Alienklippi vuodelta 97 – Mullistavat patentit…

Samaa mieltä Wespan kanssa noista muista jutuista, ja aika yllättävä paljastus toi HAUC-antigravitaatioalus patentti, josta en paljoakaa ymmärtänyt. Mutta toi ilmastonmuutos juttu on aika vaikea.

Voisin arvella että ilmastonmuutoksen syyt johtuvat myös ihmisen toiminnasta, eikä vain auringon sykleistä ja sen aktiivisuudesta. Muita syitä voisi olla esim. fossiilisten polttoaineiden käyttö, sademetsien hakkuu ja metsien kaskeaminen esim. Brasiliassa kotieläintuotannon lisäämiseksi, vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja sen lämpötilaan. Sademetsien hakkuut ja kulotukset vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja sen lämpötilaan. Kun metsää kaadetaan, sen hyödyllinen vaikutus häviää, ja puihin sitoutunut hiili joutuu takaisin ilmakehään, mikä lisää kasvihuoneilmiötä. Puut vaikuttavat ilmaston säätelyyn erittäin merkittävästi sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä.

Ihminen itse näyttäisi olevan ogelma, koska emme halua muuttua. Kohtelemme maailmaa kuten kohtelemme toisiamme. Vakavassa tilanteessa ihmiset motivoituvat muuttumaan, mutta maailma, jonka olemme ehtineet tuhoamaan ei palaudu hetkessä entiselleen. Esim. Sademetsät puineen ja niissä elävät eliö, kasvi, hyönteis ja elän lajit ovat kehittyneet nykypisteeseen hyvin hitaasti. Sademetsä syntyy noin 700 vuodessa täyteen kukoistukseen mikäli ihminen ymmärtää jättää sen rauhaan. Ne ovat maapallon runsain ekosysteemi ja metsät ovat elinehto kaikelle elämälle. 2/3 maailman eläin- ja kasvilajeista elää sademetsissä ja ne ovat uhattuna elinalueiden kapenemisen vuoksi. Metsiä tuhotaan mm. kestämättömän maatalouden ja kaivostoiminnan takia. Trooppisten metsien hakkaaminen kiihdyttää puolestaan ilmastonmuutosta. Voisimme yrittää muuttua ja pelastaa ainakin sen mikä on vielä alkuperäisistä sademetsistä jäljellä. Jälkeenpäin istutetut metsät ns. puupellot eivät pysty korvaamaan alkuperäistä hitaasti kehittynyttä sademetsää, jossa puusto on tiheää ja erittäin runsaslajista.

Huolestuttavaa on myös valtavat maasto ja metsäpalot Astralian kaakkoisosissa. Belgian kokoinen alue on palanut tuhkaksi siellä.

Näin meille koko ajan väitetään että ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä. Ihmiskuntaa on tällä hetkellä tollaset noin 7½ miljardia ja vaikea uskoa että sen toiminta kasvihuonekaasuineen ei vaikuta yhtään mitään ilmaston muutoksessa.

Jotkin maapallon ilmakehän kaasut toimivat kasvihuoneen lasin tavoin: ne estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen, eli juuri tämä tässä on hälyyttävää.

Ilmakehässä esiintyy luonnostaan monia kasvihuonekaasuja, mutta ihmisen toiminta lisää niiden määrää. Erityisesti seuraavien kaasujen määrä on lisääntynyt: hiilidioksidi (CO2), metaani, typpioksiduuli ja fluorikaasut.

Päästöjen lisääntymisen syyt:
1. Hiilen, öljyn ja kaasun poltosta syntyy hiilidioksidia ja typpioksiduulia.
2. Metsien hävitys: puut vaikuttavat ilmaston säätelyyn sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä. Kun metsää kaadetaan, sen hyödyllinen vaikutus häviää, ja puihin sitoutunut hiili joutuu takaisin ilmakehään, mikä lisää kasvihuoneilmiötä.
3. Kotieläintuotannon lisääntyminen: lehmät ja lampaat tuottavat ruoansulatuksensa yhteydessä runsaasti metaania.
4. Typpeä sisältävät lannoitteet tuottavat typpioksiduulipäästöjä.

Fluorikaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on erittäin voimakas, jopa 23 000 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Näitä kaasuja pääsee ilmakehään kuitenkin pienempiä määriä, ja niitä pyritään leikkaamaan EU-lainsäädännöllä.
Hiilidioksidi on yleisin ihmisen toiminnassa syntyvä kasvihuonekaasu. Väitteiden mukaan siitä johtuu 63 % ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt 40 % suurempi kuin ennen teollistumisen alkua. Muita kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään pienempiä määriä, mutta ne estävät lämmön karkaamista paljon tehokkaammin kuin hiilidioksidi, joissakin tapauksissa jopa tuhansia kertoja tehokkaammin. Metaanin osuus ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on 19 %, typpioksiduulin 6 %.

Maapallon ilmaston keskilämpötila on nykyisin 0,85 ºC korkeampi kuin 1800-luvun lopussa. Viimeksi kuluneet kolme vuosikymmentä ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään edeltävä vuosikymmen sitten 1850-luvun, jolloin lämpötilan tilastointi aloitettiin.

Maailman johtavien ilmastotutkijoiden mukaan ihmisen toiminta on ilmeisen varmasti tärkein syy 1900-luvun puolivälin jälkeen havaittuun ilmaston keskilämpötilan nousuun. Lähde: https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi

Itse en usko että väitetyt prosenttiluku pitoisuudet olisivat noin korkeat ilmakehästä mitattuna, mutta olen niistä huolestunut.

En ole itse mikään ilmastoasiantuntija, mutta olen huomannut että ilmasto on lämmennyt, koska esim. Pohjoinen Jäämeri sulaa, koska merivesi on lämmennyt ja se sulattaa jäätä myös altapäin. Jää sulaa myös Vuoristoista Grönlannista ja Etelänapamantereelta. Merenpinta nousee hälyyttävästi ja sen seurauksena useat pienet saarivaltiot hukkuvat meriveden alle. Merivesi on lämmennyt ja Koralliyhdyskunnat pieneliöineen ja kalalajeineen kuolee sen seurauksena. Jääkarhusta tulee pian maaeläin kun jäät ovat sulaneet Pohjoisnavalta pois.

Ilmatieteen laitoksen merentutkimus yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapala arvioi, että Pohjoisnavalle saattaa päästä purjehtimaan kesällä avovettä pitkin jo lähivuosina ja arktinen merijää voi sulaa kesällä ensimmäisen kerran kokonaan pois siis arviolta jo 2030– tai 2040-luvulla.

Tässä olisi yksi erittäin hyvä tavoite jos ilmastonmuutos halutaan pitää aisoissa, teollisuusmaiden päästöjen olisi pudottava tuntuvasti jo lähivuosikymmeninä, ja teollistuvien kehitysmaittenkin olisi hillittävä tehokkaasti päästöjensä kasvuvauhtia. Tämä merkitsisi sitä, että suurin osa fossiilisista polttoaineista jätettäisiin pikkuhiljaa maan poveen. Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu muun muassa poliittisesta tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista.

Ihmiskunta voisi olla halutessaan tarkempi sademetsien hävityksessä ja kieltää niiden jatkuva tuhoaminen. WWF:n tavoitteena on pysäyttää vakava metsäkato, säilyttää koskemattomat sademetsät ja turvata uhanalaisten lajien elinalueet. Viime vuosien aikana sademetsistä on löydetty satoja ennestään tuntemattomia kasvi- ja eläinlajeja. Elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi saatamme menettää lajeja pysyvästi jo ennen kuin ne edes löydetään.

Sademetsäalue pienee edelleen kiihtyvää vauhtia. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana metsäalasta on menetetty yli 6 400 neliökilometriä. Elokuussa metsänkaato peräti kolmikertaistui vuoden 2018 elokuuhun verrattuna.

Ympäristönsuojelijat syyttävät metsäalueen tuhosta presidentti Jair Bolsonaroa, joka on kannustanut esimerkiksi peltoalan laajennuksiin sademetsäalueella.

Entinen suurlähettiläs ja Etelä-Amerikan tuntija Mikko Pyhälä varoittaa Brasilian metsäkatastrofin karkaavan käsistä. Entinen suurlähettiläs syyttää paloista Brasilian oikeistopopulistista presidenttiä Jair Bolsonaroa, jolle vastuu nykykehityksestä kuuluu.

– Olemme lähellä rajaa, josta ei ole paluuta. Kun sademetsä on kerran palanut, sitä ei enää saa takaisin. Metsän tuho on peruuttamaton ilmiö, arvioi Pyhälä.

– Amazonin alkuperäisestä sademetsästä on tuhoutunut jo 17 prosenttia, Pyhälä kertoo.

– Jos vielä palaa 3–7 prosenttia, niin metsä ei enää pysty uudistumaan, koska pilvien muodostuminen ja sateet loppuvat. Sateiden ehtyminen vaikuttaa tietenkin myös alueen jokiin ja kalakantoihin.

Pyhälä muistuttaa, että sademetsien kulotuksessa tuhoutuu mittaamaton määrä sellaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei vielä edes tunneta. Samalla menetetään mahdollisuus tutkia ja hyödyntää näitä lajeja elintarviketuotantoon tai lääkeaineiksi. Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10938557

IPCC:n raportti on mielestäni keskittynyt myös olellisiin teemoihin tutkimuksissa kuten mm. merien lämpenemiseen, merenpinnan nousuun, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin jäätiköihin ja merijäähän, sekä muutosten vaikutuksiin meriluontoon ja ihmisiin. Konsensusta on voitu vääristellä ilmastodatan osalta, mutta edellä kirjoitetuista aiheista syntyneet vauriot maa planeetalla ovat selvästi kaikkien nähtävillä ja niitä ei voida kieltää millään kommentilla, tai IPCC:n raporteilla joita on mahdollisesti vääristelty. Pelkän vääristellyn raportin loputon tonkiminen konsensuksessa ei myöskään johda yhtään mihinkään, sillä vauriot luonnossa ovat kaikkien nähtävillä. Pitääkö tuhoilta ummistaa silmät ja vähätellä niitä, tonkimalla vain jotain IPCC:n raporttia loputtomiin?

Tiedän että Wespa on IPCC:n raporteista erimieltä. Samaa mieltä Wespan kanssa siitä että ilmasto asioita ei saada kuntoon pelkästään rahaa keräämällä, jos itse ongelmille ei tehdä kuitenkaan yhtään mitään. Selvää on että fossiilisista poltoaineista ei päästä kertaheitolla eroon, maailma pyörii niillä, mutta niiden päästöjä voidaan pudottaa vähitellen, jos vain poliittista tahtoa maailmalla löytyy. Ilmastonmuutos aihe vaikea ja erimielisyyttä syntyy siitä keskusteltaessa. Luonto ei välitä meidän kiistelyistä, mutta tuhoutunut maailma ei ole varmasti kenenkään etu. Itse en ole ilmastoaktivisti, mutta mielipiteet löytyy silti jos asioita katsotaan myös tuhojen näkökulmasta, eikä vain ilmasto raporteja tutkimalla. Luonnon ympäristössä tuhot lisääntyvät ja ovat hätä huuto, jos ihmiskunta ei ota niitä vakavasti ja muuta suuntaa niiden käsittelyssä. Luulisi että Maa planeetta tuhojen näkökulmasta on kuitenkin konsensus yhteisymmärrys, (jonkinlainen) yksimielisyys.

Tietysti olen huolissani myös siitä että saastutamme järvet, meret, pohjavedet ja maaperän. Paljon ihmiskunnalla myös muita huolenaiheita löytyy. Eläinten sukupuuttoaalto voisi olla myös huolenaiheena. Vaikea suhtautua maan egologisiin ongelmiin vähätellen.

Ilmasto-opas.fi sivuston mukaan auringon vaikutus ilmastonmuutokseen on vähäinen. Silloin tuon tiedon mukaan jäljelle jää vain ihminen toimillaan, joka voisi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/1bcf35ea-9104-47c8-bb37-498e88393997/auringon-sateilyn-vaikutus-ilmastonmuutokseen-on-vahainen.html
Pangea myös Pangaia tai Pangaea, oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pangea Ei aina jääpeitteessä ja siksi Andro en epäile etteikö Antarctikseltakin ole joskus muinoin kasvanut palmuja.

Ongelmana olisi merenpinnan nousu, jos Antarctikselta sulaisi kaikki jää, niin meren alle jäisi nykyään hyvin tiheästi asuttuja rannikkoseutuja, joista syntyisi valtava, miljardien ihmisten, muuttopaine. Jos Antarctiksen mannerjää sulaisi niin merenpinta nousisi noin 73 metrillä. Lähde: https://tieku.fi/luonto/ilmastonmuutos/mita-tapahtuisi-jos-kaikki-maapallon-jaatikot-sulaisivat

Merenpinnan nousu on onneksi nyt realiajassa mitattuna hyvin hidasta, mutta hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa merenpinnan nousevan 28–98 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu

Merenpinnan vähäinen nousu vaikuttaa jo nyt haitallisesti merien pieniin saarivaltioihin, jotka ovat jo jääneet ja lisää niitä jää merenpinnan alle.

Myös maailman metsiä uhkaa ennennäkemätön hävitys. Joka toinen sekunti metsiä tuhoutuu noin jalkapallokentän suuruisen alan verran. Tuolta lisää infoa: https://wwf.fi/uhat/metsakato/
Metsäpalot toinen ongelma, jotka vapauttaneet ilmaan suuria määriä hiilidioksidia, vahingoittaneet luontoa ja ihmisterveyttä materiaalisista tappioista puhumattakaan. Kuivuus ja helleaallot ovat olleet tärkeänä taustatekijänä Australiassa, Ruotsissa, Venäjällä, Kanadassa ja USA:n Kaliforniassa koetuissa dramaattisissa Metsäpaloissa.
Australian paloissa pahasti kärsineet koalat saattavat päätyä erittäin uhanalaisten lajien listalle. Australian ympäristöministerin Sussan Leyn mukaan jo ennestään osin uhanalainen koalapopulaatio on pienentynyt palojen seurauksen niin paljon, että edessä saattaa olla paikallisia uhanalaisuusluokituksen muutoksia, kertoo Sydney Morning Herald.

Tutkijat arvioivat paloissa kuolleiden eläinten määrän nousevan pahimmillaan jopa yli miljardiin, kertoo New Zealand Herald. Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11154243

Maapallon eläinten tilanne on hälyttävä. CNN:n mukaan esimerkiksi norsut saattavat kadota luonnosta sukupolven sisällä. Sammakkoeläinten populaatiot ovat vaarassa. Uhkakuva seuraava sukupolvi ei ehkä näe koralleja ja elefantteja – noin 10 vuotta aikaa pelastaa maailma massasukupuutolta.

Jo puolet maapallon koralliriutoista on kuollut ilmastonmuutoksen takia. Koralliriuttojen tuho enteilee muidenkin merellisten lajien kuolemaa.

Sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eliölajia maailmassa. Monet uhkaavat kadota muutaman kymmenen vuoden sisään.
Maailmassa on tällä hetkellä noin kahdeksan miljoonaa eliölajia, joista joka kahdeksas uhkaa kadota pysyvästi.
Väitteiden mukaan ihminen on muokannut jopa 75 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja 66 prosenttia meren ekosysteemeistä esiteollisen ajan jälkeen.

Ihmisten väkiluvun kasvu aiheuttaa suuren osan ongelmasta, samoin resurssien jatkuva kysynnän lisääntyminen.
Ihmisten määrä jatkaa ennusteiden mukaan rajua kasvuaan. Vuoteen 2030 mennessä maapallolla on 8,6 miljardia ihmistä, vuonna 2050 9,8 miljardia. Tämän hetkinen maapallon väkiluku on 7,6 miljardia.

YK:n työryhmän mukaan sukupuuttoaalto voidaan pysäyttää, jos 30 prosenttia maapallon pinta-alasta maalla ja merellä suojellaan. Kymmenen prosenttia alueista pitää asettaa intensiivisen tarkkailu suojelun alle.

Yritän olla kaikista ongelmista huolimatta positiivinen, kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Näyttää siltä, että asiat edistyy hitaasti.