Suvaitsematon Suomi – paranormaaleja kokeneita syrjitään! -IS -keskustelut

Niinkuin tuossa joku kirjoittikin kommenteissa: ”Johtunee hyvin paljon siitä, että nämä ilmiöt ja kokemukset tapahtuvat yleensä vain niitä kokeneiden ihmisten oman pääkopan sisällä. ”

Sums it up pretty good..

Pelätään sitä mitä ei ymmärretä.

Kyllä se porukka sieltä herää kun vaan kärsivällisesti odottelee, he ovat kiinni siellä pienissä kuplissaan jossa ei ole mitään sen kummempaa kuin työnteko, materia, sohva, televisio (kärjistettynä).

Eli sitä elämää mitä itsekin olen viettänyt koko ikäni. Mutta jos tämmöinen aikanaan vahvasti tieteeseen ja tähän kaikkeen uskonut heebo pystyy kääntämään takkia näissä asioissa ja muodostamaan oman näkemyksensä maailmasta ja kaikkeudesta – niin siihen pystyy tänäpäivänä kuka tahansa.

Onko kukaan miettinyt ikinä tarinaa Buddhasta? Tarinan mukaan hän eli 27v elämästään kuninkaallista elämää vailla kärsimystä, kuolemaa ja rumuutta. Lopulta hän heräsi todellisuuteen jossa on kuolemaa, kärsimystä ja rumuutta ja lähti etsimään ratkaisua näistä aiheutuvaan henkiseen päänsärkyyn 🙂

Sen kummemmitta puheitta itse pointtiin, jos miettii näitä länsimaita kaikkine peruskivineen, niin on se kuin yksi valtava kupla meidän kaikkien ympärillä – estämässä meitä näkemästä juurikaan kuolemaa (ihmiset kuolee sairaaloissa tai muissa paikoissa piilotettuina), kärsimystä (koska täällä on tämä ääliöpositivismi -asenne, niin usein kun kysyy ihmisiltä että miten menee niin huomaa sen suorastaan aivoihin nauhoitetun vastauksen että hyvin tai ihan hyvin jne..kellään ei juuri koskaan mene sanojensa mukaan huonosti), ja mitä tulee rumuuteen niin oli tämä miten kaunis tämä maailma tahansa – niinkuin se onkin juuri tälläisenäänkin – niin usein ihmisen luomukset ovat suorastaan masentavia (oravanpyörä, byrokratia(ok..kerran olen käynyt sossuluukulla), nämä tylsät betonitalot ja asfalttiset tiet jne se kaikki harmaa mikä täällä ympäröi, ainakin kaupungeissa).

Tästä tullaan siihen että meillä on täällä länsimaissa todella suuri liuta kuplissaan eläviä gautama buddhia, odottamassa heräämistään.

Ja jos on sattunut näkemään esimerkiksi saippuakuplia elämässään, niin kuka tahansa voi todeta että kuplat poksahtelee aika helposti. Toki kuplia voi myös poksautella, eli jengiä voi herätellä.

Ja mitä tuohon kiusaamiseen ja uutiseen tulee, niin kyllä, olen huomannut eräänlaista syrjintää joka johtuu siitä että ei ajattele ja kaakattele samoista asioista kuin kaikki muut. Mutta semmoista se on, he nyt elävät siellä kuplissaan ja tulevat sieltä ulos kun sen aika on – mulla ei oo mikään kiire mihinkään suuntaan 🙂

Paranormaaleja kokeineita syrjitään EHKÄ siksi, että näihin kokemuksiin tutkitusti liittyy mielenterveyshäiriöitä ja voimakasta päihteiden käyttöä. Ja jopa psyykkisesti terveetkin voivat joskus nähdä harhoja, monelle käy niin, mutta se johtuu vain aivojen kemiallisesta toiminnasta.

Ja muutenkin niiden puolesta ei ole juuri todisteita, useimmat ns. ”paranormaali” jutut voidaan kumota tieteen ja tutkimuksen avulla. Kun ihmiset vain ymmärtäisivät, ettei ole mitään paholaisia, demoneita tai haamuja. Ne ovat vain satuja ja ihmisen mielikuvituksen tuotteita. Se mitä enemmän olen lukenut paranormaaleista tapahtumista, sitä skeptisemmäksi olen muuttunut.

Vastoin yleistä käsitystä esim. energiahoitojen toimivuudesta on vahvaa tieteellistä näyttöä(mm. Youtubesta löytyy 10 vuoden tutkimuksen tulokset aiheesta.) Näistä tutkimustuloksista vaan ei yleisesti puhuta juuri sen takia että yleinen mielipide on se että ”ei voi olla totta”.

Tämä aihepiiri on mielenkiintoinen psykologiselta kannalta koska:

a: Ihmisillä vaan näkyy olevan hirmuinen psykologinen tarve vakuuttaa muut siitä mihin itse uskoo.

b: Jos ihminen uskoo yhdellä tavalla niin hän tekee kaikkensa sensuroidakseen sen mitä toinen sanoo jos se on ristiriidassa oman uskomuksen kanssa. Tätä sensuuria olen nähnyt monta kertaa ja joskus ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun sitä näkee.

Esimerkki tästä itsesensuurista:

Mies kertoo ”Näin eilen UFOn, se laskeutui pihalleni ja sieltä tuli 3 pientä miestä ja otti näytteitä pihaltani”

Kaveri vastaa: ”Joo eilen oli venus horisontissa, se oli varmaan se”

Ja tämä esimerkki ei ole edes pahasti liioiteltu. Toinen siis kertoo asioita ja yksityiskohtia ja se toinen sensuroi ne pois mielestään ja näkee asian aivan eritavalla tarjoten jotain aivan älytöntä selitystä mikä sopii hänen omaan ajatteluunsa.

Useimmat ihmiset näyttävät ajattelevan seuraavasti:
”Jos et usko kuten minä, olet väärässä.”
”Jos et usko kuten suurin osa ihmisistä, olet hullu.”

Hulluinta on että vaikka se yksi joka uskoo eri tavalla olisi oikeassa niin silti häntä pidetään hulluna! Ja vain siksi että hän on eri mieltä. Ja koska hän on eri mieltä niin hänen asiaansa ei aleta edes tutkia koska ”eihän sitä kannata tutkia kun kaikkihan tietävät että se on huuhaata”

Tuleeko mieleen joku joka sanoi että maa on pyöreä? Ihan täyskahjohan se oli..

Eli asiat eivät etene juurikaan kun monilla on tällaiset ajatusrakennelmat ja asioita ei aleta edes tutkia kunnolla. Onneksi on sentään joitakin tiedemiehiä jotka tutkivat asioita joihin ei tahdo löytyä rahoitusta mistään..siitä esimerkkinä tuo energiahoitotutkimus. Heille nostan hattua!

Mihinkään ei pidä sokeasti uskoa, eli maalaisjärki kunniaan. MUTTA se tarkoittaa myös että olet valmis ajattelemaan itse etkä usko sokeasti laajaan uskontoon nimeltä tiede. On tieteessä paljon perääkin mutta paljon siinä on olettamuksia ja puhtaita teorioita.

Ja erityisesti jos ajattelet että jos tiede ei jotain osaa selittää niin sitä ei ole olemassa.. huh..silloin olet metsässä ja pahasti ja olet tuon kultin aivopesty jäsen.

-Pete

Täytynee lisätä että monesti tuollainen ensin hörhöltä vaikuttava henkilö onkin ihan fiksu, ehkä sosiaalisesti tyhmä, ei osaa sosiaalisessa tilanteessa edustaa hyvin, mutta pohjimmiltaan on viisas ihminen. Aikanaan pidin paria nykyistä kaveriani hörhönä, nykyään olen nähnyt heidän ”todellisen” luonteensa ja olen heidän ystävänsä 🙂

Niin, piti vielä lisätä, että ei ole kovin tahdikasta kuitenkaan syyttää ihmistä esim. mielisairaaksi, vaikka tämä väittäisi nähneensä öttiäisiä. Vaikkapa pelkkä voimakas uskonnollinen tausta riittää. Oma äitini väittää lapsena kokeneensa kummittelua eräässä vanhassa talossa, ja on kuulemma nähnyt omin silmin pirunkin kotiovellaan, muistaa vielä millaiset vaatteet sillä oli päällään. Jotenkin en osaa edes epäillä etteikö hän uskoisi näkemäänsä. Kyseisessä hengellisessä herätysliikkeessä on tavallista pelotella lasta jo pienestä pitäen paholaisella ja helvetillä, ja olen itse myös kasvanut saman uskonnollisen vaikutuspiirin keskellä. Itselläni on aina ollut todella vilkas mielikuvitus, ja olen nähnyt lapsena monenlaisia olentoja takapihalla. Pystyn vieläkin vannomaan, että keskellä yötä pikkuveljeni sängyn alta kuului kammottava ääni, joka kutsui minua luokseen. Olin täysin hereillä (muistan sen äänen selvästi vieläkin), ja juoksin itkien vanhempieni luokse. Lapsen mielikuvitus on ihmeellisempi kuin moni meistä vanhemmista muistaakaan.

En siis ihmettele, jos joku vannoo kokeneensa jotain pelottavaa/kammottavaa/selittämätöntä. Herkkä mieli yhdistettynä eläväiseen mielikuvitukseen voi saada aikaan monenlaisia asioita ilman, että välttämättä sairastaa jotain psyykkistä sairautta. Olen sitä mieltä, että lapsuudessa syötetyt uskomukset vaikuttavat vielä pitkälle aikuisikään varsinkin, jos niillä on kyetty luomaan tuntemattoman, kauhistuttavan pelkoa.

Tämä on kyllä huomattua. Teknologiaihme, mutta kaikessa jäljessä. Ei uskalleta tehdä mitään jos ei isot pojat tee sitä ensin. Tässä tapauksessa jostain syystä ei näemmä vielä sittenkään.

Kaippa sitä jotain virallista lausuntoa odotetaan ja sitten takki heilahtaa ympäri valoa nopeammin ja keretän vielä vähän nauramaan takapajuisille, jotka ei vielä hommaa ole tajunneet.

Ilo se on lyhytkin ilo!

Mitä muuta pitäisikään odottaa tuolta keskustelupalstalta?

Taas näitä iltalehden provoartikkeleita.
On mielestäni varsin hupaisaa, miten iltalehden artikkelin kirjoittanut oli ottanut juuri Raamatun esimerkiksi. Raamattuhan on se kaikkein varmin tietolähde myös paranormaaleille tapahtumille. Itselleni on yksi ja sama jos joku saa lohtua tontuista, mutta satuolentoihin uskominen ei paranna tämän ihmiskunnan elämänlaatua millään tavalla.

En tiedä onko tämä paras paikka tiedustella asiaa mutta; Eilen kysyin tekstiviestillä ystävältäni miksei tämä ole soittanut minulle, ja vastaukseksi sain ”en ole ollut yksin…” (klo oli noin 23.15). En vastannut viestiin mitään ja noin 2 min myöhemmin sain saman viestin ystäväni numerosta. Edelleenkään en vastannut mitään. 4 min edellisestä sain TAAS saman viestin. Aioin jo vastata ystävälleni että ”OK selväksi tuli” mutta jätin sen tekemättä. Edelleen noin 15 min edellisestä jälleen sama viesti…tämän viestin saatuani menin nukkumaan. Noin tunnin päästä tuli jälleen sama viesti ja kun luin viestin en enään pystynyt sulkemaan sitä?!? Samaan aikaan tietokoneeni sammui yllättäen (asun yksiössä joten tietokone oli kokoajan näköpiirissäni). käänsin puhelimeni valon konettani päin, mutta mitään kummallista ei näkynyt..kun käänsin valon pois koneesta takaisin itseäni päin kuulin kuinka verho tipahti ikkunan edestä (minulla ei ole verhoja kiinni napsuttimisa joten lasken tämän sattumaksi) Tämän jälkeen nukahdin…noin klo 3.10 heräsin outoon ääneen otin kännykän valon ja tarkistin näkyykö ketään…ei näkynyt mutta olin jälleen saanut saman tekstiviestin. Nukahdin jälleen ja aamulla herätessäni katsoin puhelimeen ja jälleen olinsaanut saman viestin (tämä viimeinen oli saapunut 5.15) noustuani ylös näin pöydälläni pinottuna 3 pizzalaatikkoa?? Kävelin keittiöön ja huomasin roskalaatikkoni olevan auki (roskiksen vieressä minulla oli ollut muutamia pizzalaatikoita) Tänään otin yhteyttä vestin lähettäneeseen kaveriin ja tarkastimme hänen puhelimestaan lähetetyt viestit…havaitsin tutun viestin, mutta se oli lähetetty tasan yhden kerran ja aika täsmäsi ENSIMMÄISEEN viestiin! Voiko kyseessä olla jotain paranormaaliin liittyvää, koska nämä tapahtumat eivät ole ensimmäiset minulle?? ensimmäisen kerran rupesin kokemaan moisia kun noin 2 vuotta sitten pelasin spiritismiä kavereideni kanssa…pari kuukautta siitä eteenpäin sattui ensimmäiset ”yliluonnolliset” jutut. Pitäisikö yrittää ottaa yhteyttä kiusankappaleeseen kamera olalla vai mitä suosittelette/mitä mieltä olette tapahtumien kulusta?? Voiko olla että olen opetellut kävelemään unissani ja pinoamaan samalla pizzalaatikoita…skeptinen saa olla ja mielellään haluaisin järkeen käyvän selityksen asialle tai mitä minun pitäisi tehdä? ps. olen 23v mies, kiitos kaikille jo etukäteen!!