Mies sai kuvattua ihmeellisen valopallon videolle
Videolla näkyy lentävä valo-olento.
Aluksi se vaikuttaa kokonsa puolesta hyönteiseltä, mutta mitä lähempänä ja tarkempana se näkyy, sitä selvemmäksi käy, että hyönteinen se ei ole. Kauniisti lentelevä valopallo on jotain ihan muuta.
Onko tässä yksi sellainen mitä vanha kansa kutsui keijuksi?
Videon kuvannut henkilö kommentoi energiaolentoa näin.
– Se näytti kuin (hyönteisen) kotelolta, joka leijaili ilmassa. Se on materiaalia, ei valoa. Se on valkoinen auringossa, vaikuttaa sileältä pinnalta. Leijaili ympärilläni ja sitten meni pois. Luulin, että kadotin sen sillä hetkellä, mutta kuitenkin se palasi hetkeksi taas lähelleni, ja sitten taas pinkaisi pois.
Jännästi pikkuinen energiaolento pystyy lentelemään ilman näkyviä siipiä ja vaikuttaisi siltä, että se pystyy myös muuttamaan muotoaan.
Video on kuvattu kauniina päivänä, New Jerseyssä, Elokuussa.
EDIT: Tässä vielä 4x hidastus parhaista paloista. Hihdastuksessa näkyy paremmin miten energiaolento muuttaa välillä muotoaan, näyttää venyvän välillä pidemmäksi jne. Hidastuksessa näkyy paremmin myös miten se hohtaa/säteilee myös valoa hyvin erikoislaatuisella tavalla.
Mitä mieltä sinä olet? Mitä videolla näkyy?
48 kommenttia aiheeseen: Mies sai kuvattua ihmeellisen valopallon videolle
Vastaa
Pallero roikkuu ihan selvästi jossain siimassa. Viimeistään lopussa se on selvää, kun pallero jää jumiin roikkumaan ja keinumaan lehtien alle. Sitten siimaa vedellään, lehdetkin heiluvat, ja siima ja pallero irtoavat ja pallero sinkoutuu pois.
Olisikohan videon tekijä löytänyt jonkin hämähäkin tai perhosen tekemän muna-/toukkanyssäkän roikkumassa seitistä, sillä siima on todella ohutta kun sitä ei näy lähikuvassakaan. Jotain hämähäkinseitin kaltaista veikkaan, kun se tarttui lehtiinkin kiinni.
Ei oo mun mielestä mitään siimaa kyllä tossa. 😀
Koitappa ite vedellä siimalla noin pientä kohdetta, samalla kuvaten kauempaa… sul pitäis olla aikamoiset laitteet ton toteuttamiseen, ei oo fyysisesti mahdollista. Sitten kun se lentää vielä sinne lehtien väliin ja jää hoveroimaan, niin ei olis onnistunu sekään siimalla kun on lehdet tiellä. Plus vielä toi lopun lentonopeus ja kulma on ihan eri mitä olis voinu toteuttaa esim. siimalla ja onkivapalla.
Ei toimi siimalla koska:
1: Kappale on niin pieni
2: Lentorata ja kulmat on liian mutkittelevia toteutettavaksi siimalla
3: Lähtis tuulen mukana, jos olis noin kevyt kappale siimassa ja sen näkis videolta… Sen sijaan pallero liikkuu niinkuin se itse balansoisi lentoaan (tietoinen lentävä olento), eikä siten että olisi siiman päässä
4: Lentonopeus on todella nopea
5: Videolla ei näy siimaa edes lähikuvassa
6: Pallero lentää aika alussa varsinkin sen verran kaukana, että olis muutenkin vaikea toteuttaa kameran takaa (ja kuvassa ei näy siimamiestä)
Ehkä se lopussa tarttus johonkin hämähäkinseittiin hetkeksi, voi olla, mutta ei oo kyllä mitään siimahässäkkää tällä videolla, eikä kappaletta voi liikutella mitenkään noin kaukaa, ilman että näkyisi videolla. Lehdet heiluu lopussa koska tuulee, ennen kappaleen lähtöä ja kappaleen lähdön jälkeen. Mut pallero lähtee sellasella nopeudella, sellasessa kulmassa, että ei mun mielestä siimalla onnistuisi.
Lisäsin nyt artikkeliin myös hidastusversion tapauksesta. Hidastuksessa näkyy paremmin palleron outo liikehdintä ja muodonmuutokset.
Olen käsittänyt että ilmassa leijuva pölyhiukkanen on ns. valopallo, orbi. Videolla nähty ei nyt näyttänyt ainankaan miltään pölyhiukkaselta, joka loistaa pimeässä saamastaan valon lähteestä esim. kameran salamavalosta ja kysehän oli videosta jossa ei käytetä salamavaloja.
Video kuvattu keskellä päivää joten kyse ei vaikuta olevan mistään heijastumasta pölyhiukkaseen, joka sitten vielä muuttaa muotoaan, ja lisäksi suurenee että pienenee. Lähikuva paljastaa että ei vaikuta olevan siimaakaan käytetty liikuttelussa ja liikkui myös kasvillisuuden seassa ihmeellisesti videohidasteversion alussa, joten siiman käyttö lähes mahdotonta jos liikuteltava kohde on vielä kevyt.
Wespan noi 6 perustelua tosi hyvät, joten ei tohon voi enää lisätä mitään.
En ole tollasta väitettyä ns. energiaolentoa ennen nähnyt kuin jossain Ufot ja Paranormaalit Ilmiöt ohjelman yhteydessä 90 luvulla liittyen viljapeltokuvioiden syntyyn. En ota enempää kantaa kun en tiedä noista mitään.
Justiinsa juu. Pallerohan ei muuta muotoaan, vaan se videon lopussa ihan selvästi pyörii ja keinuu roikkuessaan seitistä, ja koska se on suunnilleen perunan tai cashewpähkinän muotoinen, sen näennäinen muoto muuttuu. Se pyörii vuorotellen myötä- ja vastapäivään, ja keinuu vasemmalta oikealle. Onko se tietoisen pikkuisen energiaolennon lennon balansointia, vai riippuva kappale? Sanoisin, että jälkimmäinen.
Mitään seittiä ei tosiaan näy, mutta videota ei saada tarkennettua palleroon kertaakaan, vaan aina vain sen taustaan.
”sul pitäis olla aikamoiset laitteet ton toteuttamiseen, ei oo fyysisesti mahdollista.”
Fyysisesti? Entäpä jos ihan käytännönläheisesti ottaisi avuksi kaverin ja vaikka onkivavan?
Eikä se mielestäni liikkunut kasvillisuuden seassa, vaan niiden edessä, paitsi lopussa, jolloin se jäikin jumiin.
Kommentoinkin tuossa aiemmin jo miksi ei onnistu kaverin ja onkivavan avulla. Seitillä voisi leikkiä jonkin aikaa, mutta katkeaisi tuollaisella liikuttelulla.
Hidastetun videon kun kattoo tarkkaan, niin kyllä sen muoto muuttuu. Vaikka on cashewpähkinän muotoinen, niin jossain vaiheessa se pitenee ja lyhenee selvästi. Entiskansa yhdistäisi tämän keijuihin tai luonnonhenkien materialisoitumisiin.
Hyvä, että puhuit tuosta keinumisesta RoskaPaali. Alussa nimittäin palleroinen lentä hyvin suorakulmaisesti vasemmalle, välillä oikealle, ylös ja alas… tässä vaiheessa ei keinu ollenkaan. Sitten se lentää lehtien väliin ja jää ilmeisesti seittiin kiinni, jolloin alkaa keinumaan ja tässä vaiheessa pyörii jännästi akselinsa ympäri. Näitä kun mietitään siimalle tai muulle ohuelle langalle, niin ei oikein onnistu, alussa lentää ihan eri tavalla kuin siimalla olisi mahdollisuus toteuttaa ja lopussa keinuu kyllä kuin seitissä, mutta samalla pyörii akselinsa ympäri, joka viittaisi omaan älykkääseen liikkeeseen (kuten esim. hyönteisillä tai energiaolennoilla).
Tätä voisi koittaa lähteä toisintamaan skeptikkona ja postata videon tänne kommentteihin, voimme sitten katsoa kuinka lähelle pääsee onkivavan ja siiman kanssa.
Pysäytä alkuperäinen video 15-16 sekunnin kohdalla kun valopallo on lentänyt aika etäälle kamerasta olisiko noin 15 metrin päähän, jossa sitten näkyy myös laaja-alainen kuvanäkymä korkealle ylöspäin kuin myös molemmille sivuille seuratusta kuvatusta lentävästä objektista.
Kysymys RoskaPaalille että miksi ei tuossa laaja-alaisessa pysäytys videon näkymässä 15-16 sekunnin kohdalla näy sitä kertomaasi paljastavaa onkivapaa missään? Video kuvattu kaiken lisäksi kameran ns. pysty formaati asennolla, eikä normaalilla vaaka asennolla, joten onkivapan pään täytyisi olla erittäin korkealla, sekä pitkä vähintään 30 metrinen ettei näy ja siksi myös vaikeasti hallittava siimoineen ja jyrkkine mutkineen. Luulisi juuri tuossa erittäin vaikeassa 15-16 sekunnin pysäytys video kuvan kohdassa vapa paljastuvasti näkyä joko kuvan pysty tai sivu suunnassa, mutta eipä näy.
Wespa: ”Entiskansa yhdistäisi tämän keijuihin tai luonnonhenkien materialisoitumisiin.”
Wespa tutkinut kyseistä aihetta laajalti ja saattaa olla oikeassa entiskansojen suhteen. Entisaikaan suhtauduttiin erikoisiin asioihin arkipäiväisesti ja täysin luonnollisesti kyseenalaistamatta nähtyjen ilmiöiden olemassa oloa, tai naureskelematta niille jälkikäteen.
RoskaPaali: ”Eikä se mielestäni liikkunut kasvillisuuden seassa, vaan niiden edessä, paitsi lopussa, jolloin se jäikin jumiin.”
En anna periksi, eli liikkui myös kasvillisuuden seassa, tai välissä on lähes sama asia, koska näkyy myös kasvillisuuden takana ihan heti videohidasteversion alussa. Heilui kyllä edestakaisin, mutta jäikö jumiin koska kuitenkin poistui paikalta? Pelkkä heiluminen ei ole jumiin jäämistä.
Ite sanoisin että toi on joku hämähäkin kutoma munapallo, jonka ne saattaa panna seitistä roikkumaan. Tosta on mahdotonta sanoa onko se lähellä parinkymmenen sentin päässä tikunnokassa, ollen herneen kokoinen, vai kaukana ollen tennispallon kokoinen.
Ite veikkaisin seittipalloa, enkä edes ole mikään himoskeptikko. Olen nähnyt utupallon paljain silmin.
Itse olen varsin skeptinen useiden videoiden suhteen, siitä yksinkertaisesta syystä, että nykyään on saatavilla erittäin kehittyneitä ja monipuolisia kuvankäsittelyohjelmia. Mielikuvitus on vain rajana. Kirjoitan nyt täysin yleisellä tasolla!
Niinpä lähtisin purkamaan monia videoita lähinnä kuin ”salapoliisitarinaa”, eli mikä on tekijöiden motiivi!!? Epäilykset alkavat heti ensi sekunneilla, koska, KUN ja MITEN nyt sattuikaan kamera olemaan juuri kohdistettuna ulos esim. matkustajalentokoneen ikkunasta, kun todella ensiluokkaisen selkeästi näkyvä Ufo JUURI silloin ohittaa sen!!?
Älkää nyt viitsikö…
Kaiken lisäksi kyseessä on aihe, joka on loppumattoman vitsailun, pelleilyn ja dis-informaation kohde. Ja tällainen puuhastelu vain lisää epäilyä yms. tätä koko asiaa kohtaan ja hallitseva eliitti taputtaa käsiään…
Esim. Hollywood tuottaa perä jälkeen yhä väkivaltaisempia scifi-elokuvia, joissa ufot ja humanoidit esitetään ihmiskunnalle hirviöinä sekä vaarallisina vihollisina. Tällä ylläpidetään tuota pelkoa, joka liitetään humanoideihin.
Viime vuosina lukuisat tahot ovat puhuneet näistä tulevista ja maailmanlaajuisista ufo-paljastuksista, joita odotettiin muun muassa Valkoisen Talon julkistavan. Nämä väitteet ovat olleet lähes täysin dis-informaatiota. Täällä maaplaneetalla on käynnissä edelleen eräänlainen valtaeliitin sisäinen konflikti. Eliittivaltaliittoutuma yrittää vuotaa vain hyvin kontrolloidusti, jotain jo yli 60-vuotta vanhoja ufo-dokumentteja julkisuuteen. Nämä tiedot eivät nyt ole olleet enää pitkään aikaan nykyajan tasolla.
Voisi olla enemmän asiaa keskittyä esim. The Disclosure Projectiin joka on Steve M. Greerin vuonna 1993 perustama järjestö. Se väittää Yhdysvaltojen hallituksen salailevan ufoihin liittyvää tietoa. Sen mukaan jotkut ufot ovat älykkään maapallon ulkopuolisen elämänmuodon ohjaamia avaruusaluksia. Järjestö myös väittää hallituksen omaavan avaruusolennoilta saatua edistynyttä energiateknologiaa, jota pidetään salassa muun muassa öljyteollisuuden intressien ja geopoliittisen vakauden säilyttämisen vuoksi. Järjestön tavoitteena on saada ufoihin liittyvä aineisto avoimeen käsittelyyn Yhdysvaltain kongressissa ja vapauttaa väitetty teknologia, erityisesti vapaaenergiateknologia, siviilikäyttöön. Disclosure Project käyttää todistusaineistonaan yli 400:lta armeijan, tiedustelupalvelujen ja hallituksen työntekijöiltä saamiaan lausuntoja. Mukana on myös NASA:n, sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden jäseniä, jotka kertovat tietojaan USA:n varjohallinnon salailusta, koskien UFO:ja sekä muukalaisten vierailuja maassa ja yhteyksistä niihin…
Markus K:
”Älkää nyt viitsikö…
Kaiken lisäksi kyseessä on aihe, joka on loppumattoman vitsailun, pelleilyn ja dis-informaation kohde. Ja tällainen puuhastelu vain lisää epäilyä yms. tätä koko asiaa kohtaan ja hallitseva eliitti taputtaa käsiään…”
Olen samaa mieltä että voi olla tärkeämpiäkin aiheita ja tekemistä joihin kuuluisi paneutua, eikä tällainen pikku näpertely ja niistä kinastelu, pelleily, vitsailu, puuhastelu kuulu tärkeimpien aiheiden joukkoon.
Markus K olet kyllä varsinainen tietopankki ja hyvä sellainen. Vaikutat vähintäänkin joltain ufotutkijalta keräämiesi laajojen mielenkiintoisten tietojen perusteella, jolla on sitten noin 700 – 1000 ufokirjaa kirjahyllyssä ja sieltä napsit sitten lisätietoja tarpeen, sekä tärkeysjärjestyksen mukaan. Hyvä kuitenkin niin että olet tullut valistamaan meitä myös tänne sivustoille.
Oma mielipiteeni on kuitenkin että tuo kyseinen energia olento tai valopallo voi silti olla ehdottoman todellinen asia maa planeetallamme, liityen viljapeltokuvioiden syntyyn, koska kyseisiä valopalloja on nähty kiertämässä vastakkaisiin suuntiin juuri ennen viljapeltokuvioiden syntyä.
Video vaikuttaa siinä mielessä epämääräiseltä kun se on kuvattu pystyformaatilla, jottei sen kummallekkaan sivulle nähtäisi mitä siellä jatkuvasti avustajien toimesta puuhastellaan. Lisäksi yleisesti jokainen pitää yleensä kameraa aina vaakakuva-formaatissa ja juuri tämä herättää voimakasta epäilyä, koska videolla se on ihmeellisesti pysty formaatissa ja koko ajan. Miksi sitä ei voitu kääntää kesken videon normaaliin vaaka asentoon? Lisäksi jos jotain tehdään isolla rahalla niin sinne saa vaikka lehmän, tai sarvikuonon lentelemään kuvan puolelta toiselle.
Mielestäni kyseiset valopallot voivat olla todellisia ilmiöitä maa planeetallamme oli tämä video sitten feikki tai todellinen…
Viljapeltokuviot eivät mielestäni ole kyllä mitään pelleilyä vaan aivan todellisia ilmiöitä ja mahdollisesti juuri kyseisten valopallojen aikaansaamia mielenkiintoisia,sekä liian symmetrisen täydellisiä ja suurikokoisia taideteoksia, jotta niitä ihminen voisi lautoineen ja naruineen tehdä lyhyen yön aikana tallomalla viljapeltoon. Siinä mielessä juuri valopallo ilmiöt ovat kyllä mielenkiintoisia ettei niitä voi olankohautuksella syrjäyttää.
Tässä lisää valopalloihin liittyvää aineistoa. Suomen Ufotutkijat ry. FUFORA. Yhteys taskulampulla 16.9.1979.
”Tuntuu kuitenkin varsin yksinkertaistetulta ajatella, että asialla tällöin olisi jokin ”pienten vihreiden miesten” kopla, joka aikaansa kuluttaakseen huvittelisi kehittymätöntä kulttuuria edustavien ”maalaisten” kustannuksella. Paljon uskottavammalta – ja toivon mukaan myös lohdullisemmalta – tuntuisi ajatus, jonka mukaan kysymyksessä ovat pitkälle kehitetyt miehittämättömät tutkimusluotaimet. Niiden tehtävänkuvan näkökulmasta ihminen saattaa olla jopa häiriötekijä!”
LäHDE
Tapani Kuningas: Muukalaisia ja humanoideja http://www.suomenufotutkijat.fi/ufotapauksia/tunnetuimmatufot.php#Keski-Suomi
Itse olen tietysti hyvin avoin kaikelle mystiselle yms. En ole ensimmäisenä kieltämässä niitä. Olemassaolon tasoja on monia ja täten ihmisen tilanne vertautuukin kuin valon spektriin, näemme siitä vain näkyvän valon alueen, ultravioletin ja muidenkin jäädessä havaitsematta.
Miten sitten etsiä vastauksia selittämään ”mahdotonta”, jos kyseessä on jonkun tietämättömän ihmisen tai ryhmän tekemä väärä johtopäätös? Rajallisessa kokemuspiirissä puuttuu tarvittava tietoperusta, jotta pystyisi ymmärtämään kunnolla jotakin oman todellisuuskäsityksen ulkopuolella olevaa. Arvoitukset jäisivät arvoituksiksi, kunnes niitä tarkastellaan täysin uudesta tulokulmasta…
Mitä tulee esim. humanoidien apuun ihmiskunnalle, niin tilanne on hieman sama kuin kehitysmaiden kanssa. Ne eivät halua, että meistä tulee pelkkä avuton riippakivi. Kehitys on tehtävä ihan itse… pahuksen hitaalta se vain vielä näyttää…
MUTTA, tilanne on toinen kun/jos alamme leikkiä taas ydinaseilla… esimerkkejä löytyy..
Tässä myös hyvä video, jossa kerrotaan maan yllä avautuneista portaaleista! Video on viime kesältä…
Antoisia hetkiä videon parissa ; )
https://www.youtube.com/watch?v=793gZV1fRyc
Arska:
”Lisäksi yleisesti jokainen pitää yleensä kameraa aina vaakakuva-formaatissa…”
Ei muuten pidä ja tästä internet muistaa aina valittaa. Ja kun sen on aloittanut pystyssä ja kääntää kameraa, kääntyy koko kuva kyljelleen. Toki sen voi jollain äpillä tai tietokoneella kääntää takaisin oikein päin.
Wespa:
”Seitillä voisi leikkiä jonkin aikaa, mutta katkeaisi tuollaisella liikuttelulla.”
Seitti on vahvempaa kuin teräsvaijeri, joten seittipallo nokare styroksia kestäisi riepottelua.
Markus K:
”Itse olen tietysti hyvin avoin kaikelle mystiselle yms. En ole ensimmäisenä kieltämässä niitä.”
Samaa voin sanoa että mystinen salaperäinen, arvoituksellinen; hämärä; kiinostaa välillä ehkä vähän liikaakin.
”Rajallisessa kokemuspiirissä puuttuu tarvittava tietoperusta, jotta pystyisi ymmärtämään kunnolla jotakin oman todellisuuskäsityksen ulkopuolella olevaa. Arvoitukset jäisivät arvoituksiksi, kunnes niitä tarkastellaan täysin uudesta tulokulmasta…”
Juu samaa mieltä tästä jutusta.
Olemassaolon tasoja monia ja voi verrata valon spektriin, näemme siitä vain näkyvän valon alueen. Hyvä vertaus ja samaa mieltä myös tästä.
”Mitä tulee esim. humanoidien apuun ihmiskunnalle, niin tilanne on hieman sama kuin kehitysmaiden kanssa. Ne eivät halua, että meistä tulee pelkkä avuton riippakivi. Kehitys on tehtävä ihan itse… pahuksen hitaalta se vain vielä näyttää…”
Samaa mieltä myös tästä.
”MUTTA, tilanne on toinen kun/jos alamme leikkiä taas ydinaseilla… esimerkkejä löytyy..”
Ydin ase leikit tilanteeseen puututaan heti näin olet kertonut sen ja tosi hyvä jos on niin…
NASA hyväksyy piilotetut portaalit avautuvat maan yläpuolelle! Tuohon youtube video juttuun en usko.
En luota NASAN hyväksymiin juttuihin. Nasa kieltää ufot miksi se nyt hyväksyisi ne tai jopa avautuvat portaalit?
Tuo youtube video on dis-informaatiota tahallista harhaanjohtavaa informaation levittämistä. Käytännössä sanalla tarkoitetaan usein myös tavallista valehtelua, mutta periaatteessa ”disinformaatio” on pikemminkin sinänsä oikean informaation jakamista harhaanjohtamisen tai häiritsemisen tarkoituksessa. Informaatio voidaan esittää tavalla, joka antaa vastaanottajalle virheellisen käsityksen, tai voidaan esittää valtava määrä epäolennaista tietoa, joka häiritsee merkitsevän tiedon löytämistä.
Tämä menee jo vähän toistoksi, mutta mielestäni pallero ei muuta missään vaiheessa muotoaan, se vain pyörii. Ja videon alkuvaiheilla ei ole kovin selvää, että pallero roikkuu seitissä (vaikka sen liikkeet välillä ovatkin narusta roikkuvalle esineelle tyypillisiä vasemmalta oikealle heilumisia), mutta lopussa se nyt vain sataprosenttisen varmasti ja selvästi roikkuu jossain seitissä yläpuolisesta lehdestä, siihen ei vaikuta muut voimat kuin seitin veto ja painovoima (eli jos sillä videon alussa oli jokin moottori, niin tässä vaiheessa se on sammutettu), niin selvästi se keinuu ja pyörii.
Ja kun pallero sitten nopesti ja yliluonnollisesti pomppaa pois ihan lopussa, kaikki merkit viittaavat siihen, että seittiä vedellään, jotta se irtoaisi lehdestä. Lehti alkaa heilua ylöspäin ja pallero mukana, ja kun seitti yht’äkkiä irtoaa lehdestä, pallero sinkoutuu pois seitissä olevan venymän ja vedon voimasta.
Miksi pallero sammuttaa moottorinsa ja jää seittiin roikkumaan? Wespa entiskansalaisena on sitä mieltä, että seitti ei kestäisi palleron liikkeitä, joten eihän sen pitäisi jäädä jumiin hämähäkin verkkoonkaan.
Yksinkertaisin selitys mielestäni on, että ei sillä mitään moottoria olekaan, vaan se on koko ajan seitin päässä tai vastaavassa.
Jos videon loppu olisi leikattu pois, niin olisi ehkä mennyt minullekin läpi orbina tai keijukaisena tms.
En ehkä sanoisi itseäni skeptikoksi, vaan mielestäni on tervettä järkeä kyseenalaistaa asioita. Entiskansalainen Wespa kutsuu palleroa pikkuiseksi valo-olennoksi (vaikka se siis ei videon tekijänkään mukaan valoa vaan kiinteää materiaalia), minä kutsun sitä palleroksi niin kauan, kun se on epämääräinen pallero, josta ei muuta tiedetä.
Apinateoria:
”Seitti on vahvempaa kuin teräsvaijeri, joten seittipallo nokare styroksia kestäisi riepottelua.”
Juu seitti on vahvempaa kuin teräsvaijeri, mutta vain kokoonsa nähden. Seitti on sen verran ohutta, että kyllä se katkeaa nopealla liikuttelulla. Asian voi itse testata kun ottaa seitin käteen ja laittaa sen päähän vaikka sen hämyrin tai jonkin pienen hyönteisen ja liikuttelee sitä yhtä nopeaan kuin videossa. Joko seitti katkeaa tai kappale irtoaa sen päästä noissa nopeuksissa. Toki jos seitti olisi vaikka 1cm paksua, niin se kestäisi vaikka mitä, mutta seitti on paksuudeltaan kuitenkin sen alle millimetrin, niin ei se paljoakaan kestä. 🙂
Apinateoria:
Sanoin että jokainen pitää yleensä kameraa aina normaalissa vaakakuva-formaatissa…
”Ei muuten pidä ja tästä internet muistaa aina valittaa. Ja kun sen on aloittanut pystyssä ja kääntää kameraa, kääntyy koko kuva kyljelleen. Toki sen voi jollain äpillä tai tietokoneella kääntää takaisin oikein päin.”
Juu kun aloittaa pystykuva-formaatissa ja käänttää kameran videokuvauksen aikana normaaliin vaakakuva-formaattiin niin pystyvideo-formaatti jää kyljelleen ja vaakavideokuva-formaatti jääkin sitten pystyasentoon. Tämä ei haittaa juuri mitään, vaikka video alkaisi kyljellään parin sekunnin ajan jos kamera käännetään heti sen jälkeen vaaka-formaatiin. Kokeilin asian kameralla itse himassa.
Kamera on selvästi myöskin jossain korkeatasoisessa videokuvaus jalustassa ja tasaisesti kääntyvässä puomissa kiinni, koska kuva ei nykäise yhtään kameraa käännettäessä, eikä kuva tärise yhtään videokuvauksen aikana, niin kuin se tekisi jos kameraa pidettäisiin kädessä. Vaikuttaa aika ammattimaiselta kuvaukselta.
Wespa:
”…mutta vain kokoonsa nähden.”
Suhteessa mihin vain nähden se on kestävämpää. Kevyt seittipallo tuskin rasittaa kovin paljoa ja etevä hämppi on voinut panna sitä vaikka tuplana. Otetaan huomioon, että jos hämähäkkinaanaras ITSE kiinnittää seittipallonsa johonkin roikkumaan, sen on kestettävä mm. kovaa tuulta. Seittihän lisäksi venyy kuin kuminauha, eikä napsahda laakista, kuten vaikka köysi.
Arska:
Omassa iLuuri kybässä on optinen kuvanvaikain joka tekee samaa jälkeä kuin videossa. Saa kuvata krapulassa vasemmalla kädellä polkupyörää ajaessa, eikä tärinä siirry kuvaan. Plus kaikilla jenkeillä on iPhone. Samainen luuri jättää kuvan kyljelleen, mikäli lennossa kääntää, vaan eipä se ole tässä tapauksessa oleellista.
Apinateoria:
No juu kuvanvakain on minunkin kamerassa, kameran kuvakennossa sen rungossa ja opjektiivissa, mutta ei se poista kuvan heiluntaa ja huojuntaa jos kävelet kamera kädessä videokuvaa tallentaessa, eli ei kuvanvakain nyt ihan mahdottomaan pysty. Tarkoitin lähinnä tätä juttua en niinkään polkupyörällä ajoa kamera kädessä.
Kuvanvakain on joko kamerassa tai objektiivissa ja se vaimentaa kameran liikkeitä, joten sen avulla saa teräviä kuvia pitemmillä valotusajoilla …Enkä tarkoittanut tätäkään juttua, joka koskee vain yksittäisiä valokuvia, vaan videotallennusta, jossa vaaditaan huippujälkeä kameraa myös nopeasti liikuteltaessa, esim. nopeasti liikkuvan paikkaa vaihtavan valopallo objektin seurannassa.
Mielestäni pystyi seuraamaan vaivattoman näköisesti kyseistä nopea liikkeistä objektia ihan läheltä, jopa kameran ollessa kapea-alaisessa pysty formaatissa ilman kävelyssä esiintyvää sivuttais huojuntaa, kuvan kallistumista puolelta toiselle, (kamera pysyi ihmeellisesti koko ajan vaaterissa kallistelematta yhtään sivuttais suunnassa), eikä ollut myöskään äkkinäisiä sivuttais nykäisyjä nopean paikkaa vaihtavan objektin jatkuvassa seurannassa. Kamerassa oli myös zoom-objektiivi, näkyi monessakin videon kohdassa kun kuvaa zoomailtiin. Tuskin siis oli ihan kannykkä kamera?
Mielestäni kuvausjälki oli tasalaatuista ja näiltä edellä kerrotuilta mahdollisilta virheiltä vältyttiin. Siksi päättelin että kamera oli kiinni videokuvaus jalustassa, jossa on pyörät ja herkkäliikkeinen puomi. No ei se ollut tietenkään edes olennaista, mutta kertoo sen että kuvaus porukka oli ammattimaista, jossa kameran jalusta oli mahdollisesti kameraakin huomattavasti arvokkaampi. Tosin sekään ei posta valopalloteoriaa, joka nyt sitten sattui ikäänkuin ammattiporukan haarukkaan kuvattavaksi.
Mies sai kuvattua ihmeellisen valopallon videolle ilmoitus kertoo että ikään kuin vain yksi mies sai sen kuvattua, mutta eipä kai sitä kameraa nyt pystykkään käyttämään kuin yksi mies kerrallaan? Tosin avustajat voivat liikutella kaksin käsin videokuvaus jalustaa tarvittavaan haluttuun suuntaan vaativassa nopealiikkeisessä video-kuvaus seurannassa.
Apinateoria:
Tarkoitin sitä, että se seitti on kyllä vahvaa kokoonsa nähden, mutta koska seitti on todella ohutta, niin ei se silti mahdottomia kestä. Sen sijaan jos se olisi vaikka 1cm paksu, niin kuin mainitsin, niin se olisi ihmeellisen vahvaa (et saisi vetämällä poikki), mutta noin ohuena ei sillä ole paljoakaan käyttöä (menee helposti poikki)… tai no hämiksille kyllä on. 🙂 Itse ne henk koht usko seittiteoriaan, koska aika kovaa saisi riuhtoa, varsinkin tuossa lopussa kun palleroinen lähtee sujahtaen yläviistoon. Mutta tämä onkin vain minun arvioni asiasta.
Arska:
Juu zoomia löytyy jonkin verran tuossa, joten luultavasti High End kännykkä käytössä, pystyformaatti viittaisi puhelimeen… High Endeissä myös parempi optinen kuvanvakain, vaikka toki myös kuvaustyyli vaikuttaa lopputulokseen.
PS. Propsit kaikille analyyseistä, hienoa lukea kun ihmiset perehtyy asiaan ja miettii asiaa monelta eri näkökannalta. 🙂 *Taputapu
Ei muuta kuin herättelet PB:n entiseen loistoonsa. Materiaalia on ainkin enemmän kuin koskaan.
https://youtu.be/HQbAcxA7cZU
Tuossa on myös mielenkiintoinen ufo video…
Wespa:
”Juu zoomia löytyy jonkin verran tuossa, joten luultavasti High End kännykkä käytössä, pystyformaatti viittaisi puhelimeen… High Endeissä myös parempi optinen kuvanvakain, vaikka toki myös kuvaustyyli vaikuttaa lopputulokseen.”
Wespa jotain tollasta kyllä saatoin pelätäkkin että sittenkin kännykkä videosta kyse.
Eli High Endeissä myös parempi optinen kuvanvakain kuin muissa kännyköissä. Ilmeisesti kännykkä kameraan saadaan sitten rakennettua suurikokoinen hyvin toimiva optinen kuvanvakain, hernemäisen pieneen objektiiviin, sekä pieneen kuvakennon kokoon nähden.
Ihmettelinkin myös sitä että miksi kuvanlaatu on melko heikkoa vähänkin etäämmältä kuvattaessa tällä lyhyellä 1 minuutti ja 7 sekunttisella videolla. Johtuukin siitä että kuvan erotuskyky ja syväterävyys on suoraan verrannollinen opjektiivin kokoon eli sen läpimittaan nähden, joka on tunnetusti tosi pieni ja surkean kokoinen kännykkä kameroita ajatellessa. Videon lähikuvat olivat keskivertoa paremmat, jotka sitten hämää luulemaan että kamerakin olisikin hyvän laatuinen.
Kuvaustyyli oli hämmästyttävän hyvää ja sujuvaa videolla, mutta vaakakuva formaatti kuva olisi ollut parempi vaihtoehto. Fysiikan lainalaisuudet pilaa kokonaisuuden juuri erotuskyvyn ja syväterävyyden osalta. Eli vähänkin etäämmältä kuvauskohdetta kuvattaessa videon kuvanlaatu näkyy terävyyskyvyn häviönä ja suttuisuutena erittäinkin selvästi.
Amattikuvaajat puhuvat yleensä ns. täyden kuvan valoakeräävän kuvakennon koosta, eikä niinkään megapikseli määristä, jotka sitten hämää kokonaisuutta, eikä olekaan aivan niin olennaista kuin kuvakennon koko ja objektiivin koko. Jos ajatellaan että jossain erikois huppukamerassa esim. tähtivalokuvauksessa suurikokoinen kuvakennon koko voisi olla lähes samaa luokkaa kuin kännykä kameran näytön koko, niin kännykkä kameraa ja sen kuvan laatua ei voi silloin kunnolla enää edes verrata huippukameraan samana päivänäkään.
Ennen vanhaan kuvattaessa filmikameroilla, niin mistään kuvanvakaimista ei ollut tietoakaan ja silti kuvausjälki oli hienoa ja ammattimaisen hyvää. Kuvauskalusto oli ammattikuvaajilla erittäin järeän mallista verrattuna nykyajan kännykkä High Endeihin. Voisi myös ajatella niinkin päin että ostan mieluummin kameran ja puhelimen erikseen ja saan toimivamman kokonaisuuden kuin pieneen kompakti kokoon ahtamalla sullottu yhteis tekniikka, jonka lopputulos on sitten vain ns. taskukamera ja tietokone-älypuhelin yhdistelmä. Monetkin pitää juuri siitä että siinä on kaikki, mutta kunnollinen valokuvaaminen saattaa jäädäkin lapsen kenkiin näillä härpäkkeillä leikittäessä.
Otin selvää videon postaajalta. Video on kuvattu Motorola Moto G5 Plussalla, jossa on kaksoiskamera. Kohtuullisen ison kokoinen, melkein samaa tasoa kuin itselläni oli Nokia Lumia 1020:ssa, jossa oli 4x häviötön zoomi ja muutenkin hyvä kuvien ottamisessa, tosin jostain syystä ainakin omani pikselöitti kuvaa hämärässä kuvatuissa videoissa ihan liikaa, vaikka olikin 40 MP kameralla varustettu.
Moto G5 Plussalla siis kuvattu, ihan hyvät speksit siinäkin.
Kiitos Apinateoria. 🙂
Juu aika konetulella oon nyt pommittanu artikkeleita, tarkoitus saada taas eloa tosiaan. 🙂 Koitetaan pysyä 1-2 artikkelia/viikko tavoitteessa ja välillä jos löytyy matskua niin mennään tuon ylikin. 🙂
Nyt ku oot taas tuulella, ni käsittele kummitusjuttuja kans. Ite pidän näitä mielenkiintoisempina, vaikkei noi hyvät ufo-jutut tietenkään tylsiä ole.
Ja pakko sanoa (:D) että sentin vahvuinen hämähäkinseitti kannattelisi mitä luultavimmin rekkaa kärryt kyydissä. Se on vaan niin v*tun vahvaa. Hämppihän on muutenkin kuin vieraalta planeetalta tullut. Silmiäkin joku kahdeksan.
Luurin kaksoiskamera tekee optisen syvyysvaikutelman. Itellä tässä gayPhonessa on sama tekniikka ja se tuottaa todella laadukasta kuvaa, vaikkei tietty järkkärilaatua (Arska). Jotain kai kertoo, että minuutti 4K-kuvaa 60 fps vie noin 400 Mbittiä tallennustilaa. Siihen mahtuisi pari Simpson-jaksoa vähän paskemmalla laadulla.
Ikävä kyllä, ufojen ja paranormaalien suhteen, harva pitää asetusta parhaalla mahdollisella laadulla, sillä onhan se hieman epäkäytännöllistä lähettää vaikka kavereille satojen megojen tekstareita.
Kännykamerat on nykyään tykkejä ja toi pätkä voisi olla paaaljon terävämpi jos tuubi ei pakkais ja asetukset ois täböl.
Ainiin. Etin taas sitä seittiä frame kerrallaa enkä löytänyt. Sen huomasin että pallo vaikuttaa pörröiseltä. Vähän kuin kissankello. Sen näkee muutamassa framessa kun kamera melkein tarkentaa siihen. Täytyy sanoa että 4K-modella olisi nähnyt ne yksittäiset karvat. 35 sek kohdalla näkee aika hyvin.
Ois kova kun saisi postattua kuvia.
Apinateoria:
”Luurin kaksoiskamera tekee optisen syvyysvaikutelman. Itellä tässä gayPhonessa on sama tekniikka ja se tuottaa todella laadukasta kuvaa, vaikkei tietty järkkärilaatua (Arska). Jotain kai kertoo, että minuutti 4K-kuvaa 60 fps vie noin 400 Mbittiä tallennustilaa. Siihen mahtuisi pari Simpson-jaksoa vähän paskemmalla laadulla.”
Juu ymmärrän sen että joku tekee asiat eri tavalla kuin minä ja se on ihan yhtä hyvä juttu. Maailma kehittyy juuri niin että tehdään myös uusia juttuja. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia kuin minä, enkä vedä siitä hernettä nenään. Toivottavasti ette tekään jos itse tarkoitin yhtä kameran olennaista juttua aikaisemmin, joka liittyi kameran antaman kuvan erotuskykyyn. Apinateoria hiffasit tämän ammatti näkökohdan kun sanoit että ei järkkäri laatua ja siitä plussaa erittäin paljon. Tosi hyvä niin, eli kuvaukseen vaikuttavia olennaisia juttuja:
Objektiivin halkaisijasta riippuu kaukoputken, sekä kameran erotuskyky. Mitä suurempi objektiivi, sitä tiiviimpi kaksoistähti erottuu putkella kahtena erillisenä komponenttina ja sitä hienompia yksityiskohtia planeettojen pinnalta erottaa ja ihan saman suuntainen maanpäälinen asia pätee myös kameran objektiiviin. Kaukoputken tai kameran suurennuksella ei ole erotuskykyyn vaikutusta, vaikka näin voisikin luulla. Vaikka kaukoputken tai kameran suurennusta lisättäisiinkin paljon on objektiivin antama kuva edelleen sama, joten erotuskyky ei kasva. Tilannetta voisi verrata vaikkapa valokuvaan, josta ei uusia yksityiskohtia erota, vaikka kuvaa tarkasteltaisiin miten voimakkaalla suurennuslasilla. Valokuvan yksityiskohdat toki näkyvät suurennuslasilla katsottaessa paremmin, mutta myöskin kuvan rakeisuus tulee selvemmin ja haitallisemmin esiin.
Objektiivin laatukriteereistä kenties keskeisin on sen terävyys, tai kuten ennen sanottiin, piirtokyky. Objektiivin piirtokyky ratkaisee hyvin pitkäle kuvan erottelukyvyn, eikä heikkoa kuvan erottelukykyä pysty jälkikäteen korjailemaan, sillä kuvan laatu ja lopputulos on sitten se mikä on kulloinkin saatu.
Kameran kuvan tarkkuus riippuu monesta eri tekijästä Pelkkä ccd- tai cmos-kennon megapikselimäärä tai kameran tallentaman tiedoston megapikselimäärä ei oikeastaan kerro
muusta kuin kuvan koosta.
Elintärkeään lopputulokseen vaikuttavat kameran objektiivi hyvin merkittäviltä osin, kennon tyyppi, rakenne ja sen keskeiset ominaisuudet sekä kameran sisäinen kuvankäsittelyohjelmisto kuvanmuodostusmenetelmineen. Kaikkien osatekijöden summana syntyvä kuva ei tavanomaisissa kameroissa käytänösä koskaan ole niin tarkka kuin kuvan pikselimärä antaisi ymmärtää.
Erottelukyky vaihtelee samallakin objektiivilla jonkin verran niin polttovälin (zoomeissa) kuin kätetyn himmenninaukonkin mukaan, ja yleensä terävyys paranee himmennettässä määrätyyn pisteeseen saakka. Kun himmenninaukkoa pienennet edeleen, terävyys alkaa jälleen heikentyä Useimmiten terävyys on myös hieman heikompi kuva-alan reunoilla ja kulmissa kuin keskellä. En itse ole mikään kamera velho, mutta edesmennyt faija oli ammattivalokuvaaja.
Tossa osoitteessa kamera asiaan liittyvää sanostoa aika paljon jos joku haluaa katsoa niitä:
http://kameranvalinta.meke.wikispaces.net/sanasto
Tossa esimerkki kuva lintukuvaajan kuvausvälineistöstä: https://www.aamuposti.fi/artikkeli/497140-sammalistonsuo-on-palkitun-luontokuvaajan-aarreaitta-antti-siponen-kuvaa-lintuja-it#gallery-4
Aivan kuten kaikessa valokuvaamisessa laadukas kamera ei vielä takaa laadukkaita kuvia vaan tarvitaan etukäteen suunnittelua ja valmistautumista. Nopea linnun lennon kuvaaminen vaatii kameran ja objektiivin säätöjen asettamista kohdalleen, sekä tukevaa hyvää kamera jalustaa jne. Mikään ei ole sattumaa laadukkaassa kuvassa.
Kännykkäkameran etuna on sen helppokäyttöisyys ja että se luultavasti on mukana lähes kaikkialla. Kun taas järkälemäisen suurta digi-järjestelmäkameraa painavine suurine objektiiveineen ja jalustoineen eivät juuri ketkään kanniskele aina tietenkään joka paikkaan mukanaan. Tollasella kuvan kameralla erotuskykyineen päivineen saisi aika hyviä ufokuvia, tai valopallokuvia jos vain kohdalle sattuis sitten osumaan. Toinen heikkous on sitten se että tollanen välineistö maksaa aika paljon ja kaikilla ei ole siihen varaa. Ufot ja valopallot lentelee sen verran harvassa että harva menee niitä kyttäämään tollasella raskaalla kuvausvälineistöllä.
Yhdysvalloissa kylläkin jossain area 51 alueen läheisyydessä yö aikaan UFO-bongarit kylläkin taivasta tarkkailee kameran kautta näyttöruuduista käsin ja välineistö on samaa luokkaa, tai jopa raskaampaa kuin lintu-bongareilla Suomessa.
Tässä myös mielenkiintoinen valopallo, tää lentelee tälläkertaa sisällä. 🙂
https://www.facebook.com/paranormaali/posts/10156762050630844
Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu:
1. Pystykuvaus.
2. Se, että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen, vaan ainoastaan taustaan.
3. Zoomaus on ihan yhtä tökeröä kuin kännykän näytöltä nipistäessä.
Kuva on yhtä vakaa kuin kännykällä vapaalla kädellä kuvattaessa tulee. En ymmärrä, mistä tähän voi repiä ammattilaiskuvauskalustoa ja jalustaa ja puomia.
Katsoin videon taas kerran, ja kiinnitin huomiota siihen, että lehdet alkoivat heilua palleron siirryttyä niiden lähelle. Ensin ajattelin, että voisiko pallerolla olla jokin potkuri tai moottori tai hyönteisen siivet, mutta koska sellaisia ei näy, pallero roikkuu luultavimmin dronesta, mikä on nyt virallinen onkivavan korvannut teoriani. Videolta kuuluu jonkinlainen humina, muistuttaa kyllä ennemminkin kaukaista moottoritietä, tiedä häntä, äänet eivät toki ole välttämättä originaalit. Dronen puhaltama ilmavirta yhdistettynä seitistä vetämiseen aiheuttanee myös äkillisiä liikkeitä.
Wespa: ihan jännä video tuokin, lisäksi kohdassa 43 s vasemmassa reunassa vilahtaa jokin todella nopeasti. Video on kaiketi hidastettu, olisi kiva nähdä norminopeudella myös.
RoskaPaali:
”Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu:
1. Pystykuvaus.
2. Se, että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen, vaan ainoastaan taustaan.
3. Zoomaus on ihan yhtä tökeröä kuin kännykän näytöltä nipistäessä.”
”Kuva on yhtä vakaa kuin kännykällä vapaalla kädellä kuvattaessa tulee. En ymmärrä, mistä tähän voi repiä ammattilaiskuvauskalustoa ja jalustaa ja puomia.”
1. Ei se ole mikään Fakta että kännykkäkameralla kuvataan aina ns. pystykuvia, itse kuvaan vaakaan, siksi että saan täyden kuva-alan videoita ja yksittäiskuvia.
2. Kyllä kännykkäkameralla voi tarkennus osua kohteeseen yhtä hyvin kuin millä tahansa kameralla nopeassa kohteen seurannassa. Kamerat yleensä tarkentavat kuvaus kohteeseen joka on lähinnä, tai keskiarvona kuvausnäkymään niin että kuva-alueen syväterävyys ei liikaa kärsi. Jos kamerassa on ns.automaatti tarkennus päällä niin tarkennus asiaan ei voi juurikaan vaikuttaa.
3. Zoomaus voi olla ihan yhtä tökeröä millä kameralla tahansa kuvattaessa vauhdikkaissa, nopeissa kohteen seuranta tilanteissa.
Kuva oli vakaa, koska siinä on High Endeissä käytetty parempi optinen kuvanvakain. Voi repiä siinä mielessä ammattikuvauskalustoa jalustaa ja puomia, koska kuva pysyy vaaterissa näillä lisävarusteilla ammattilaisilla ja joka on hyvän kuvaamisen yksi perus edellytys! Eli kuva ei kallistele kesken kuvaamisen hurjasti puolelta toiselle ja tämä olisi sitten vähemmän ammattimaista kuvaamista. Yksi kuvaamisen perus asioita on juuri se että kamera pitäisi pitää aina mahdollisimman suorassa kallistelematta sitä yhtään eteenpäin, taaksepäin tai sivuille jotta kuvan pystylinjat pysyy ns. suorassa. Jälkeenpäin tuli ilmi että se olikin kuvattu hyvällä kännykän optisella kuvanvakaimella, eli siinä syy erehdykseen jos sen nyt sitten haluatkaan ymmärtää sekaannus asiassa?
”Ei se ole mikään Fakta että kännykkäkameralla kuvataan aina ns. pystykuvia”
No juu ei toki, mutta oletko nähnyt usein videokameraa käytettävän kyljellään? Tai edes still-kameraa? Ne kun tuppaavat olemaan vaaka-asennossa oletuksena, kännykkä taas on käytännössä kädessä aina pystyssä ellei sitten juuri valmistauduta ottamaan vaakaotoksia tai katsomaan videota.
”Kyllä kännykkäkameralla voi tarkennus osua kohteeseen”
No ei oikein voi, kännykällä käsin tarkennus tiettyyn pisteeseen tapahtuu puoliautomaattisesti ruutua koskettamalla, ja noin pieneen pisteeseen on melkein mahdoton tarkentaa vaikka se olisi paikallaan. Oikeissa kameroissa on mahdollisuus manuaaliseen tarkennukseen, jota käytettäessä ei kohteen koolla ole merkitystä. Ja edelleen, tässä pätkässä ei kamera varsinaisesti tarkentanut kertaakaan palleroon, vaan aina taustaan.
”Zoomaus voi olla ihan yhtä tökeröä millä kameralla tahansa kuvattaessa vauhdikkaissa, nopeissa kohteen seuranta tilanteissa.”
Oikeissa kameroissa on nappula, liukusäädin tai vastaava, jolla optinen zoomaus käy sulavasti. Kännykällä zoomailu on hiukan töksähtävää, kun digitaalinen zoomi muuttuu asteittain 1,0 -> 1,1 -> 1,2 jne, eikä jouhevasti (no testasin, omalla kännykällä zoomaus on aika sulavaa, minulla on kyllä viimevuotinen High End. Edellisellä luurilla vielä töksähteli enemmän samalla tavalla kuin videossa.)
”Kuva oli vakaa”
Ei se mielestäni erityisen vakaa ollut, jo heti alussa se keinui vasemmalta oikealle, ja kuvaajan kävellessä lähemmäs palleroa kamera keinuu askelten tahdissa. Ja ei kai Motorola G5 Plussaa voi hyvällä tahdollakaan High Endiksi kutsua noin 250 € hintaluokassa, eikös se ole kuitenkin lähempänä halpispuhelinta? High End olisi varmaan hinnoissa 800 € ja ylöspäin. Ihan hyvä kamera siinä hintaansa nähden kuitenkin lienee, en sitä tässä ole kiistämässä.
Tämä keskustelu kännykkä- ja muista kameroista ei kyllä liity aiheeseen, etenkään kun kuvaaja on jo ilmoittanut kuvauskalustonsa. Aiheeseen palatakseni: Pitää koittaa jossain vaiheessa dronella, värittömällä siimalla ja pumpulipallolla, miten hyvin noita liikkeitä onnistuisi imitoida.
RoskaPaali:
”No juu ei toki, mutta oletko nähnyt usein videokameraa käytettävän kyljellään? Tai edes still-kameraa? Ne kun tuppaavat olemaan vaaka-asennossa oletuksena, kännykkä taas on käytännössä kädessä aina pystyssä ellei sitten juuri valmistauduta ottamaan vaakaotoksia tai katsomaan videota.”
Tästähän oli kyse eli nuo kolme seikkaa muka paljastaa ehdottomasti sen minkä kerroit. Niistä en ole aivan samaa mieltä. Kannattaa pysyä asiassa eikä lähteä laajentamaan sitä mitä olet jo sanonut. Eli sanoit ensin että:
”Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu:”
”1. Pystykuvaus.”
”2. Se, että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen, vaan ainoastaan taustaan.”
”3. Zoomaus on ihan yhtä tökeröä kuin kännykän näytöltä nipistäessä.”
”Kuva on yhtä vakaa kuin kännykällä vapaalla kädellä kuvattaessa tulee. En ymmärrä, mistä tähän voi repiä ammattilaiskuvauskalustoa ja jalustaa ja puomia.”
1. Kännykän voi kääntää vaakakuvaus asentoon joka tapauksessa. Eli ei paljasta sitten loppujen lopuksi yhtään mitään. Kännykkä on vakiona pystyssä, mutta ei ole mikään lopullinen todiste että sillä aina kuvataan pystyasennosta. Lisäksi digikameran voi kääntää kyljelleen ja sillä voi kuvata myös videoita, ei siinä ole mitään estettä etteikö niin voisi tehdä.
2. Manuaalinen tarkennus voi olla huono ratkaisu, jos kohde liikkuu nopeasti nykäyksittäin nopeusta vaihdellen ja vielä hankalasti lähi etäisyydellä videon alusta loppuun. Menee siis vielä enemmän sössimiseksi nopeasti liikkuvien kuvauskohteiden kanssa jos käsisäädöllä yrittää tarkentaa, pelkkä kohteen seuranta näytti olevan jo lähes ylivoimaisen vaikeaa, koska oli välillä kuvan ulkopuolella ja lopulta kohde karkasi matkoihinsa, eli kuvaaja ei pysynyt vauhdissa mukana vaan tippui kyydistä. Automaatti tarkennus parempi nopeissa tilanteissa. Automaatti tarkennus vaihtelee koko videopätkän ajan eli voi se olla myös videon useissa kohdissa tarkennettu ihan oikein tähän nykäyksittäin nopeasti liikkuvaan kohteeseen. Se ei nyt ihan pidä paikkaansa että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen vaan ainostaan taustaan. Automaatti tarkennukset eivät tietenkään ole niin tarkkoja kuin manuaali tarkennukset, mutta edellyttää sitten kuvaajalta nopeutta että ehtii myös manuaalisesti tarkentamaan nykäyksittäin mutkitellen nopeasti liikkuvaan kohteeseen.
3. Zoomauksen voi edelleen sössiä tökeröksi ihan millä kameralla tahansa.
Tuli jo kerrottua: Yksi kuvaamisen perusasioita on juuri se että kamera pitäisi pitää aina mahdollisimman suorassa kallistelematta sitä yhtään eteenpäin, taaksepäin tai sivuille jotta kuvan pystylinjat pysyy ns. suorassa. Jälkeenpäin tuli ilmi että se olikin kuvattu hyvällä kännykän optisella kuvanvakaimella, eli siinä syy erehdykseen jos sen nyt sitten haluatkaan koskaan ymmärtää sekaannus asiassa?
”Tämä keskustelu kännykkä- ja muista kameroista ei kyllä liity aiheeseen, etenkään kun kuvaaja on jo ilmoittanut kuvauskalustonsa. Aiheeseen palatakseni: Pitää koittaa jossain vaiheessa dronella, värittömällä siimalla ja pumpulipallolla, miten hyvin noita liikkeitä onnistuisi imitoida.”
Kuvauskalustosta sain tietää vasta jälkeen päin. Hyvä tulla nyt sitten sorkkimaan jälkikäteen vai mitä? Kyllä kuvauskalusto on tärkeä tieto josta voi arvioida montakin asiaa.
Wespa ilmoitti asiasta noin 21 kommentin kohdalla varovasti että:
”Arska:
Juu zoomia löytyy jonkin verran tuossa, joten luultavasti High End kännykkä käytössä, pystyformaatti viittaisi puhelimeen… High Endeissä myös parempi optinen kuvanvakain, vaikka toki myös kuvaustyyli vaikuttaa lopputulokseen.”
Wespa ilmoitti asiasta noin 25 kommentin kohdalla että:
”Otin selvää videon postaajalta. Video on kuvattu Motorola Moto G5 Plussalla, jossa on kaksoiskamera. Kohtuullisen ison kokoinen, melkein samaa tasoa kuin itselläni oli Nokia Lumia 1020:ssa, jossa oli 4x häviötön zoomi ja muutenkin hyvä kuvien ottamisessa, tosin jostain syystä ainakin omani pikselöitti kuvaa hämärässä kuvatuissa videoissa ihan liikaa, vaikka olikin 40 MP kameralla varustettu.”
”Moto G5 Plussalla siis kuvattu, ihan hyvät speksit siinäkin.”
Uskoin Wespan informaatioon, mutta en ole mikään kamera-kännykköjen asiantuntija, enkä pidä niistä itse juuri ollenkaan ja jos luulet että suosin niitä niin haukut väärää puuta…Pidän juuri niistä kertomistasi manuaalisäätö vaihtoehdoista kameroissa, jotka ovat tarkempia ja ammattimaisempia kuin pelkistetyt automaatti asetukset, joihin ei voi aina kunnolla vaikuttaa.
Miksi loukkaannuit? En ole mitään ollut sorkkimassa. En ole haukkunut mitään puuta. Ilmoitin selvästi parilla lauseella, miksi en ymmärrä pohdintaa ammattilaisvideokamerasta. Koitin palata aiheeseen, mutta haluat vaan jatkaa omituista vääntöäsi.
”eli nuo kolme seikkaa muka paljastaa ehdottomasti sen minkä kerroit”
Näinkö se meni? Et taida ymmärtää lisäselostuksista huolimatta, mitä kirjoitan, ja tämä keskustelu on ollut muutenkin sivuraiteilla noin kolmen viimeisen viestin ajan, joten se voisi puolestani päättyä nyt.
Kuten mainitsin, mielstäni 35 sekunnin kohdalla on ainoa kerta kun tarkennus on lähelläkään palloa, ja silloin se näyttää pörröiseltä. Kännykamerana olen pitänyt tuota alun alkaen juurikin pystykuvan takia ja ihan siksikin että 95 % tuubin videoista on niitä.
RoskaPaali sanoo:
syyskuu 10, 2018 19:17
”Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu:”
1. Pystykuvaus.
2. Se, että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen, vaan ainoastaan taustaan.
3. Zoomaus on ihan yhtä tökeröä kuin kännykän näytöltä nipistäessä.
Saan kai kysyä että eli nuo kolme seikkaa muka paljastaa ehdottomasti sen minkä kerroit? Saahan täällä olla erimieltä?
”Näinkö se meni? Et taida ymmärtää lisäselostuksista huolimatta, mitä kirjoitan, ja tämä keskustelu on ollut muutenkin sivuraiteilla noin kolmen viimeisen viestin ajan, joten se voisi puolestani päättyä nyt..”
Et tunnusta omaa virhettäsi mutta yrität syyllistää minut kolmine seikkoinesi. Juu en minä tätä sivuraiteille viennyt vaan sinun toitottamasi kolme seikkaa syyskuun 10, 2018 kello 19:17.
Et näytä pääsevän asiassa eteenpäin vaan jumiuduit kolmeen seikkaasi, etkä huomaa omaa virhettäsi…Kiva varmaan jauhaa niistä loputtomiin?
Ei noi ehdottomasti paljasta, mutta melko ilmeisestähän toi on. Harva jos kukaan kuvaa oikealla kameralla kyljellään (poislukien muotokuvat tms.), mutta kännykällä varmaan joka toinen video on pystyssä.
En näe tässä muuta virhettä kuin asian vierestä jankkaamisen viimeisten ~15 viestin ajan.
PS. (ei se puolue) toi on pallo on karvainen, 35 sek.
Apinateoria:
Sitä mieltä minäkin olen ettei ehdottomasti paljasta noi kolme seikkaa yhtään mitään siitä että on kännykkäkameralla kuvattu eli:
”Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu:”
1. Pystykuvaus.
2. Se, että kuvaaja ei pysty tarkentamaan kohteeseen, vaan ainoastaan taustaan.
3. Zoomaus on ihan yhtä tökeröä kuin kännykän näytöltä nipistäessä.
Nämä kolme seikkaa kommentoitu kivasti vasta Wespan paljastavan syyskuu 6, 2018 kello 22:51. kommentin jälkeen.
Sen jälkeen kuvauskalusto paljastui lopullisesti kun Wespa ilmoitti syyskuu 6, 2018 22:51.
Otin selvää videon postaajalta. Video on kuvattu Motorola Moto G5 Plussalla, jossa on kaksoiskamera. Kohtuullisen ison kokoinen, melkein samaa tasoa kuin itselläni oli Nokia Lumia 1020:ssa, jossa oli 4x häviötön zoomi ja muutenkin hyvä kuvien ottamisessa, tosin jostain syystä ainakin omani pikselöitti kuvaa hämärässä kuvatuissa videoissa ihan liikaa, vaikka olikin 40 MP kameralla varustettu.
Moto G5 Plussalla siis kuvattu, ihan hyvät speksit siinäkin.
Jos viitsit tarkastaa asian niin olen hyväksynyt Wespan kommentin jälkeen että kuvattu kännykkäkameralla.
Tämä oli kanssa kivasti sanottu Roskapaalilta:
”Kuva on yhtä vakaa kuin kännykällä vapaalla kädellä kuvattaessa tulee. En ymmärrä, mistä tähän voi repiä ammattilaiskuvauskalustoa ja jalustaa ja puomia.”
Hyvä Roskapaalin vedellä ja sanoa nyt jälkeen päin kun tietää millä on kuvattu, eli Wespan infon syyskuu 6, 2018 kello 22:51 jälkeen. Miksi et heti sanonut että kännykällä kuvattu, vasta Wespan kommentin jälkeen tartuit siihen?
Juu ja Apinateoriakaan ei sitten yhtään jankaa, vai mitä?
Arska, lue seuraavat kaksi sitaattia ja mieti mitä eroa niissä on:
1. ”eli nuo kolme seikkaa muka paljastaa ehdottomasti sen minkä kerroit?”
2. ”Kolme seikkaa paljastaa aika selvästi, että tämä on kännykkäkameralla kuvattu”
”yrität syyllistää minut kolmine seikkoinesi”
Jaaha juu.
”en minä tätä sivuraiteille viennyt vaan sinun toitottamasi kolme seikkaa”
”Et näytä pääsevän asiassa eteenpäin vaan jumiuduit kolmeen seikkaasi”
”Kiva varmaan jauhaa niistä loputtomiin?”
Olet itse nyt kolme kertaa kopioinut sitaateissa kolme seikkaani, ja sen jälkeen kahdesti tulkinnut oudosti siinä lukevan ”paljastaa ehdottomasti”. Et ole kirjoittanut itse aiheesta sanallakaan noin viiden kommentin aikana. Minä kirjoitin kolme seikkaa -kommentin jälkimmäiseen puoliskoon asiaa videosta, ja olen sen jälkeen koittanut palauttaa keskustelua aiheeseen. Että miten se nyt onkaan sen toitottamisen, jumiutumisen ja jauhamisen kanssa?
Myönnetään nyt selvästi, jos tämä nyt on se mainitsemasi virhe, mitä en mielestäsi huomaa ja tunnusta, vaikken tätä ole tietääkseni koskaan kieltänytkään: kyllä video on voitu kuvata ammattilaiselokuvakameralla ja -puomistolla, kamera on vain kiinnitetty puomiin väärin päin, ruuvit tai nivelet on aika löysällä, optinen zoomi ja käsintarkennus ovat epäkunnossa, tai sitten kuvaaja ei halua tai osaa käyttää niitä. Onhan se mahdollista, kyllä. Mutta ainakaan minulla ei ollut tämä vaihtoehto ensimmäisenä mielessä.
Apinateoria: still-kuvat on asia erikseen, ne otetaan kohteen mukaan pystyssä tai vaa’assa (niinkuin varmaan tarkoitit), sillä ne on perinteisesti kehitetty paperille, jota voi tietenkin katsoa pysty- tai vaaka-asennossa. Videoita on perinteisesti katsottu telkkarista tai näytöltä, jota ei niin vain käännetä pystyyn. Kännykkävideoita taas jaetaan usein toisiin kännyköihin katseltavaksi, jolloin niillä kuvatut videot on yhtä vaivatonta katsoa pystyssä tai vaa’assa. Mutta tämähän on kai ihan selvää jokaiselle.
Ps. Se on drone ja pumpulicashewpähkinä. Wespa, älä sulje kommentointia vielä, laitan mahdollisesti parin viikon kuluessa youtube-linkin tämän teorian testauksesta.
Jaa, en ollut päivittänyt sivua ennen edellistä viestiä. Arskalta tuli välissä viesti, eli korjataan sen verran, että nyt on neljännen kerran kopioitu nämä pahamaineiset, jälkiviisastelevat ja valheelliset kolme seikkaa, ja nyt kolmessa niissä on mainittu paljastaminen ehdottomasti. Ihan kuin Arska ei lukisi ollenkaan näitä uudempia viestejä, vaan tarttuu aina tuohon samaan viestiin, ja on siitä jostain syystä verisesti loukkaantunut.
Voidaanhan me olettaa, että videon tekijä mahdollisesti valehtelee kuvauskalustostaan, ja emme siten tiedä, millä video on oikeasti kuvattu. Videohan on voitu lavastaa ties millä pro-tason välineillä. Minä oletan, että videon tekijä valehtelee ainakin siinä, ettei tietäisi, mikä pallero oikeasti on, mutta uskon kuitenkin puheen kännykkäkamerasta, koska video nyt vaan näyttää niin selvästi kännykkävideolta (perustelut tälle alkaa olla varmaan selvät..). Mitä mieltä Arska tästä?
RoskaPaali:
”Myönnetään nyt selvästi, jos tämä nyt on se mainitsemasi virhe, mitä en mielestäsi huomaa ja tunnusta, vaikken tätä ole tietääkseni koskaan kieltänytkään: kyllä video on voitu kuvata ammattilaiselokuvakameralla ja -puomistolla, kamera on vain kiinnitetty puomiin väärin päin, ruuvit tai nivelet on aika löysällä, optinen zoomi ja käsintarkennus ovat epäkunnossa, tai sitten kuvaaja ei halua tai osaa käyttää niitä. Onhan se mahdollista, kyllä. Mutta ainakaan minulla ei ollut tämä vaihtoehto ensimmäisenä mielessä.”
Tämä perustelusi on nyt täysin hyväksyttävää tasoa ja ihan eri planeetalta kuin ne aikaisemmat.
Itse ajattelin alunperin niin että olisi ammatti porukka kuvannut sillä perusteella että kameraa osattiin pitää niin hyvin pystyasennossa, mutta se olikin kännykän optinen kuvanvakain joka hoiteli homman. Vanhan ajan valokuvaamisen perusteita ei mielestäni opi kunnolla optisia kuvanvakaimia käytettäessä. Täytyy myöntää että videossa on kertomissasi yksityiskohdissa erittäin paljon toivomisen varaa joten sitä ei olisi pitänyt mennä verrataamaan ammattiporukan tekemisiin. On kuitenkin muistettava että lähes aina kun on kyse Ufo kuvista/videoista tai valopalloista, niin kuvan laatu on kehnoa tasoa. Yksi selitys voisi olla siinä että kuvaaja kameran kanssa häkeltyy niin paljon että sössii kuvaushommat miltei täysin perusteellisesti, eivät siis pysty keskittymään tehtäväänsä tasapainoisesti yllättävissä ns. puuntakaa tulleissa äkkitilanteissa.
Menneisyydestä muistan filmikamera aikakaudelta still-kuvia kuvattaessa kun faija toitotti aina sitä että kameraa ei saa kallistaa liikaa eteen päin muuten ns. kuvattavan kohteen pystyssä olevat linjat kaatuu eli taloa kuvattaessa se näyttäisi olevan kallellaan ja kaatuvan jos kamera on kallellaan eteen tai taaksepäin. Ennen kameroissa ei ollut kuvanvakaimia ja niitä ei voinut siis kauheasti kallistella tietysssä kuvaustilanteissa. Faijan laaka filmi 9×12 cm Sinar työ kamerassa oli mahdollisuus että kameran taustaa eli kameran perällä ollutta filmitasoa tähyslasista oli mahdollista hivenen kallistella, nostaa ylöspäin tai laskea alaspäin tietyn määrän, joka toimi ikään kuin optinen kuvanvakain nykykameroissa ja mahdollisti kameran pienoisen kallistelun, niin että kuvan linjat pysyivät suorassa. Harvemmmissa kameroissa oli tuohon aikaan tuota ominaisuutta.
”Voidaanhan me olettaa, että videon tekijä mahdollisesti valehtelee kuvauskalustostaan, ja emme siten tiedä, millä video on oikeasti kuvattu. Videohan on voitu lavastaa ties millä pro-tason välineillä. Minä oletan, että videon tekijä valehtelee ainakin siinä, ettei tietäisi, mikä pallero oikeasti on, mutta uskon kuitenkin puheen kännykkäkamerasta, koska video nyt vaan näyttää niin selvästi kännykkävideolta (perustelut tälle alkaa olla varmaan selvät..). Mitä mieltä Arska tästä?”
Tämäkin perustelusi on ensiluokkaisen hyvä ja ammattitasoa, olen siitä samaa mieltä myös tästä että valehtelu ja kaikki kuvaamisen liittyvä pimittäminen mahdollista jos tietoisen epärehellisesti halutaan toimia…
”Ps. Se on drone ja pumpulicashewpähkinä. Wespa, älä sulje kommentointia vielä, laitan mahdollisesti parin viikon kuluessa youtube-linkin tämän teorian testauksesta.”
Tarkoitit varmaan sitä että drone roikottaa pumpulicashewpähkinää siimasta tai seitistä jota ei näe kameran kuvasta, koska se on tarkennettu huolellisesti koko ajan taustaan? On sekin mahdollista, ongelmana voi olla kuitenkin se että siimat voi imeytyä dronen tropeleihin ilmavirtauksen aiheuttamina, tosin virtaukset on koko ajan alaspäin, eikä ylöspäin imussa. On se sittenkin mahdollista…
^Varmaan noin mutta huolellisesta tarkennuksesta ei kai voi puhua. Luurin tarkennusta yleensä voi keskittää täpyttelemällä sormella haluamaansa kohtaan näytöllä. Tässä on luultavasti: ei tehty mitään. Noin pieni kohde ja kamera ei noteeraa, vaan autotarkentaa taustaan.
Vaan pian näemme Roskapaalin tieteellisen drone-kokeen.
Apinateoria:
Tarkoitin lähinnä sitä että kuvataan esim. digijärjestelmä kameralla, jossa on kuvanvakaimet ja jonka pystyy tarkentamaan manuaalisesti taustaansa erittän tarkasti ja kuvaus suoritetaan pystyformaatilla siksi että näyttäisi kännykällä kuvatuksi. Jalustaa sekä puomia voidaan käytetään myös, sekä mahdollisesti objektiivin eteen kierretty jokin suodatin, joka entisestään estää ja hämää näkemästä siimaa tai seittiä. Dronea käytetään myös ja sen äänet poistetaan ja tilalle laitetaan vain luonnon ääniä. Lopputulosta manipuloidaan monipuolisilla tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla valopallon osalta. Sitten vielä lopputulos täytyy heikentää näyttämään kännykkäkameran otokselta että se menee täydestä läpi, eli lopulta kaikki valehdellaan että mies onnistui kuvaamaan valopallon tietyllä kännykkäkameralla ja kuvattu pystyformaatissa, jokainenhan sen ymmärtää että kännykkä on aina pystyssä…
Ainahan fiinit lavastukset ovat mahdollisia, mutta itse kuvaisin vain perus luurilla antaen sen tarkentaa taustaan. Dronen pärinä kyllä normaalisti kuuluisi tossa, joten pakko päätyä kepin päähän. En usko että tuohon olisi jaksettu nähdä edes pärinän häivyttämisen vertaa vaivaa. Mahdollista se toki on.
Tässä oma videoanalyysini valopallovideosta. 🙂
http://paranormaaliblogi.net/index.php/2018/09/15/outo-valopallovideo-analyysissa/