Lohikäärmeet – Osa historiaamme?
Alkusanat
Lohikäärmeet ovat hyvin tunnettuja ympäri maailmaa ja niistä onkin olemassa mielenkiintoisia myytejä ja kirjoituksia. Onko myyteillä kuitenkin jotain todellisuuspohjaa? Voisiko lohikäärme olla sukupuuttoon kuollut eläinlaji? Tässä artikkelissa pohdimme lohikäärmeiden olemassaolon mahdollisuutta historiassamme.
Olisiko lohikäärme liian outo ollakseen todellinen?
Mielestäni lohikäärmeen tapaisen matelijan olemassaolo aikanaan ei olisi ollut mikään mahdottomuus.
Nykyaikanakin on olemassa hyvinkin erikoisia eläimiä:
– Kameleontti, tämä näkymättömäksi muuttuva eläin. Kameleonttihan ei oikeasti muutu näkymättömäksi, mutta mukautuu taustaan vaihtamalla väriään, josta syntyy katoamisen illuusio. Mielenkiintoinen ominaisuus, jonka kameleontin biologia kuitenkin tekee mahdolliseksi.
– Sähköankerias. Tämä mielenkiintoinen merenelävä voi antaa jopa 650 voltin sähköiskun, joka riittää tappaamaan joissain tapauksissa ihmisenkin. Sähköiskun mahdollistavat erikoiset sähköelimet.
– Papukaija. Tämä hauska lintu osaa matkia ääniä ja puhetta.
Jos joku näistä lajeista olisi kuollut sukupuuttoon satoja vuosia sitten ja osa tiedoista, sekä kirjoituksista olisi hävinnyt aikojen saatossa, niin kuinka helppoa näihin olisi nykypäivänä uskoa? Leimattaisiinko nämäkin myyteiksi?
Myös muita hyvin outoja eläimiä löytyy, joiden taidot biologia/luonto tekee mahdolliseksi.
Olisiko tulen syökseminen mahdollista?
Kaasun syntyminen elimistössä on kohtuullisen luonnollinen prosessi. Sen voimme todistaa itse ihmisinäkin kun pieraisemme. Pierumme on elimistössä kehittynyttä kaasua, jonka saa myös palamaan. Ehkä lohikäärmeillä oli joku biologisesti tärkeä tekijä, jonka avulla he pystyivät varastoimaan kaasua käyttöä varten.
Mahdollisesti lohikäärmeellä oli jonkinlaiset biologisesti kehittyneet ”kipinäluut” tms. millä oli mahdollista saada kipinä aikaan. Lohikäärme siis mahdollisesti syöksi elimistöönsä kertynyttä kaasua ja sitten esim. suussa olevan systeemin avulla aiheutti kipinän. Tämä tuotti reaktion, jonka kautta lohikäärme puhalsi tulta ja näin kärvensi uhrinsa.
Toinen vaihtoehto voi olla se, että lohikäärme on kehittänyt elimistössään kahta ainetta, jotka toistensa kanssa reagoidessaan syttyvät palamaan.
Lentäminen
Miten lohikäärme olisi pystynyt lentämään? Eläinmaailmasta ja dinosauruksista löytyy paljon esimerkkejä. Lohikäärmeellä oli mahdollisesti lintujen tapaan ontot luut, jotka mahdollistivat pienemmän painon. Lohikäärmeillä oli mahdollisesti myös voimakkaat lihakset, jotka mahdollistivat lentämisen.
Tässä taiteilijan esimerkki lohikäärmeen lihaksistosta.
Todisteet/Lohikäärmeiden olemassaoloa tukevat viitteet
Yhteneväiset viitteet eri maiden myyteissä:
– Muoto
Käärmemäinen, suomuinen olento, jolla siivet.
– Asuinpaikka
Luola, kallioilla tai vuoristossa.
– Käyttäytyminen
Syöksee tulta, joskus lentää. Syö lihaa.
Tunnettavuus ympäri maailman:
Tunnettu monissa eri maissa ja kulttuureissa kautta historian. Lohikäärmeistä on kirjoitettu myyttejä (vanhoja kirjoitelmia) mm. näissä maissa: Suomi, Kreikka, Kiina, Japani, Englanti, Persia, Liettua, Intia, Indonesia, Korea, Ranska, Saksa, Hollanti, Turkki, Portugali, Meksiko ym. Keski-Amerikan maat…
Luiden/jäänteiden löytyminen:
Lohikäärme ollessaan todellinen kuuluisi matelijoihin, niin kuin esim. krokotiilit, jotka ovat perintöä dinosauruksien ajalta. Lohikäärmeen luut löytyessään voitaisiin tulkita helposti kauan sitten eläneeksi dinosaurukseksi tai mahdollisesti käärmeen jäänteiksi, johtuen oletettavasta muodosta. Tämä herättääkin mielenkiintoisia kysymyksiä, että mikä tuntemamme dinosauruslaji voisikin mahdollisesti olla myyteissä tuntemamme lohikäärme? Lohikäärme voisi olla mahdollisesti esim. lentoliskon jälkeläinen.
Voisiko lohikäärme olla esim. Albertosaurus tai Dracorex?
Vanha biologiankirja:
Muistelmieni mukaan Coast to Coast -radio-ohjelman haastattelussa oleva henkilö kertoi ilmeisesti satoja vuosia vanhasta biologiankirjasta, johon oli kirjattu eri eläimiä ja niiden ominaisuuksia, mm. pituus, paino, väri, elintavat jne. Mielenkiintoisen kirjasta teki se, että tähän biologiankirjaan oli listattu myös lohikäärme. Tällaisia kirjoja on mahdollisesti löydetty enemmänkin kuin yksi.
Miksi lohikäärme on sitten unohtunut historiastamme ja kirjoitukset tulkittu vain myyteiksi?
Historiamme aikana on hävinnyt valtavasti tietoa. Aikoinaan kaikki tieto oli kirjoitettu mm. kääröihin ja kirjoihin, eikä ollut internettiä, kameroita ym. medioita kuten nykyaikana. Monia suuria kirjastoja poltettiin ja elintärkeää tietoa hävitettiin mm. valloitusten aikana. Myöhemmin löytyneet vähäiset kirjoitukset tulkittiin tarinoiksi, koska tuona aikana kyseistä olentoa ei voitu todentaa olevan olemassa.
Loppusanat
Lohikäärme voisi mielestäni olla hyvinkin matelijalaji, joka on osa historiaamme. Useita vanhoja kirjoituksia lohikäärmeiden surmaamisista löytyy ympäri maailmaa, jopa niin paljon, että se on tullut hyvinkin tunnetuksi ilmiöksi mm. piirretyissä sekä erilaisissa vaakunoissa ja patsaissa.
Tässä vielä hienoja kuvia lohikäärmeistä:
http://www.youtube.com/watch?v=OIEJITEc-ZQ
Katso myös Animal Planetin kiinnostava dokumentti aiheesta, jossa tutkitaan lohikäärmeiden olemassaolon mahdollisuutta:
Dokumentin soittolista, alkaa osasta 1.
Myyttejä vai osa historiaamme? Mitä mieltä sinä olet?
Lähteet:
wikipedia.org/Lohikäärme
en.wikipedia.org/wiki/Dragon
geocities.com/antiquity_00/DragonInfo.html
http://www.draconika.com/
Mothman – Sanansaattaja rinnakkaisulottuvuudesta?
Mothman (”Koimies” tai ”Perhosmies”) on suuri, aavemainen olento, jonka kerrotaan ilmestyneen 60-luvun lopulla yli sadalle henkilölle Point Pleasantin kaupungin alueella Länsi-Virginiassa, Yhdysvalloissa. Olennosta tehtiin havaintoja noin vuoden ajan.
Olennon ulkonäön kuvauksissa on ollut jonkin verran eroja, mutta suuri osa silminnäkijöistä on kuvaillut olennon noin kaksi metriseksi, pöllömäiseksi (sillä ei ollut selvää kaulaa tai päätä) olennoksi. Selässä sillä kuvaillaan olevan valtavat, koimaiset siivet, joiden kärkiväli olisi jopa yli kolme metriä, ja sen silmät ovat pyöreät ja kirkkaanpunaiset. Sen kerrotaan liikkuvan sekä lentäen että kävellen. Lentäessään sen on sanottu pitävän kirkuvaa, hiirimäistä ääntä, mutta eräs silminnäkijä kuvasi ääntä naisen huudoksi. Jotkut silminnäkijät kertoivat nähneensä olennolla selvästi miehen vartalon ja kasvot.
Ensimmäinen havainto Mothmanista on marraskuulta 1966. Olento oli lähtenyt nuorisojengin auton perään, ja vaikka nuoret ajoivat minkä pääsivät, olento pysyi kannoilla vaivattomasti. Poliisit uskoivat kauhuissaan olevia nuoria, ja lähtivät haravoimaan aluetta jossa nuoret olivat olennon nähneet, mutta poliisit jäivät ilman tuloksia. Tämän tapahtuman jälkeen poliisille alkoi virrata puheluita oudoista ufo-havainnoista (mm. puista löytyi syviä, siistejä reikiä ja nähtiin outoja valopalloilmiöitä) ja radioitten sekä radiopuhelimien äänihäiriöistä. Asukkaat joutuivat myös merkillisten poltergeist-ilmiöiden uhreiksi ja he olivat nähneet outoja eläimiä. Kerrotaan, että alueelta kuului vielä selittämättömiä vauvojen itkua ja naisten kirkumista. Useat ihmiset raportoivat oudoista, mustiin pukeutuneista miehistä, jotka saattoivat tulla keskellä yötäkin silminnäkijän oven taakse kyselemään olennosta ja muista tapahtumista.
Mothman on kuuluisa Ohio-joella tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka Mothmanin sanotaan ennustaneen ja varoittaneen tästä, tai jopa aiheuttaneen itse onnettomuuden. Jouluaattona vuonna 1967 Ohio-joen ylittävä Silver Bridge -silta romahti liian raskaan kuormituksen takia surmaten 46 ihmistä. Mothmanin kerrotaan myös ilmestyneen Etelä-Dakotassa heinäkuussa 2001, jolloin sen uskottiin ennakoivan WTC-iskuja. Mothmanin ilmestymisen ajatellaan siksi ennakoivan suurta katastrofia, jossa ihmisiä tulee kuolemaan.
Mothmania tutki mm. John Keel, joka myöhemmin kirjoitti aiheesta teoksen The Mothman Prophecies. Keel itse uskoi, että Mothman ilmestyi nimenomaan varoittaakseen Silver Bridgen romahtamisesta. Kirjassa Keel tuo myös esille teoriansa ”rinnakkaisulottuvuudesta”, josta Mothmanin kaltaiset olennot saattaisivat olla kotoisin. Kirjassa hän kertoo olleensa Mothmanin kanssa jonkinlaisessa puheyhteydessä, ja Mothman ennusti hänelle tapahtuman, jossa presidentti Johnson sytyttää Valkoisen Talon joulukuusen valot, ja koko maahan tulee valtava sähkökatkos. Kun kuusen valot sytytettiin, sähkökatkosta ei tullut, vaan täysin samaan aikaan Silver Bridge romahti. Hän kertoo myös saaneensa olennolta ennustuksia Marilyn Monroen ja Robert Kennedyn kuolemista.
Mothmanille yritettiin löytää luonnollinen selitys. Skeptikot arvelivat olennon olevan Mothmanin kokoinen hietakurki, joita alueella oli tuolloinkin runsaasti. Mothmanin punaisten silmien ajateltiin tulleen kurjen pään punaisista täplistä. Mothmanin on ajateltu siis olevan jokin suuri lintu, kuten korppikotka, jonka ruumiin pikkupojat löysivät vuonna 1967.
Kirjasta ja tapahtumista on tehty myös elokuva Mothman – Sanansaattaja (The Mothman Prophecies), jossa John Keeliä näyttelee Richard Gere. Elokuvassa ufo-ilmiöt on jätetty taka-alalle, joten siksi suosittelen lämpimästi lukemaan ensin itse kirjan.
Artikkelin kirjoitti Minna V. ja sillä osallistuttiin Paranormaali Blogin artikkelikilpailuun.
Lähteet:
http://www.paranormaali.com/2008/10/15/mothman/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mothman
http://en.wikipedia.org/wiki/Mothman
http://www.ufofinland.org/index.php?id=3&pid=1157
http://www.paraview.com/mothman_central.htm
http://www.proofparanormal.com/proofarticle7.html
Voit myös katsoa videon, jossa tutkitaan Mothmanin tapausta.
- Mainos: CDON.com The Mothman Prophecies DVD 11 Euroa
Flatwoodsin hirviö
Kerrotaan, että iltapäivänä 12. syyskuuta 1952 Flatwoodissa Länsi-Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa kaksi henkilöä, sheriffi Robert Carr ja varasheriffi Burnell Long oltiin kutsuttu tutkimaan palavaa esinettä, jonka oltiin nähty putoavan taivaasta Elk Riverin lähellä.
Kun hämärä oli koittannut, jalkapalloa pelaavat neljä poikaa olivat nähneet jonkin laskeutuvan Bailey Fisherin talon lähistöllä olevalle kukkulalle. Pojat lähtivät katsomaan tätä outoa asiaa. Seuraan liittyivät Kathleen Mayn kaksi poikaa.
Päästeessään paikan päälle olivat pojat nähneet noin kolmen metrin halkaisijaltaan olevan esineen, joka hohti ja sihisi. Pojat olivat nähneet tämän esineen vieressä leijuvan olennon, jonka kasvot olivat kirkkaan punaiset, pää oli pataässän muotoinen. Olennolla oli kirkkaanvihreät vaatteet, jotka olivat roikkuneet laskoksilla vyötäröllä. Olento vaikutti tulevan lapsia lähemmäksi hyppäyksittäin. He juoksivat äkkiä kukkulalta alas Mayn kotiin ja soittivat sieltä seriffin toimistoon. Asia tutkittiin ja pääteltiin, että lapset olivat nähneet meteorin ja jonkin eläimen, jonka silmät olivat pelästyttäneet lapsiparat.
Hirviöstä on kerrottu paljon sanomalehdissä ja siitä on kirjotettu kirjoja. Kirjoissa julkaissut piirrokset ovat yksiä tunnetuimpia ja pelottavimpia kuvauksia avaruusolennoista.
Vaikkakin se kuuluukin ufologian tunnetuimpiin tapauksiin, ei ole vuosikymmeniinkään siitä ole tapahtunut yhtään edistystä. Yhdysvaltalainen Frank Feschino Jr. innostui aiheesta ja kirjoitti kirjan vuonna 2004 nimeltä ”The Braxton County Monster: The Cover-Up of the Flatwoods Monster Revealed”, jossa hän väittää kertovansa totuuden tapahtuneesta. Feschino arveli myös, että toteemipaaluissa, jotka ovat Itä-Timorissa, on ”kuvattu” tämä sama olento, jonka lapset ja May olivat nähneet.
Artikkelin kirjoitti Katti ja sillä osallistuttiin Paranormaali Blogin artikkelikilpailuun.
Lähteet: wikipedia.org
Allghoi Khorkhoi – Mongolian Tappajamato
Mongolian tappajamato, joka paremmin tunnetaan nimellä Allghoi Khorkoi, elää Mongolian alueella Gobin aavikon eteläisellä puoliskolla.
Madon sanotaan olevan 60 – 150cm pitkä, punaisen värinen, jossa esiintyy mustia laikkuja. Joissain tarinoissa sillä sanotaan myös olevan ennustinpiikit molemmissa päissään, joilla mato tuntee maan tärinät ja pystyy näin paikantamaan uhrin olinpaikan. Aiemmin Mongolian hallitus kielsi artikkelien julkaisemisen tappajamadosta, mutta nykyään sana on vapaa.
Ensimmäinen havainto tappajamadosta tehtiin vuodelta 1926, jonka jälkeen seurasi useita satoja havaintoja.
Huhun mukaan ihmisen tai eläimen ollessa lähellä, mato nousee hiekasta ja tappaa eläimen tai ihmisen. Sanotaan myös Allghoin mieltyneen ihmislihan makuun. Mato väijyy usein lähellä ihmisten telttoja, jurttia ja on erityisesti mieltynyt keltaiseen väriin. Tarinoita liikkuu pojasta, joka leikkii keltaisen värisillä leluila hiekkalaatikolla kotitelttansa vierellä, kun tappajamato hiipii laatikon sisään ja pojan koskettaessa madon päätä, mato tappoi pojan. Pojan vanhemmat lähtivät tutkimaan käärmemäisiä luitkertelujälkiä hiekassa ruumiin luota, joka johti molempien kuolemaan ja jälkeenpäin vanhempien ruumiita ei koskaan öydetty.
Aavikolta on otettu kuvia eläimistä, joiden kuolinsyystä ei ole tietoa, joilla on tappajamadon tyylinen kuolintapa.
Tutkimuksia
Yksi eläimen tutkijoista, tšekki Ivan Mackerle kertoi haastattelussa madon tappamalla sähköiskulla, mutta on myös raportteja joiden mukaan mato suihkuttaa hapon kaltaista ainetta, joka aiheuttaa uhrin välittömän kuoleman.
Madon vastustajat ovat muunmuassa väittäneet eläimen olevan sähköankerias tämän pitkästä matomaisesta olemuksestaan ja siitä, että sähköankeriaiden sähköpurkaukset voivat olla tarpeeksi voimakkaita tappamaan ihmisenkin. Tosin Gobin aavikko ei ole ankeriaalle ideaalinen asumispaikka, koska kyseessä on kala, joka elää suurimman osan elämästään veden alla.
Joistain väitöksistä myös ollaan eläintä yhdistetty kobraan. Kobrat voivat kasvaa jopa yli kolme metrisiksi ja koska joillain kobrilla on punertavan värinen iho, kuin tappajamadon väritys raporttien mukaan.
Katso myös
Brittiläinen tutkisseurue lähti tutkimaan Mongolian tappajamadon arvoitusta 2006
Artikkelin kirjoitti zed ja sillä osallistuttiin Paranormaali Blogin artikkelikilpailuun.
Lähteet: wikipedia.org/wiki/Allghoi_Khorkhoi ja virtuescience.com/mongolian-death-worm.html
Isojalka paljastui kumipuvuksi
Me skeptikot voimme olla jälleen ylpeitä itsestämme kun olemme sanoneet, ettei isojalkaa ole olemassa – vaikka se väitetäänkin löydetyksi. Tuore DNA-testi nimittäin paljasti isojalan gorillapuvuksi. Sitä en tiedä, että miksi puku piti analysoida. Kyllä luulisi, että tuommoisen voi puvuksi tunnistaa vähän tökkimälläkin.
Mitä opimmekaan? Älkää uskoko liian hyvältä vaikuttavaan ulosteenjauhamiseen. Todennäköisesti tällaisia tapauksia tulee olemaan lisääkin ja todennäköisesti tekijät ovat yhtälailla huomionkipeitä mitä nämä miekkoset, jotka ovat saaneet toivomansa pienen hetken kuuluisuudessa.
Lisää tietoa lähteestä, verkkouutisista.
Katso myös nämä linkit aiheesta:
Isojalka löydettiin
Kaksi Yhdysvaltalaista miestä väittää, että he ovat löytäneet Isojalan. Heillä on todisteena valokuvia, sekä pakastettu Isojalan ruumis, joka lähetetään luultavasti tutkittavaksi.
Matt Whitton ja Rick Dyer kertoivat löydöstään heinäkuun alussa nettisivuillaan, sekä mm. youtubessa. Whitton ja Dyer pitivät Palo Altossa lehdistötilaisuuden, jossa he pyrkivät todistamaan kertomansa todeksi. Jornalistit ja Isojalka-harrastajat olivat kuitenkin hieman epäilevällä kannalla.
Miehet törmäsivät ihmisapinalta näyttävään ruumiiseen Pohjois-Georgian metsässä, mutta eivät suostuneet paljastamaan muille tarkkaa löytöpaikkaa.
Video aiheesta:
http://www.youtube.com/watch?v=tmeYR_ZbAeg
Lähteet: iltasanomat, iltasanomat (toinen uutinen) ja searchingforbigfoot.com (lähteissä kuvia).
Kiitokset vinkistä calico jackille, RedMeatille ja muille asiasta ilmoittaneille.
EDIT: Isojalkalöytö on varmistunut huijaukseksi. Kiitokset TheMagicianille ja muille huomautuksesta.
Katso video jossa kerrotaan huijauksesta iltasanomien sivuilta.
Rantahirviö paljastunut pesukarhuksi
New Yorkin rantaan ajautunut outo otus on todettu pesukarhuksi Portsmouthin yliopiston patologi Darren Naish väittää. Darren Naishin mukaan Pohjois-Amerikan petoeläimistä pesukarhu on ilmeisin valinta, sillä kuvaus sopii täydellisesti hampaiden ja mittasuhteiden puolesta ”rantahirviön” ruumiiseen. Asiasta uutisoi Aamulehti.
Viimeisimmät kommentit