttoni sanoo:

    Laadukas haastattelu, kiitos tästä.

  • killokki sanoo:

    Kerrankin tämmostä materiaalia. Oon oottanu semmosii haastatteluita, jotka EI OO VIDEOIT ja vihdoin tuli semmonen. Erittäin laadukas haastattelu, kiitti Kristhor.

  • torppa sanoo:

    Hyvä haastattelu, hyviä kysymyksiä ja haastateltava kertoo sopivan tarkasti ja laajasti ajatuksistaan. Ehkä olisin toivonut lisäkysymystä ainakin tuohon väitteeseen sakkouhkasta – sen verran oudon kuuloinen juttu. Samoin ehkä olisi ollut kiinnostavaa kuulla, miksi jo parin vuoden tutkimuksen jälkeen haastateltava alkoi ajatella, että maapallon ulkopuolista elämää on täällä vieraillut. Mutta hyvä juttu oli!

  • Amatsoni sanoo:

    Eipä tuossa mitään uutta ollut…

  • Maailmanmatkaaja sanoo:

    Koivulan haastattelu, ei mitään uutta, kuten Amatsoni sanoo. Koivula on toistanut samoja kertomuksia mantroja vuosia ja nostaa aika yksiä jalustalle, painaa toisia alas, siksi SUT ry:stä on lähtenyt esim kaikki merkittävät hallituksn jäsenet v. 2004 lähtien, jolloin Koivulasta tuli PJ. Ottakaa asioista selvää!

  • purilainen sanoo:

    Itsellä on ollut lähes identtinen kokemus Osmo Lieneen kanssa mutta kaikkia yksityiskohtia en muista, koska olin noin 10-12 vanha tapauksen sattuessa. Joukko olentoja tuli yöllä sängyn viereen ja antoi laitteen, josta näkyi eteen tulevien valintojen seurauksia. Olin sen ikäisenä niin pelokas, että pyysin saada jäädä rauhaan ja sainkin. Se ei todellakaan ollut ensimmäinen kokemus vaan muistan jotain outoja kontakteja ajalta kun oliin 6-7 vuotta. Siihen aikaan näin toistuvia painajaisia, joissa minut ohjattiin ulko-ovelle ja ovelle ilmestyi kuin rappuset ylös ja tumma olento laskeutuu alas hakemaan minut ilman, että voin vaikuttaa asiaan. Painajaisen jälkeen usein havahduin seisoessani seisaaltani ulko-ovea tuijottaen.

Sivu 1. Yhteensä 1.1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *